- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
719-720

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aura ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

71!)

Aura—Aurignac

720

juhtien työtä, toimittamaan konevoiman avulla
(höyryaurat, moottoriaurat y. m.)
joko siten, että kiinteästi seisova kone tahi koneet
vetävät köyden avulla auraa edestakaisin tahi
siten, että vetokone kulkee auran edellä kuten
juhta. — Nykyaikaisen auran ikä lasketaan 100
à 150 vuodeksi. Vanhempia auran työtä
tarkoittavia työaseita Suomessa ovat koukku,
kos-seli, aatra (ks. t.), sahra (ks. A at ra),
v ä 111 i y. m. I. A. S.

Aura (lat.), ilma, hengähdys. Omituinen
tuntemus, joka käy epileptisen kohtauksen edellä.
— Aura popularis (lat.), kansansuosio.

Aura, salanimi ks. Elfving, Betty.

Aura, sokeritehdas Turussa, sai
perustamisluvan 1854, oli m. m. erään kauppayhtiön (1897)
hallussa, joka 1904 muutettiin osakeyhtiöksi
„Aura Sockerbruks Aktiebolag". Sen pääoma on
3 milj., tuotanto yli 8 milj. kg vuodessa; tehtaan
työläisten lukumäärä n. 160 henkeä. K. S.

Aurajoki, Varsinais-Suomen huomatuimpia
jokia; sen laskupuolella sijaitsee Turun
kaupunki. Joen vesialueen laajuus on 950 km’.
Itse joki saa alkunsa soista Oripään kappelin
samannimisen kylän pohjoispuolelta, pitäen
pääsuuntanaan koillis-lounaista. Sen pituus on
n. 65 km, leveys taas paikoittain 50 m. Kun
maan nousu merestä sisämaahan on
jyrkän-lainen — yleisimmin 1,4 metriä 1 km kohti,
Liedossa taas 3 metriä — muodostuu jokeen
useita koskia, joista huomattavin on
Hälisten koski, 5-6 km:n päässä joen suulta,
putous 5,6 m korkea. Joki saa useita
sivuhaaroja, joista huomattavimpia ovat Paattisten 1.
Maarianjoki, Liedonjoki ja Järvenoja. 1890

Aurajoki Turun kohdalla. Näköala
Korpolais-vuorelta.

tehtyjen kokeiden mukaan joki kuljettaa
korkean veden aikana 18,863 m1 ja matalan veden
16,846 m’ vettä sekunnissa. — Joen laskupuoli
on vanhoista ajoista ollut tärkeä kauppasatama.
Sen rantamilla ovat olleet tunnetut
kauppapaikat Koroisten kaupunki, Kupittaa ja itse Turku.
Aniniemelle, joen suulle, rakennettiin Turun
linna. — Aurajoella on ennen muinoin ollut
rajajoen merkitys. Siitä on aikanaan alkanut raja,
joka jakoi maamme kahtia, niin.
Pohjois-Suo-meen ja Etelä-Suomeen; samaa jakoperustetta
seurattiin sittemmin 1435 kun maamme jaettiin
kahteen laamannikuntaan. [K. J. Karlsson,
„Undersökning af vatten- och slamförhftllandena
i Aura å sommaren 1890" (Geogr. fören.
Tidskrift 1891, n:o 5).] A*. S.

Auramiini (< lat. auruin = kulta), keltainen,
veteen helposti liukeneva tervaväri, jolla
värjätään puuvillaa, silkkiä, paperia.

Aurangabad, kaupunki Hyderabadissa,
Etu-Intiassa, 36,837 as.; silkki- ja
puuvillateollisuutta. Sotilasasema.

Aurangzib 1. Aurengzeb („valtaistuimen
kaunistus") (1618-1707), Intian suurmoguli,
Dzihanin kolmas poika, johti isänsä
sotajoukkoja 1655-57 Afganistanissa ja Dekanissa; anasti
jo isänsä eläessä 1658 tämän sairauden aikana
hallitusvallan voitettuaan kiivaissa taisteluissa
veljensä. Mogulin valtakunta Intiassa saavutti
hänen aikanansa suurimman laajuutensa,
käsittäen koko niemimaan Koromandelista
Malaba-riin saakka. A. oli kiihkoisa islaminopin
tunnustaja vainoten kiivaasti muunuskoisia. Hän
oli kuuluisa sivistyksestään, suosi tieteitä ja
taiteita, perusti kouluja ja kirjastoja, kohdellen
suosiollisesti eurooppalaisia matkailijoita.
Arvokkaita lisiä hänen historiaansa ovat jättäneet
muutamat aikalaiset, kuten ransk. lääkäri
Ber-nier („Histoire de la dernière révolution des
etats du Mogol", 4 nid., 1670-71) sekä
jalokivi-kauppias Tavernier („Voyages", 1679).
[Lane-Poole, „Aurangzib" (1893 "„Rulers of India").]

O. M-e.

Auranitis [-iii’-] ks. H a u r a n.

Aurankukka ks. Agrostemma.

Aurantia 1. keisarinkeltainen,
etenkin nahan värjäykseen käytetty keltainen terva-

väri.

Aurantiaceæ ks. R u t a c e æ.

Aurea mediocritas [-o-] (lat.), kultainen
keskitie.

Aurejärvi, järvi Kurussa, siinä „sata saarta
samannimisessä kylässä". K. 8.

Aurelianus [-ä’-], Lucius Domitius,
Rcoman keisari 270-275 j. Kr., synt. alhaisesta
säädystä, taitava
sotapäällikkö, jonka
sotajoukot huusivat
keisariksi; taisteli
rohkeasti
aleman-neja, gootteja ja
markomanneja
vastaan, ja pakoitti
valtakunnasta
luopuneet osat, esim.
Palmyran, jossa
Zenobia (ks. t.)
hallitsi, jälleen
alamaisuuteen. Hän
sai tästä
kunnia-nimen „Restitutor
orbis" (valtakunnan
uudistaja). Hänen sisäinenkin hallituksensa oli
voimakas; rakensi Rooman ympäri uuden
muurin. Menetti henkensä salamurhaajan kädestä
sotaretkellä persialaisia vastaan.

Aurelius Victor /-ë’-/, Sextus, roomal.
historiankirjoittaja 4:nneltä vuosis. j. Kr., kirjoitti
n. v. 360 lyhyen Rooman keisarien historian „De
Cæsaribus". Muut hänen nimellään kulkevat
teokset ovat myöhemmin sepitettyjä.

Auriga [-V-] (lat.), „ajomies". Tähtikuva
Ajomies Härän tähdistön ja pohjoisnavan välillä.

Aurignac [orinja’k], kauppala
Etelä-Rans-kassa, Ilaute-Garonnen departementissa, St. Gau-

Aurelianus. Patsas Vatikaanissa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0398.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free