Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Austraalialaiset kielet - Austrasia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
sukua keskenään muodostaen oman ryhmänsä,
jonka suhde muihin kieliheimoihin ei vielä ole
täysin selvitetty. Kaikki nämä kielet ovat n. s.
monitavuisia, kukin tavu alkaa konsonantilla ja
päättyy vokaaliin; korko on enimmiten ensi
tavulla. Sanainmuodostusliitteet ovat jälki- eikä
alkuliitteitä, kuten papualaisten ja
malaijilaisten naapurikielien. Kansan alhainen
kehityskanta ilmenee kielessä siten, että abstraktisten
käsitteiden nimityksiä on niukalti;
lukusanojakin useimmilla heimoilla on ainoastaan 1-3,
muutamilla 1-5. ks. Kieli. A. K.
Austrasia
ä’s-J („Itävalta"), v:sta 511 [-fran-kilaisen valtakunnan itäisen, puhtaasti
germaanisen osan nimi, kun taas melkein yksinomaan
romaanista länsiosaa sanottiin Neustriaksi.
Austria (lat.). 1. Langobardien valtakunnan
itäosa Pohjois-Itaiiassa. — 2. Itävallan
latinai-nen nimi.
Austrvegr („itätie"). Niin nimittävät
islantilaiset ja muinaiset norjalaiset Itämeren itä- ja
eteläpuolella olevia seutuja.
Autarkia (kreik. autarkhi’a, < o«(o’s = itse,
ja arkhein = hallita), itsevaltius.
Aut Cæsar, aut nihil (lat.), „joko keisari,
tai ei mitään", kaikki, tai ei mitään.
Autentia (kreik.), oikeaperäisyys
(asiapaperien, tietojen j. n. e.), luotettavuus, pätevyys.
— Autenttinen, oikeaperäinen, varma,
väärentämätön ; pätevä. — Autenttisuus =
au-t e n t i a.
Autenttinen lopuke, m us., perussointu, jonka
edellä käy huippusointu (dominanttisointu).
I. K.
Autenttinen sävellaji. 1. Melodiamuodostus
— missä sävellajissa hyvänsä — joka
pääasiallisesti liikkuu sävelmän päätössävelen ja sen
oktaavin puitteissa, saavuttaen siten innostuneen
ja miehekkään sävyn. 2. Keskiajan
kirkkolaulussa yhteisnimitys niille sävellajeille, joiden
melodiikka ylimalkaan seurasi yllämainittua
muodostustapaa. 1. K.
Auteuil [olö’j], nykyään Pariisin
kaupunginosa, lähellä Boulognen-metsää; muinoin kylä,
joka on tullut tunnetuksi siitä, että monta
kuu-l"isaa kirjailijaa, kuten Boileau, Moliére, ja
uudempaan aikaan Börne, Thiers y. m. on siellä
viettänyt kesänsä.
Autinköngäs, Korojoessa (Kemijoen lisäjoki
etelästä), on suurenmoinen 18 m:n korkuinen
putous. Koko Korojoen laakso on sangen
luon-nonihana. J. E. R.
Autiomaa, metsät. Autiomailla
metsäkirjal-lisuudessa tarkoitetaan puuttomia alueita, kuten
aukeita kanervikkomaita, nevoja ja muita
aukeita soita, lentohiekka-alueita, puuttomia
kallio-seutuja y. m. Viime vuosisadan kuluessa on
uhrattu suunnattomia summia niiden
metsittämiseksi, varsinkin Itävallassa (karsti-seudut),
Ranskassa (Les Landes), Saksassa (esim.
Lüneburger Heide), Tanskassa (Jyllannin
Hede-alueet) y. m. Tanskassa toimii tarkoitusta
varten erityinen hallituksen runsaasti avustama
seura „Det danske Hedeselskab". Suomessa
aloitettiin jo 1860- ja 1870-luvuilla
metsittämis-yrityksiä aukeilla Hämeen- ja
Vierusten-kankailla; v:sta 1908 aikain toimii
metsähallituksen palveluksessa 2
suonkuivaus-metsänhoita-jaa, joiden tehtävänä on tutkia eri soiden met-
Aasia Austraalialaiset kielet 740
sittämiskelpoisuutta ja panna alulle sekä ohjata
soiden ojituksia metsänkasvua varten. A. C.
Autiotila, tila, joka asukkaan tahi
omistajan hylkäämänä on jäänyt viljelemistä ja hoitoa
vaille. Vielä 1700-luvulla oli suuri joukko
autiotiloja, mutta nykyään jäänee taloja tuiki
harvoin autioksi, ja sen vuoksi on myöskin
autiotiloja koskeva lainsäädäntö menettänyt melkein
kaiken merkityksensä. O. K:nen.
Auto (kreik. auto’s = itse), alkuosana useissa
vieraskielisissä sanoissa ilmaisemassa sitä
suhdetta, jossa jokin on itseensä; voidaan Suomessa
usein ilmaista sanoilla: itse-, oma-, ks. esim.
sanoja autobiografia, autodidakti.
Auto, mon. au tos (< lat. actus = toiminta),
espanjalaiset uskonnolliset näytelmät, joita
esitettiin kirkollisissa juhlissa sekä muissakin
juhlatilaisuuksissa. A. sacr a mentales
liittyivät Kristuksen ruumiin juhlaan, a. ai
naci-m i e n t o joulujuhlaan. 1765 ne kiellettiin, vrt.
myös Calderon.
Autobiografia (kreik. auto’s = itse, bios =
elämä, ja graphein = kirjoittaa), oma kirjoittama
elämäkerta.
Autodafea (portug. auto da fé, esp. auto de fé;
lat. actus fidei, „uskon toimitus"), Espanjassa
ja Portugalissa käytännössä ollut inkvisitsionin
tuomion juhlallinen toimeenpano, joka
tavallisesti suoritettiin kirkollisina juhlapäivinä ja sai
suuren kansanjuhlan luonteen. Kuuluisa on se
a., joka v. 1559 suoritettiin Sevillassa Filip II:n
ja kuninkaallisen perheen läsnäollessa ja jossa
poltettiin 14 henkilöä, vrt. Inkvisitsioni.
(J. G.)
Autodidakti (kreik. autodi’dalctos <
itseoppinut), henkilö, joka koulua käymättä on
hankkinut itselleen tietonsa.
Autofyytit, kasveja, jotka elävät pelkistä
eli-mettömistä aineista. A:ejä ovat useimmat
lehti-vihreää sisältävät kasvit, mutta myös jotkut
bakteerit. Vastakohtana niille ovat loiset,
joiden täytyy elää edellisten muodostamasta
elimellisestä aineesta.
Autogamia ks. P ö 1 y y t y s.
Autografi (kreik. auto’graphos < auto’s - itse,
ja graphein = kir joittaa), henkilön omakätinen
kirjoitus, joka voi olla joko alkuperäinen
kokonainen asiakirja tahi muu pitempi kirjoitus
taikka vain pelkkä nimikirjoitus. Jo
vanhoista ajoista asti on autografien keräystä
harrastettu. M. m. roomalaisella Plinius
vanhemmalla oli kokoelma autografeja. Mutta
autografien keräily pääsi vasta 1500-luvulla uuteen
vauhtiin, ensin Ranskassa ja sitten muissa
maissa. Sen tuloksena ovat arvokkaat kokoelmat
useissa kuuluisissa arkistoissa ja kirjastoissa
sekä joillakin yksityisillä. Autografeilla on myös
alettu harjoittaa laajaa kauppaa, eivätkä niiden
väärentämiset ole lainkaan harvinaisia. — A:ein
keräyksen kanssa rinnan on kehittynyt erityinen
tiede, grafologia (ks. t.), joka käsialoista
yrittää selvittää kirjoittajan luonteen
ominaisuuksia. (ks. tähän kuuluvaa nimikirjoituksia
sisältävää liitettä). K. S.
Autografia (vrt. Autografi), huokea
käsikirjoituksen, piirustusten y. m.
monistamis-keino, joka suoritetaan siten, että tavalliselle
tai erikoisesti sitä varten valmistetulle
paperille rasvaisella väriaineella piirretty kirjoitus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
