- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
763-764

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Avioliitto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

763

Aviolupaus—Aviovarallisuusoikeus

kuin toisen puolison kuollessa (ks. Avioeste
ja Avioero).

Avioliitto velvoittaa aviopuolisot
molemminpuoliseen uskollisuuteen. Se tuottaa miehelle
edusmiesoikeuden vaimoon nähden ja vaimo
tulee osalliseksi miehen säädystä ja elinehdoista.
Vanhempain ja lasten välinen suhde on
ainoastaan vähäisessä määrässä lainsäännöksillä
järjestetty. Suurinta huomiota vetää tässä kohden
puoleensa kristityn kirkon tekemä ero
aviollisten ja aviottomain lasten välillä. [Unger,
„Die Ehe in ihrer welthistorischen
Entwicke-lung" (Wien, 1850) ; Post, „Die
Geschlechtsgenossenschaft der Urzeit und die Entstehung der
Ehe" (Oldenburg, 1875) ; Starcke, „Die
primitive Ehe" (Leipzig, 1888) ; Giraud-Teulon,
„Les origines du manage et de la famille"
(Paris, 1884) ; Achelis, „Die Entwickelung der Ehe"
(Berlin, 1893) ; Westermarck, „History of
human marriage" (3 painos, London, 1901), myös
ruotsiksi nimellä „Det menskliga äktenskapets
historia" (Helsinki, 1893) ; Winroth,
„Äkten-skaps ingående och upplösning" (Lund, 1898) ;
y. m.] vrt. Edusmiehyys,
Aviovarallisuusoikeus, Avioton lapsi.

O. K:nen (Z. C.)

Aviolupaus ks. Avioliitto ja Avioton
lapsi.

Avio-oikeus, avioliittoa koskevat
oikeussäännökset. O. K:nen.

Aviorikos. Ulkomaalaisessa oikeudessa
käytetään tätä sanaa yleensä samassa
merkityksessä kuin sanaa huorinteko. Suomen rikoslain
mukaan on taas tällä sanalla laajempi merkitys,
sillä sillä ymmärretään, paitsi huorintekoa,
myöskin avioliiton loukkaamista siten, että
aviopuoliso menee naimisiin tahi kihloihin toisen
kanssa. Aviorikos ei siis rikoslakimme mukaan
ole mikään erikoinen rikos, vaan ainoastaan
yhteinen nimitys edellämainituille rikoksille.

O. K:nen.

Aviosopimus. Tätä vastaavalla nimityksellä
kutsutaan ulkomaalaisessa oikeudessa yleensä
sopimuksia aviopuolisojen keskinäisistä
oikeussuhteista, mikäli niistä voi sopimuksia tehdä.

O. K:nen.

Aviosuostumus, miehen tahi naisen antama
vapaaehtoinen suostumus avioliittoon
menemisestä jonkun määrätyn henkilön kanssa. Ilman
tällaista suostumusta ei avioliitto yleensä ole
oikeudellisesti mahdollinen (Naimiskaaren 1: 5),
ja jos vihillä jompikumpi vihittävistä
kieltäytyy aviosuostumusta antamasta, tulee papin
keskeyttää toimitus (Kirkkolain 77 §). vrt.
Aviolupaus. O. K:nen.

Avioton lapsi, lapsi, joka on syntynyt
avioliiton ulkopuolella. Kuitenkin ovat avioliiton
ulkopuolella syntyneet lapset Suomen lain
mukaan aviolapsia, jos mies on ne siittänyt
kihlatun morsiamensa kanssa taikka makaamalla
naisen aviolupauksin tahi salavuoteudessa, jota
aviolupaus, kihlaus tai avioliitto seuraa, taikka
jos ne ovat syntyneet väkisinmakaamisesta,
taikka mies on siittänyt ne epäpätevässä
avioliitossa tahi kihlauksessa ja nainen on
siittämis-betkellä ollut vilpittömässä mielessä, se on,
luullut avioliittoa tahi kihlausta lailliseksi. —
Aviottomain lasten oikeudellinen asema on aina ollut
huonompi kuin aviolasten ja tämä ero esiintyy

vieläkin varsinkin perintöoikeudessa. Avioton
lapsi perii näet, paitsi omat rintaperillisensä,
ainoastaan äitinsä ja ne veljensä ja sisarensa,
jotka ovat saman äidin aviottomia lapsia, sekä
niiden jälkeläiset. Jos äidin jälkeen on jäänyt
aviollinen rintaperillinen, niin avioton lapsi
perii vain puolet sen vertaa kuin aviolapsi. Mutta
vaikka aviottomalla lapsella ei näin ollen ole
perintöoikeutta isänsä jälkeen, on isä kuitenkin,
yhtäläisesti kuin äitikin, velvollinen lasta
elättämään, kunnes se voi itse itsensä elättää.
Aviottoman lapsen kasvatuksesta tulee elokuun 191
p:nä 1898 annetun holhouslain 34 §:n mukaan
äidin pitää huolta, jolleivät vanhemmat siitä
toisin sovi taikka isä ole siihen halullinen ja
oikeus pidä häntä soveliaampana kuin äitiä. Jos
lapsi tarvitsee holhoojaa, on äiti hänen
lakimääräinen holhoojansa, ellei oikeus katso häntä
sopimattomaksi. O. K:nen.

Aviovarallisuusoikeus, aviopuolisojen
omaisuus* ja velkasuhteita koskevat säännökset.
Kaksi toisistaan olennaisesti eroavaa
järjestelmää on olemassa: roomalainen
dotaalijärjes-telmä, jonka mukaan kumpikin aviopuoliso
säilyttää oman erikoisen omaisuutensa, mutta
miehelle kuitenkin annetaan dös (= myötäjäiset)
hallittavaksi, ja germaanilaisen oikeuden pohjalla
kehittynyt omaisuusyhteysjärjestelmä, jonka
mukaan aviopuolisojen omaisuus joko kokonaan tai
osaksi on yhteistä ja kummallakin puolisolla on
siinä määrätty osansa. Aviopuolisojen
omaisuuden hallinto kuuluu, varsinkin niissä maissa,
joissa viimeksimainittu järjestelmä on voimassa,
säännöllisesti miehelle. — Suomen oikeuden
mukaan on aviopuolisojen pesä osaksi yhteistä,
osaksi yksityistä omaisuutta. Yhteistä on
pesän irtain omaisuus ja kiinteistö kaupungissa
sekä se kiinteä omaisuus maalla, jonka
aviopuolisot avioliiton aikana hankkivat.
Yksityistä on sitä vastoin kaikki maalla sijaitseva
kiinteä omaisuus, jonka aviopuoliso on ennen
avioliittoon menoa perinyt tahi hankkinut tahi
avioliiton aikana perinyt, ja omaisuus, joka
lahjana tahi testamentilla on aviopuolisolle annettu
sillä ehdolla, että se on oleva hänen yksityistä
omaisuuttaan. Siinä tapauksessa, että
avioliittoon on menty jälkeen joulukuun 31 päivän 1889,
on yksityistä myöskin se omaisuus, joksi
aviopuolison yksityinen omaisuus avioliiton aikana
on ehkä muunnettu (huhtikuun 15 p:nä 1S89
annettu laki aviopuolisojen omaisuus- ja
velkasuhteista, 1 luvun 5 §). Sitä paitsi voidaan
omaisuus, mikä muutoin olisi yhteistä, avioehdon (ks.
t.) kautta määrätä yksityiseksi, kuitenkin sillä
rajoituksella, että yksityiseksi ei saa pidättää
omaisuutta, mikä avioliiton aikana hankitaan.
Samoin voidaan muu yksityinen omaisuus, paitsi
maalla sijaitseva perimysmaa, avioehdon kautta
tehdä yhteiseksi.

Pesän yhteisessä omaisuudessa on
kummallakin puolisolla määrätty osansa, n. s. nai m
a-o s a, joka on erilainen, riippuen siitä, onko
avioliittoon menty ennen tammikuun 1 päivää
1879-tahi tämän päivän jälkeen, josta lähtien
yhtäläinen naimaosa or tullut voimaan
kaikensää-tyisiin pariskuntiin ja kaikenlaatuiseen
yhteiseen omaisuuteen nähden. Ennen tammikuun 1
päivää 1879 vihittyjen puolisoiden naimaosa.
yhteiseen kiinteään omaisuuteen riippuu siiän-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0430.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free