Tietosanakirja / 1. A-Confort / 733-734 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Austraalia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Saniaispuumetsii.

„austraalialaista kirsikkapuuta” (ExocarpusJ, jonka
hedelmä „kivi" ympäröi marjaa, sekä
„austraa-lialaista päärynäpuuta", jonka hedelmien
paksumpi pää on lähinnä puun runkoa. Hän
ihmettelee, että A:n puut lehtien asemasta vuosittain
varistavat kuorensa, että kasvullisuudella on
aina sama yksitoikkoinen, sinivihreä väri,
etteivät kukat tuoksu, että lehdet ovat syrjällään
puissa, ja että on niin vähän kotimaisia
hyödyllisiä kasveja. Tämä kaikki johtuu kuitenkin
siitä luonnollisesta syystä, että monet ikivanhat
kasvimuodot ovat täällä vielä elossa, ja
eristyminen muusta maailmasta on syynä
yksipuoliseen kehitykseen. Kasvimaantieteen tutkijan
Oskar Druden mukaan on A:n kasvistossa
pääasiallisesti kolme ainesta: troopillis-aasialainen,
ominaisesti muodostunut austraalialainen ja
antarktinen. Upeimpana esiintyy troopillinen
kasvullisuus Uudella Guinealla, jossa moni vanha
muoto on säilynyt uusien rinnalla. Etelämpänä
se ei enää ole niin rehevä. Luonteenomaisin
A:n kasvisto tavataan manteren sisä- ja
eteläosissa, etenkin lounaassa ja kaakossa. Perin
austraalialaisia ovat harvat, varjottomat,
korkea-runkoiset metsät, jotka ovat kuin pylväs-salit.
Kosteutta rakastavia kasveja, kuten sammalia
ja sieniä, on vähän, mutta sen sijaan on
runsaasti okaisia, kovia pensaita. Sisäosissa on
tavattoman laajoja pensaikkoja (scrubs ks. t.).
Peninkulmittain on maanpinta suolakasvien
peitossa, mutta alastomia suola- ja hieta-erämaita
on ainoastaan lännessä. Lounaisosissa vähäisen
sademäärän vuoksi on jäänyt henkiin ainoastaan
sellaisia kasveja, joilla on ollut joku
suojelus-keino kuivuutta vastaan, jota vastoin komeat
saniaispuut vielä rehottavat kosteammissa
kaakkoisosissa. Puut muistuttavat paljon
Etelä-Chilen puita, ja niittyjen asemasta on täällä
sa-niaiskenttiä. -— Jalostuskelpoisten kasvien puute
on huomattavampi itse mantereella kuin saarilla,
joilla monet harvoista niillä olevista lajeista
ovat erittäin hyödylliset, kuten esim.
kookos-palmu, leipäpuu, banaani ja tarro.

Eläimistö on vieläkin kummallisempi kuin
kasvisto. Nisäkkäistä ovat täällä, paitsi
myöhemmin maahan tullutta dingoa sekä rottia ja
lepakoita, ainoastaan pussieliiimet ja
nokkaeläi-met edustetut. Liitukauden lopussa lohkesi
luultavasti A. muitten mantereitten yhteydestä
ja senjälkeen on se eläinkuntaansa ja osaksi
kasvistoonkin nähden pysynyt tertiäärisellä
kehityskannalla. Paikallinen kehitys, jos niin
voimme sanoa, on kuitenkin ollut huomattavissa
siellä, missä olosuhteet ovat olleet erittäin
edulliset. Vihollisten puutteessa kehittyi m. m.
siivetön 4 m korkuinen jättiläis-lintu, moa
(Di-nornisj Uudella Seelannilla. — Oseaanian
eläimistö eroaa sangen suuresti varsinaisen A:n
eläinkunnasta harvalukuisten eläinmuotojensa
kautta, joka piirre tulee yhä huomattavammaksi,
kuta kauemmas itään tullaan. — Vastakohtana
maaeläimistölle on erittäinkin korallisaarten
laguunein lajirikas ja kirjava merieläimistö,
johon kuuluu monta ravinnoksi kelpaavaa eläintä.

Pohjoisaustraalialainen mies.

Väestö. A:n ja Oseaanian väestön voimme
jakaa kahteen, suuressa määrin toisistaan
eroavaan ryhmään: luonnonkansat ja viime
aikoina maahan muuttaneet. Kaikkialla,
missä nämä ovat kerinneet tottua ilmastoon,
ovat alkuasukkaat saaneet väistyä. Meidän
päiviemme kansainvaellus ei kumminkaan ole
en-simäinen tässä maanosassa. On ruvettu
aavistamaan, että sinne ennenkin on tehty vaelluksia.
A:n nykyisten alkuasukasten esi-isät tulivat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>