Tietosanakirja / 1. A-Confort / 715-716 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aunuksen ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

715 Aupa—Aura 716

Talo Koropissa.

ja varsinkin metsälintujen); hyvän lisän
talouteen antavat myöskin marjat ja sienet, joiden
kerääminen ja käyttäminen on yleistä.
Varsinaista raha-ansiota tarjoavat suuret
metsänhakkuu- ja lauttaustyöt, sahaliike sekä
vuoriteollisuus. Aunuksen kuvernem. on rikas
vuorilajeista ja sen järvissä on runsaasti järvimalmia.
Läänin rautateollisuus, joka on keskittynyt
Petroskoin kaupunkiin, pääsi voimaan Pietari Suuren
ponnistusten kautta, ja vieläkin on hallitus
raudan pääasiallisin valmistaja ja jalostaja. Tuhansittain
käy rahvasta, etupäässä miespuolista,
tilapäisissä ansiotöissä kaukana kotiseudultaan,
vieläpä oman kuvernementin rajojen
ulkopuolellakin.

Liikeyhteys kuvernementin suurimmassa
osassa on huononpuolinen. Rautateistä kulkee
ainoastaan Moskovasta Vienankaupunkiin
(Arkangeliin) menevä Aunuksen kuvernementin
koillisimman kolkan läpi; aie rautatien
rakentamisesta Pietarista Petroskoin kautta
Vienan- ja Jäämerta kohden ei vielä ole tullut
toteutetuksi. Valtamaanteistä ovat tärkeimmät
Petroskoista Aunuksen kautta Latinapeltoon menevä
ja Pietarin-Vienankaupungin valtatie
(Latinapellon, Vytegran ja Kargopolin kautta).
Pienempiä maanteitä on paikoittain (esim.
Petroskoista Poventsan kautta pohjoiseen) ja
kyläteitä myöskin muutamia. Kesäistä liikeyhteyttä
helpottavat kuitenkin monet luonnolliset ja
keinotekoiset vesireitit; viimemainituista ovat
mainittavat ne suuret kanavalaitokset, joiden
välityksellä on aikaansaatu katkeamaton
vesiyhteys Suomenlahden ja Sisä-Venäjän etelään
juoksevien jokien kanssa.

Hallinnollisessa suhteessa lääni
jaetaan 7 piirikuntaan (ujezdiin): Latinapellon,
Aunuksen, Petroskoin, Poventsan, Pudožin,
Kargopoljin ja Vytegran, joiden pääpaikkoina ovat
samannimiset piirikuntakaupungit.
Kuvernementin pääkaupunkina on Petroskoi
(Petrozavodsk) Äänisjärven läntisellä rannalla (12,522
as. v. 1897).

Väestön lukumäärä on alueen laajuuteen
katsoen vähäinen; v. 1897 teki se kaikkiaan
364,156 (2,46 as. km²:llä), niistä kaupungeissa
25,508 (7 %). Asukkaiden enemmistö on
venäläisiä (285,006 l. 78,3 %), heidän jälkeen
tulevat karjalaiset (59,414 l. 16,31 %),
vepsäläiset („tšuudit") (16,147 l. 4,43 %)
ja suomalaiset (2,395 l. 0,67 %).
Huomattava kuitenkin on, että venäläisten tietojen
„karjalaisissa" on erotettava oikeastaan kolme
alaryhmää, jotka kieleltään jotenkin suuresti
eroavat toisistaan, nimittäin (varsinaiset)
karjalaiset, aunukselaiset (livviköt ja
pohjoiset vepsäläiset l. „vepsän
pohjoiset etujoukot" (ljuudikoi).
Näistä asuvat karjalaiset Poventsan
piirikunnassa (13,106 henk.), aunukselaiset Aunuksen
(28,532 h.) sekä Petroskoin (n. 14,000 h.,
Petroskoin piirikunnan „karjalais"väestö ilmoitetaan
17,643 hengeksi) ja „vepsän pohjoiset etujoukot"
Petroskoin piirikunnassa (n. 3,000 (?) h.).
Vepsäläiset asuvat Petroskoin (7,257 h.) ja
Latinapellon (8,880 h.), suomalaiset enimmäkseen
Petroskoin (837 h.), Aunuksen (581 h.) ja Vytegran
(492 h.), ja venäläiset kuvernementin
kaakkoisissa ja eteläisissä osissa, Kargopolin (82,158 h.),
Vytegran (55,194 h.), Latinapellon (36,922 h.),
Petroskoin (53,516 h.) ja Pudožin (33,386 h.)
piirikunnissa, jotavastoin heitä on vähemmän
Aunuksen (10,794 h.) ja Poventsan (13,036 h.)
piirikunnissa.

Saattomiehiä Repolasta.

Uskonnoltaan väestö melkein
kauttaaltaan on kreikkalaiskatolista (99,09 %),
luterilaista väestöä on 0,67 ja nämä ovat melkein
kaikki suomalaisia. Kansansivistys on
alhaisella kannalla. Lukutaitoisia (10 vuotta
vanhemmista) oli v. 1897 maaseudulla ainoastaan
23,90 %. Vähimmän levinnyt oli lukutaito
Suomeen rajoittuvassa Aunuksen kihlakunnassa
(17,78 %). K.F.K.

Aupa, Elben vasen lisäjoki, Böömissä, 82 km
pitkä.

Au porteur [oportö’r] (ransk.), haltijalle l.
näyttäjälle (arvopapereissa, vekseleissä j. m. s.).
vrt. Juokseva velkakirja.

Aura, peltoviljelyksen tärkein työase,
käytetään maan kuohkeuttamiseen ja kääntämiseen
(myöskin lannan peittämiseen, rikkaruohojen
hävittämiseen y. m.). Auran keskusosat ovat
runko, johon työtätekevät osat siipi,
vannas, maapuoli ja antura kiinnittyvät,
sekä ojas, johon paitsi runkoa ja veistä on
kiinnitetty kurjet ohjausta varten ja
päitset vetoa varten. Siipi on työnlaadun mukaan
joko ruuvimainen tai sylinterimäinen, edellinen
kääntämistä ja yleensä raskaampaa maata
varten, jälkimäinen etupäässä kuohkeuttamista ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>