- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
713-714

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aunuksen kieli - Aunuksen muinaisjäännökset - Aunuksen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

esiintyvät samanlaisina sekä avoimen että
suljetun tavun edellä (nahku r^ nahkan, lehti ^
lehten, leski lesken, mustu ^ mustan, matku
matkan; karjalassa sitävastoin: reähkä ^
reähän (kuitenkin nahka ^ nahkan), leht’i ^
lehen, leski ^ lessen 1. lesen, musta ^ mussan,
matka ^ matan); 3) etempänä kuin ensi tavun
jäljessä olevat konsonanttiyhtymät nd, mi, Id,
rd esiintyvät aunuksessa samanlaisina sekä
avoimen että suljetun tavun edellä izändii
iéändän, enämbi ^ enämban, puhaldoa r^j
puhal-dan, kumardoa ^ kumardan; karjalassa samoin
kuin suomessa: izändä ^ izännän j. n. e.) ;
4) aunuksessa tavataan superlatiivissa lyhyt m
vastaamassa karjalan (ja suomen)
kaksois-mm/ää (suur’in suur’iman, karjalassa: suur’in
suur’imman); 5) aunuksessa i-loppuisen
diftongin i on säilynyt paitsi samaan tavuun
kuuluvan s:n edellä (andoi, reboi, toizen, kirjaizen
^ tostu ,toista’, kirjastu ,kirjaista’, karjalassa:
ando, rebo, toiz’en, kirjaz’en tois’ta,
kir-jais’ta), 6) muoto-opillisista erikoisuuksista
mainittakoon aunuksen konditsionalin perfekti
(soannuzin .olisin saanut’, soannus ,olisi saanut’).                        K. F. K.

Aunuksen muinaisjäännökset. Aänis-järven
ympäristöt ovat riistametsillään ja kalavesillään
houkutelleet asukkaita puoleensa ainakin jo
viimeisen maankohoamisen alkupuolella (arv.
5:n-nellä vuosituhannella e. Kr.). Asutuksen
siirtymistä Volgan ja Okan yläjuoksuilta ovat
välittäneet, kuten kivikautisten löytöjen leveneminen
osoittaa, useat eri vesistöt, joista tärkeimpiä ovat
Onega-joen ja Seksna-Vytegran vesireitit.
Huomattavimpia asuintienoita ovat olleet Äänisjärven
itäpuolella Latsa-järven, Kenozeron ja
Kumbas-järven ympäristöt ja Äänisen lähimmässä
ympäristössä Osta- ja Megra-jokien suiden välimaa
ynnä Tudozeron ja Luzandozeron järvien
ran-tueet Äänisen etelä- ja kaakkoispuolella sekä
Suojun ja Suunun tienoot Äänisen
luoteispuolella. Vahvimmin tai kestävimmin asuttu osa
Aunusta näyttää kuitenkin olleen Laatokan ja
Äänisen välimaa. Niin on etenkin Suoju-joen
varrella tullut ilmi useita rikaslöytöisiä
asuinpaikkoja (Alasalmi y. m.). Verrattain
runsaaseen asutukseen viittaavat edelleen Suunun- ja
Uiku-joen vesistöjen varsilla tehdyt löydöt. —
Aunuksen kivikulttuurille, joka pääasiassa on
luettava n. s. arktisen kivikauden alueeseen
(ks. t.), antaa leimansa aseaineeksi yleensä
käytetty piisaviliuske. Luonteenomaisia ovat lisäksi
useat asemuodot, esim. n. s. kehdonjalaksen
muotoinen kirves ja venäjänkarjalainen tasataltta
sekä eläintenpäillä koristetut reikäaseet, jotka
kaikki ovat levinneet Suomeenkin, ja joiden
kehityshistoria toisaalta viittaa Keski- ja
Itä-Venäjälle. Samanlaista, sangen läheistä
kulttuuriyhteyttä Keski-Venäjältä Pohjois-Suomeen
asti osoittavat saviastialöydöt, ilmiö, joka ehkä
riippuu silloisen väestön retkeilyistä avaroilla
alueilla metsästys- ja kalastustoimissa. —
Metallikauden muinaisjäännöksiä on niukasti ilmitullut,
mistä päättäen tämän ajanjakson asutus lienee
ollut perin heikkoväkistä. Tosin on tiedossa
lukemattomia „tsuudien"-, „paanien"- ja
„lapin-hautoja", „lapinraunioita", epämääräisiä
muinais-linnain jäännöksiä y. m. s., mutta näitä ei yleensä,
ilman lähempiä tutkimuksia, ole aihetta
esihistoriallisiksi lukea. Irtonaisia muinaislöytöjä
on saatu talteen varhaisemmalta rautakaudelta
vain joku „soikea tuluskivi" Petroskoin seudulta.
Myöhemmän rautakauden loppupuolelta alkaen
esiytyy sensijaan löytöjä runsaammin ja osa
niistä viittaa ilmeisesti kiinteään
maanviljelys-asutukseen. Näitä on tiedossa esim. Petroskoista
muudan rahalöytö sekä Syvärin- ja Ojatti-joen
varsilta kalmisto- y. m. löytöjä — luonteeltaan
skandinaavialaisia.                        J. A-io.

Aunus. Aunuksen kuvernementti (ven.
Olo’-netskaja gube’rnija) on Venäjän pohjoisimpia
läänejä (60° 21’-65° 16’ pohj. lev ja 29° 42’-41°
57’ it. pit.). Sen ala käsittää n. 148,000 km’,
josta n. 14 % on veden peittämää. Suurimpia
järviä ovat Ondarvi, Siezjärvi, Uigarvi,
Jän-gärvi, Seämjärvi, Vieljärvi, Tulemjärvi sekä
suurin kaikista — ellemme Laatokkaa lue
Aunuksen järviin — Ääninen 1. Äänisjärvi (ven.
Onega) ; joista mainittakoon Ojatti ja Syväri
(ven. Svirj). Alueen luoteinen osa on
harjuista suo- ja vesirikasta ylänköä, jotavastoin
kaakkoispuoli on alavampaa, varsinkin Äänisen
ja Laatokan välillä sekä Äänisen takana
Vienanmertä kohden. Maanlaatu on karua
hiekan-sekaista, hedelmällisimmät ovat Onega-joen ja
sen syrjäjokien ympäristöt. Metsät peittävät
suuren osan aluetta (n. 60%), maanviljelyksen
ja karjanhoidon tarpeeksi on käytännössä vain
vähän enemmän kuin 10 %. Maanomistusolot
ovat maanviljelykselle epäsuotuisat, sillä n. 60 %
kaikesta maasta kuuluu joko valtiolle tai
julkisille laitoksille (kirkoille, luostareille y. m.),
eikä yksityinen maaomistus ole vielä noussut
kuin n. 5 %:iin.
illustration placeholder
Aunukselainen kanteleensoittaja.

Elinkeinoista on siitä huolimatta ensi
sijaan asetettava maanviljelys, josta n. 7«
asukkaista saa pääasiallisimman elatuksensa; sen
rinnalla harjoitetaan karjanhoitoa, joka
varsinkin viimeaikoina on alkanut edistyä, kalastusta
(varsinkin Laatokassa, Äänisessä ja muissa
suurissa järvissä ja joissa) ja metsästystä (oravien

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 18:19:39 2022 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0395.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free