Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Austraalia - Austraalia-Aasia - Austraalialaiset kielet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Tasmaniaa ympäri. Flinders kulki
etelärannikkoa pitkin, ja niin tuli (1802) rannikon muoto
kartalla kokonaan määrätyksi. — Vasta 25
vuotta Sydneyn perustamisen jälkeen (1788)
onnistuttiin päästä Sinivuorten yli. Samalla
tultiin mantereen suurimpien jokien lähteille, ja
tämä herätti halua kulkea virtoja myöten niiden
suihin asti. Kapteeni Charles Sturtin johtama
retkikunta sai selville Murrayn kulun. Thomas
Mitchell teki neljä matkaa tutkiakseen
Dar-lingia ja muutamia pienempiä jokia sekä
matkusti nykyisen Viktorian läpi. Todistuksena
asutuksen nopeasta levenemisestä voisi mainita,
että Mitchell, palatessaan kolmannelta
matkaltaan, näki Murrumbidgee-joen laakson, jonka
Sturt 7 vuotta aikaisemmin oli tutkinut, olevan
aivan asutetun. — Etelä-A:n arojärville lähti
E. J. Eyre, josta Eyren-järvi on saanut nimensä.
Sisämaahan pääsi myös esim. A. Gregory, joka
lähti luoteisrannikolta. Saks. L. Leichhardt
teki perin tärkeitä tutkimusmatkoja mantereen
koillisosissa. V:sta 1848 saakka ovat hän jakoko
hänen retkikuntansa olleet tykkänään
kadoksissa. A:u pohj. ja länsiosissa ovat veljekset
A. ja II. E. Gregory sekä Frank Gregory
toimineet enemmän kuin muut. Ensimäisen retken
mantereen halki Murraysta
Karpentaarian-lah-teen tekivät Burke ja Wills, jotka molemmat
kumminkin kuolivat erämaassa nälkään. Vielä
hankalamman matkan mantereen poikki,
arojär-vien länsipuolitse ja paljon leveämmältä
kohdalta, teki Stuart, joka matkalla kestämiensä
vaivojen uuvuttamana kuoli päästyään perille.
Stuartin matka aiheutti sähkölennätinlinjan
johtamisen mantereen poikki. Eräältä tämän linjan
varrella olevalta asemalta pääsi Warburton
kameleilla länsirannikolle, ja veljekset Forrest,
jotka matkustivat päinvastaiseen suuntaan,
tulivat erämaan kautta sähkölennätinlinjalle, josta
sitten lähtivät länsirannikolle. Länsi-A:n suuret
erämaat ovat kumminkin vieläkin
tuntemattomat, paitsi kultakenttien ympäristöjä ja niihin
vieväin teitten sivussa olevia paikkoja. — A:n
mantereen maantieteellinen kartoitus on vasta
alulla; geologinen tutkimus on päässyt vähän
pitemmälle.
Lukuunottamatta Uusia Hebridejä, jotka ovat
ranskalais-englantilaisen suojeluksen alaisia,
ovat kaikki A:n ja Oseaanian maat v:n 1900
jälkeen Euroopan suurvaltojen tahi
Yhdysvaltojen hallussa. Englannilla on täällä suurimmat
alusmaat. Seuraava järjestyksessä on Hollanti,
sitten tulee Saksa, joka siirtomaavaltana täällä
vasta v. 1884 alkoi toimintansa, sen jälkeen
Hanska ja vihdoin Yhdysvallat, jotka v:n 1897
jälkeen Euroopan suurvaltojen kanssa ovat
riidelleet jälelle jääneestä vähäpätöisestä saaliista.
Sitäpaitsi mainittakoon, että Pääsiäis-saari
kuuluu Chilelle, Bonin- ja Vulkaani-saaret Japanille.
A:n valtiot. Pinta-ala 7,933,400 km’,
4,530,000 as. A:n valtiot yhtyivät v. 1901
muodostaen liiton „Commonwealth of Australia",
jonka järjestyksen esikuvana monessa
suhteessa ovat olleet Pohj.-Ameriikan Yhdysvallat.
Liitolla on oma lippunsa, yhteinen hallitusmuoto
ja parlamentti, mutta kuuluvat
erottumattomasi Englannille. Valtioita on kuusi
(Länsi-A., Etelä-A., Queensland, Uusi Etelä-Wales,
Viktoria, Tasmania). Kukin valtio lähettää yhtei-
seen kaksikamariseen eduskuntaan yhden
kutakin 50,000 asukasta kohti kolmeksi vuodeksi
valitun, ainakin 21 vuotta täyttäneen edustajan.
(Aluksi eduskunta kokoontui Melbournessa,
pääkaupunkina on kuitenkin oleva Dalgety).
Tulli-, posti- ja sähkölennätinlaitos ovat liiton
hallussa, joka niiden tulot käyttää yhteisiin
menoihin, kuten parlamentin, sotajoukkojen,
laivaston y. m. kustannuksiin. Ylimpänä
hallitus-miehenä toimii Englannin kuninkaan nimittämä
kuvernööri, jolla on neuvonantajanaan
yksityisten valtioiden parlamenttien valitsema
6-miehinen senaatti.
Valtio km’ Asukasmäärä Asukk. Kaupunkeja 1906
1904 km-:llil r
Queensland . . 1.736.500 541,765 (1907) 0,3 Brisbane 130,468
Papua . . . 229,102 300,000 0,3
Uusi Etrttl-Wa-
les .... 803,830 1,568,942 (1907) 1,9 Sydney 533,800.
Newcastle 61,400
Lord Howe- Bröken HUI 29,000
«aari ... 16 100 (1901) 6
Norfolk-saari 44 827 (1901) 19
Viktoria . . . 227,610 1,248,095 (1907) 5 Melbourne 526,400
Ballaarat 48,565
Bendigo 44,140
EteUi-A. . . . 984,330 , 0,16 Adelaide 175,641
Pohj-territ . 1,356,130 392,664 (1905) n.l Perth 53.800,
Kal-L/tnm-A. . . . 2,527,530 261,563 (1907) goorliè-BouIaert
29,242, Freemantle
A:n alkuasuk- 20,979
kaita ... — 30,000 —
Tasmania . . 67,894 184,008 (1907) 2,5 Hobart 34,985
Macquaire s:t__440 asumattomat —
7,933,400 4,530,000 0,5
Elinkeinoista ovat tärkeimmät
karjanhoito (etenk. lampaanhoito), vuoriteollisuus ja
maanviljelys. Villa on tärkein vientitavara,
samoin raavaan liha ja voi ovat tärkeät.
Hedel-mänviljelys on viljanviljelyksen rinnalla viime
aikoina runsaasti lisääntynyt. Teollisuus on
muutamilla aloilla jo varsin huomattava, tämä
koskee etenkin myllyteollisuutta,
lihasäilyketeh-taita ja vientiteurastamoita. Kauppa on
kasvanut hämmästyttävässä määrässä. V. 1906
nousi tuonti 1,118 milj. mk:aan, vienti 1,658 milj.
mk:aan; tuonnin muodostavat kankaat,
metalli-tavarat, rauta, kulta, koneet, rakennuspuut;
viennin etupäässä villa, voi, vuodat, liha, vehnä,
jauhot, kulta, hopea, kupari, tina y. m. Yhteyttä
Euroopan kanssa välittävät useat
höyrylaiva-linjat. Rautateitä on olemassa v:sta 1850
alkaen, 24,556 km (v. 1907). J. E. R.
Austraalia-Aasia (saks. Australasien, engl.
Australasia < lat. austrā′lis), nimitys, jolla
saksalaiset tarkoittavat Itä-Intian saaristoa,
englantilaiset tämän lisäksi myöskin Austraalian
mannerta ja Oseaaniaa, tahi tavallisesti A:n
mannerta, Tasmaniaa ja Uutta Seelantia.
Austraalialaiset kielet näyttävät suurista
eroavaisuuksistaan huolimatta kaikki olevan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
