Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Avis ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
765
Avis—Avoin tavu
nöllisesti siitä, ouko kiinteistö kaupungissa vai
maalla, ja naimaosa irtaimeen omaisuuteen
miehen säädystä. Maalla sijaitsevaan kiinteään
omaisuuteen nähden on alempana mainitulla
poikkeuksella voimassa maalaisoikeus ja
kau-punkikiinteistöön nähden kaupunkilaisoikeus.
Irtaimistoon nähden ovat vapaasukuiset ja
talonpojat maalaisoikeuden sekä papit ja porvarit
kaupunkilaisoikeuden alaisia, jota paitsi
huomioon on otettava että pappissäätyyn kuuluvilla
on kaupunkilaisoikeuden mukainen naimaosa
myöskin maalla sijaitsevaan yhteiseen kiinteään
omaisuuteen. Maalaisoikeuden mukaan saa mies
’/3 ja vaimo 1/3 siitä omaisuudesta, johon
naimaosa ulottuu; kaupunkilaisoikeuden mukaan saa
kumpikin puolen. Jos mies muuttaa säätyä,
niin muuttuu myös säädystä riippuva naimaosa.
— Lain määräämää naimaosaa voidaan
kuitenkin avioehdon kautta muuttaa.
Aviopuolisojen pesän hallitsemisoikeus kuuluu
säännöllisesti miehelle. Ilman vaimon
myötävaikutusta ei kuitenkaan mies ole yleensä
oikeutettu myymään, vaihettamaan, lahjoittamaan
tahi panttaamaan vaimon yksityistä kiinteää
omaisuutta, eikä myöskään, jos avioliitto on
solmittu jälkeen joulukuun 31 päivän 1889,
sellaista kiinteää omaisuutta, jossa vaimolla on
naimaosa. Avioliitossa, joka on solmittu
vasta-mainitun päivän jälkeen, on huhtikuun 15
päivänä 1889 aviopuolisojen omaisuus- ja
velkasuhteista annetun lain mukaan vaimo sitäpaitsi
oikeutettu hallitsemaan omaisuutta, jonka hän
omalla työllään voi ansaita, sekä omaisuutta,
joksi hänen työansionsa on muunnettu. Sen
lisäksi voidaan hänelle avioehdon kautta myöntää
oikeus hallita yksityistä kiinteätä ja irtainta
omaisuuttaan, jolloin hänen
hallitsemisoikeu-tensa käsittää myöskin tällaisesta omaisuudesta
saadun tulon sekä omaisuuden, joksi hän
yksityinen omaisuutensa tai siitä lähtenyt tulo on
muunnettu (sanotun lain 2: 3). Niinikään on
vaimo oikeutettu hallitsemaan omaisuutta, joka
hänelle on annettu lahjana tahi testamentilla
sillä ehdolla, että se on oleva hänen yksityistä
omaisuuttaan, ja se on samalla määrätty hänen
hallittavakseen (2: 4).
Millä omaisuudella aviopuolisojen velka on
maksettava, riippuu etupäässä siitä, onko velka
lain mukaan katsottava yhteiseksi vai
yksityiseksi. Tämä taas riippuu ensi sijassa siitä, onko
velka syntynyt ennen avioliittoon menemistä vai
avioliiton aikana, jota paitsi huomioon on
otettava, että yksityiseksi katsotaan velka, joka on
syntynyt „miehen tahi vaimon erinäisestä syystä
ja menetyksestä, ilman toisen hyötymistä ja
osallisuutta". Yhteisen velan maksuun menee
pesän yhteinen omaisuus ja, ellei tämä riitä,
säännöllisesti myöskin kummankin puolison
yksityinen omaisuus. — Kuitenkin on
huomattava, että sellaisesta yhteisestä velasta, jonka
maksuun vaimo ei ole sitoutunut, ei tämä
yksityisellä omaisuudellaan missään tapauksessa ole
vastuussa suuremmalta osalta, kuin mikä vastaa
hänen naimaosaansa, ja että jos aviopuolisot
ovat vihityt joulukuun 31 päivän 1889 jälkeen,
vaimon yksityinen omaisuus ei ensinkään mene
sellaisen velan maksuun, jonka mies avioliiton
aikana 011 tehnyt ilman että vaimo on sen
maksuun sitoutunut. Puolison yksityisen velan mak-
samiseen ei taas saa käyttää toisen puolison
yksityistä omaisuutta eikä yleensä myöskään
hänen naimaosaansa. Huhtikuun 15 p:nä 1889
aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuhteista
annetun lain (4: 6) mukaan voi puoliso, ulosoton
tapahtuessa toisen puolison velasta, ilman muuta
ottaa erilleen yksityisen omaisuutensa; mutta
jos hän tahtoo suojella naimaosansa, tulee
hänen määrätyn ajan kuluessa hakea
pesäeroa (ks. t.). Jos puolisojen pesässä syntyy
konkurssi, niin ei myöskään säännöksiä
omaisuuden erilleen ottamisesta, ellei pesäeroa haeta,
käytetä velkojia kohtaan muuhun tavaraan kuin
yksityiseen kiinteään omaisuuteen ja siihen
yksityiseen irtaimeen tavaraan nähden, joka on
miehen hallinnon alaisuudesta erotettu.
Ulosoton tapahtuessa velasta, jonka vaimo on tehnyt
ilman miehensä suostumusta, on mies kuitenkin
oikeutettu ottamaan erilleen kaiken muun
omaisuuden kuin sen, jota vaimo hallitsee (1889
vuoden lain 4: 4).
Kun aviopuolisojen pesässä voi olla
monenlaista omaisuutta, jota on voitu käyttää sekä
yhteiseksi että jommankumman puolison
yksityiseksi hyödyksi, voi pesän hallinto antaa
aihetta monenlaisiin oikeussuhteisiin
aviopuolisojen kesken. Kaikkia näitä oikeussuhteita ei,
kuten edellisestä jo on käynyt selville, voi
saattaa voimaan niin kauan kuin puolisot elävät
yhteisessä pesässä, vaan täytyy välinselvitys
lykätä siksi kun pesä jaetaan. Silloin voi
puoliso olla oikeutettu vaatimaan korvausta joko
yhteisestä tai toisen puolison yksityisestä
omaisuudesta. Tätä korvausta sanotaan 1889 vuoden
laissa vastikkeeksi (ks. sanotun lain 4: 7-10
ja Naimiskaaren 11: 5, 7). O. K:nen. (~W. C.)
Avis [-vV] (ransk.), ilmoitus, lyhyt
kirjallinen tiedonanto.
Avisatsioni (lat.), valantekijän opastus, vrt.
Vala.
Avisioni, huutokauppa, vrt. A u k s i o n i.
Avisoida, (vekseleistä) lähettää
ilmoituskir-jelmä maksajalle vekselin asettamisesta;
(tavaroista) ilmoittaa lähetyksestä, fakturoida.
I. K-o.
A vista [avvi’sia] (it.), näytettäessä
(vekseli-nierkintä).
Avlona [-Ö-] (it. Valona), satama- ja
kauppakaupunki Turkissa Janinan vilajeetissa,
samannimisen Adrian-meren lahden rannalla, 6,000 as.;
kreik.-katol. arkkipiispa.
Avogadro [-a’-], d i Quaregna e
Ceret-to, Amedeo (1776-1856), it. kreivi ja
fyysikko, professorina Torinossa, esitti 1811 sen
otaksuman, että yhtä suuret tilavuudet kaikkia
kaasuja saman paineen ja lämpötilan vallitessa
sisältävät yhtä monta molekyliä. Tämä n. s.
Avogadron hypoteesi tai ,,lak i", joksi
sitä usein nimitetään, julkaistiin ranskalaisessa
„Journal de physique"-aikakauskirjassa. Sillä
on ollut suuri merkitys nykyisen atomiteorian
(ks. t.) kehityksessä.
Avogadron hypoteesi ks. Avogadro.
Avoimen oven politiikka merkitsee sitä, että,
nimenomaan taloudellisella alalla, vastustetaan
kaikkien rajoitusten tekemistä ja esim.
vaaditaan itselleen ja muille maille vapaata
kauppaoikeutta toisessa maassa.
Avoin tavu ks. Tavu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
