- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
727-728

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aurinkoaika ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Aurinkoku vastin—Auspisiot

728

valo on myöskin luultavasti luettava meidän
aurinkokuntaamme. Nämä kaikki kiertävät
ympäri auringon, jonka massa on suunnilleen
800 kertaa suurempi kuin sen ympäri
kiertävien taivaankappaleiden yhteensä. Meidän
aurinkokuntamme kaltaisia ryhmiä on maailman
avaruudessa lukemattomia, ainakin ovat kaikki
kiintotähdet katsottavat auringoiksi, joiden
ympäri todennäköisesti planeetteja kiertää,
kuten useissa tapauksissa on todistettu.

(A. D.)

Aurinkokuvastin ks. Heliostaatti.

Aurinkokylpy, parannus- ja
vahvistamiskeinona käytetty auringonvalon säteily
paljastettuun ruumiiseen, vrt. Ilmakylpy ja
Valo-parannus.

Aurinkomikroskooppi, valo-opillinen laitos,
millä kuvastetaan vahvasti suurennettuja
esineitä valkoiselle varjostimelle. Kuvattava esine
valaistaan tasaisesta peilistä heijastetulla
auringonvalolla, joka kokoojalinssillä supistetaan
esineeseen, niin että se tulee hyvin kirkkaasti
valaistuksi. Esine on sijoitettu akromaattisen
linssisysteemin polttovälille, jonkin verran
lähemmäksi polttopistettä, niin että saadaan hyvin
suurennettu kuva. Tavallisten mikroskooppien
suhteen on a:lla se etu, että suurennusta voi
katsella useampi henkilö yhtaikaa.

Aurinkospektri ks.
Sprektraaliana-1 y y s i.

Aurinkousva ks. Auer.

Aurinkovakio ks. Solaarikonstantti.

Aurinkovuosi, vuosi, jonka kuluessa maa
yhden kerran kiertää auringon ympäri, siis 365
vuorok. 5 t. 48 min. 46 sek. (= n. 365’/( vuorok.).

Auripigmentti, keltainen mineraali, joka
sisältää arsenikktrisulfidia (As^S,). Esiintyy
harvoin kiteisenä, vaan useimmin lehtisinä,
jyväisinä joukkioina, jotka ovat kuulakkaan
oranssi-sitruunankeltaisia ja rasvakiiltoisia. A:ä
saadaan Siebenbiirgenistä, Vähästä-Aasiasta y.
m. Käytetään maaliksi, vrt.
Arsenikkisul-f i d i t.

Aurivillius
i’l-J, vanha ruots. suku [-(Uplan-nista kotoisin), jonka useat jäsenet ovat tehneet
itsensä tunnetuiksi tiedemiehinä ja kirjailijoina.
Huomattavimmat niistä ovat: 1. Per Fabian
A. (1756-1829), Upsalan yliopiston
kirjastonhoitaja, jonka teoksista mainittakoon „De
biblio-thecis medii a?vi in Sviogothia" (1782) ja
„Cata-logus librorum impressorum bibl. reg. acad.
up-saliensis" (1814). — 2. Karl Wilhelm
Samuel A. (1854-99), eläintieteilijä, dosentti
Upsalassa, kuoli paluumatkalla Intiasta, jossa
kahdesti kävi tutkimusretkellä. Oli pohjoisten
m?rien alempien eläinten paraita tuntijoita. —
3. Per Olof Christoffer A. (s. 1853),
eläintieteilijä, edellisen veli, Tukholman
,,Riks-mu8eum"in professori ja intendentti. Perhosten
erikoistuntija; „Nordens fjärilar, handbok i
Sveriges, Norges, Danmarks och Finlands
Macro-lepidoptera" (1891) ou meillä paljon käytetty
käsikirja.

Aurora [-rö’-] (lat.), aamurusko; jumalatar
A. ks. Eos. — Aurora australis,
etelän-palo, Aurora borealis, pohjanpalo,
revontulet.

Auroraperhonen (Anthocharis Cardamines),
Suomessa yleinen, valkoinen päiväperhonen. Koi-

raksen etusiivet kärkiosastaan vaaleanpunaiset.
Siivenkärkien väli 31-55 mm. U. S-s.

Aurora-seura, isänmaallis-kirjallinen seura,
joka 1770 muodostui Turussa H. G. Porthanin
ympärille, harrastaen runoutta, Suomen
historian, maantiedon, talouden, kielen y. m.
tutkimusta. Alkoi 1771 julkaista maassamme
ensimäistä sanomalehteä „Tidningar utgifna af ett
sällskap i Abo" (myöhemmin sai nimen „Åbo
tidningar"), jonka toimittajana oli Porthan.
Se sisälsi osaksi kaunokirjallisia palasia, osaksi
kirjoituksia yllämainituista aineista. Seuran
jäseniä oli m. m. runoilija Kellgren sekä
professorit Kalm, Gadd ja Bilmark. Sihteerinä
oli Porthan. Kun hän keväällä 1779 matkusti
ulkomaille, hajosi seura ainiaaksi. [Gunnar
Palander, „Henrik Gabriel Porthan", M. G.
Schy-bergson, „H. G. P."] v. t.

Aurum (lat.), kulta (ks. t.).

Ausbruch, erityisen hienoa viiniä, jota
valmistetaan parhaista, ennen yleistä korjuuta
poimituista rypäleistä. Nykyään käytetään sanaa
yhteisnimenä muutamille unkarilaisille viineille,

Auschwitz ks. O s w i e c i m.

Auskultantti (< lat. auscultä’re = kuunnella),
kuuntelija; virkamies, joka kuuluu virastoon ja
harjoituksekseen on mukana asioiden
käsittelyssä saamatta kuitenkaan ottaa osaa
päätöksiin ja nauttimatta varsiuaista palkkaa;
opet-tajakandidaatti, joka käytännöllistä
valmistustaan varten kuuntelee opetusta; tekn.
korkeakoulussa maanmittarin oppijakson suorittanut
apulaismaanmittari.

Auskultatsioni (lat. auscultä’tiö <
auscul-tü’re = kuunnella), ruumiin tutkiminen
kuuntelemalla, joko suoraan korvalla tai kuulotorven,
stetoskoopin avulla. — Opetuksen
kuunteleminen koulussa, harjoittelijana oleminen.

Auskulteerata (lat. auscultä’re = kuunnella),
kuunnella, olla läsnä kuuntelijana;
auskultanttina olla mukana oikeusistunnossa;
opettaja-kandidaattina kuunnella opetusta koulussa;
olla harjoittelijana virastossa; kuulon avulla
tutkia ruumiin terveydentilaa.

Ausonit, erään muinaisitalialaisen heimon
nimi. Vergilius ja Ovidius nimittävät joskus
koko Italiaa A u s o n i a k s i, s. o. a:ien maaksi.

Ausonius /-so’-/, Decimus Magnus (n.
310- n. 395 j. Kr.), syntynyt Burdigalassa
(Bordeaux). A. toimi kauan asianajajana ja
varsinkin puhetaidon opettajana
syntymäkaupungis-saan, kunnes keisari Valentinianus I nimitti
hänet n. 363 poikansa Gratianuksen opettajaksi
ja kasvattajaksi. Keisari Gratianuksen kuoltua
v. 383 hän vetäytyi yksityiselämään. A., joka
luultavasti oli kristitty, oli aikansa etevin
runoilija. nänen teoksistaan ovat mainittavat
epigrammit, eklogat, runokirjeet ja n. s. idyllit,
joista tunnetuin on Moselia, kuvaus matkasta
Reiniä ja Moselia pitkin Bingenistä Trieriin.
[K. Schenkl, „Monumenta Germaniæ historica"
V, 2 (Berlin 1883) ; R. Peiper, „Decimi Magni
Ausonii Burdigalensis Opuscula" (Leipzig 1886) ;
C. Jul|ian, „Ausoue et son temps" (Revue hist.
1891-92) ; W. Haag, „Ausonius und seine
Moselia" (Berlin 1900).] k. j. h.

Auspisiot (lat. auspi’cia), lintujen
katseleminen. merkkien tarkastelu (varsinkin valtion
virkamiehen tai päällikön toimesta) enteiden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0404.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free