- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
775-776

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - B ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Baadi—Baba

776

teoksensa ja hänen kirjeenvaihtonsa ynnä
elämäkerran (16 os., 1850-60). A. Gr.

Baadi ks. Baden.

Baal, „herra”, länsi-seemiläisten kansojen
korkeimman jumalan nimi. Kanaanilaisten Baal
oli todennäköisesti auringonjumala, edustaen
elämän ja hedelmällisyyden alkuperustetta.
Baal-nimeen liitettiin sen paikan nimi, jossa
häntä palveltiin; esim. Baal Hermon (vuori
Pohjois-Palestiinassa, Tuom. 33), Baal Peor
(vuori Moabin maassa, Num. 253-5), Baal Hasor
(kaupunki luultavasti Benjaminin alueella
2 Sam. 1322) y. m. Toisenlaatuisillakin nimillä
Baal esiintyy paikallisjumalana; esim. Melqart
(„kaupungin kuningas”) Tyyrossa, Baalsebub
(„kärpäisjumala”) Ekronissa (2 Kun. 1, seur.).
Myöskin käytettiin sellaisia nimityksiä kuin
Baal marqad „tanssin B.”, Baal marpeh
„lääkinnän B.”, Baal berith „Liiton B.” (Tuom. 833; 94).
Kananealaisten Baalin-palvelus voitti ajoittain
paljon jalansijaa israelilaisten keskuudessa; sitä
vastaan taistelivat profeetat, niinkuin Elias
(1 Kun. 18), Hosea (28, 17 y. m.) ja Jeremia
(28; 79; 1113 y. m.). Ar. H.

Baalbek (s. o. Baalin kaupunki, kreik.
Heliopolis), muinoin suuri ja rikas kaupunki
Antilibanonin juurella. Augustuksen aikana se
tehtiin roomalaiseksi siirtomaaksi ja sai
myöhemmin, luultavasti Antoninus Piuksen ja Septimius
Severuksen toimesta 2 komeaa temppeliä. Arabialaisten
valloituksen jälkeen temppelirakennukset
joutuivat rappiolle, jota vielä lisäksi
edisti maanjäristys (1759). Nykyään on
kaupunki aivan pieni (2,000 as.).

Baali (engl. bale, saks. ball l. ballen),
tavarapakka (esim. amer. puuvillabaali = 180-220 kg;
paperibaali = 10 riisiä).

Baali (ransk. bal, it. balle < mlat. ballā′re,
tanssia), tanssijaiset.

Baanaatti (unk. bánát t. bánság), baanin (ks.
t.) hallitsema alue; siirtyi nimenomaan
merkitsemään Etelä-Unkarissa olevaa Temesvárin
aluetta, s. o. Temesin, Torontálin ja
Krassó-Szörényin komitaatteja, joihin tuli lisäksi vielä n. s.
sotilasraja-alue. Passarowitzin rauhanteossa 1718
B. tuli vapaaksi Turkin vallan alta, mutta vasta
1741 se, paitsi sotilas-raja, jälleen
hallinnollisesti yhdistettiin muuhun Unkariin.
Vapaussodan aikana (1848) Itävalta kyllä riisti B:n
Unkarilta, mutta luovutti sen jälleen takaisin v.
1860.

Baani (unk. bán), arvonimi, ennen käytetty
useiden Unkarin eteläisten rajamaiden
ylimmistä päälliköistä nykyään vain Kroatsian ja
Slavonian käskynhaltiasta. Sana on
mong.-turkkil. alkuperää: bajan = rikas, mahtava.

Baari 1. bar, fys. ja ilmat., V. Bjerknesin ja
J. V. Sandströmin käytäntöön ottama
käytännöllisen paineyksikön nimi C. G. S. (sentimetri,
gramma, sekunti)-systeemissä (ks. t.). 1 baari =
1 megadyyni cm2:llä = 750 mm elohopeapaine =
75/76 atmosfääriä. W. S-m.

Baazius. 1. Johan B. vanhempi
(1581-1649), ruots. piispa, kirkkoherrana ollessaan B.
kävi piispoja vastaan taistelua alemman
papiston yhteiskunnallisen ja kirkollisen aseman
kohottamiseksi, 1647 hän tuli Vexjön piispaksi.
B. on kirjoittanut useita teologisia teoksia, joista
on tärkein „Inventarium Ecclesiæ Sveogothorum”. — 2. Johan B. nuorempi (1626-81),
edellisen poika, oli ensin Vexjön ja sitten Skaran
piispana, jonka jälkeen (1677) kohosi
arkkipiispaksi. B. oli hurskas ja korkeasti oppinut mies
sekä toimellinen virkamies.

Baba (turk. ja pers.), „pappa”, isä, Persiassa
munkkien kunnianimenä; välistä myöskin nimen
jälkeen = šeikki, esim. Ali baba.

Baba [bä-] (ven.), eukko, akka. — 1. Muinaist.
Kamennaja b., kivikuvio, sananmukaisesti
„kiviakka”; laajoilla aloilla
Galitsiasta Sajaanin-vuorten
seuduille asti ja runsaasti
vallankin viimemainitussa
seudussa ynnä Etelä-Venäjällä on
hautakummuille tai näiden
läheisyyteen esihistoriallisella
ajanjaksolla asetettu kivestä
veistettyjä ihmiskuvioita,
joita myöhempi aika on melko
määrässä tuhonnut
(Mongoliassa ovat tavallisesti päät
lyöty poikki) ja paikoiltaan
siirrellyt. Ne ovat joko
kivipatsaita, joilla on ihmisen
yläruumis, tai istuvain ja
seisovain henkilöiden
kokokuvioita (ks. kuvaa).
Muovailun puolesta on niissä
huomattavissa eri
kehitysmuotoja, joko hyvin
karkeatekoisia, kuten vallankin Aasian
puolella, tai toisinaan
verrattain taiteellisiakin.
Enimmäkseen ne esittävät iäkkäitä
naisia (siitä nimitys
„kiviakka”), usein pitkine
letteineen, leveine lantioineen,
riippuvine rintoineen ja vatsalle
asetettuine käsineen, jotka
pitävät jotakin astiata. Päähineet ovat monasti
sangen merkillisiä, päällysviitat lyhyet, joskus
runsaasti koristellut; naisilla ovat koruesineet
sekä miehillä aseet tavanmukaisia.
Erikoistutkimusten puutteessa on yleensä vaikeata määrätä
kiviakkojen ikää. Vanhimmat ovat ainakin
rautakauden alkupuolelta, nuorimmat
myöhemmältä rautakaudelta. Niiden kansallisuutta on
vielä vaikeampi määrätä (muutamat
Euroopan-puolisista kuvioista osoittavat ilmeisesti
mongolilaisia rotupiirteitä, ja Aasiassa on niistä osa
turkkilaisilla kirjoituksilla varustettu). Ei olla
myöskään yksimielisiä siitä, ovatko ne
hautapatsaita vai jotain erityistä uskonnollista
tarkoitusta varten pystytettyjä. [Trudy l:go arh. sjezda
v Moskve; Zeitschr. für Ethonologie, 1878.]
J. A-io.

2. Mytol. B a b a-j a g a [-ga’], venäläisissä
saduissa esiintyvä julma naisolento, syöjätär,
joka surmaa ja syö käsiinsä joutuneet ihmiset.
Jaga sana on samaa alkuperää kuin puolal.
jedza „raivotar”. B.,j. näyttää olevan
personoitu kipu. J. J. M.

3. Mytol. Zolotaja baba [-ta’-],
„kulta-akka”, eräissä 1500-luvun maantiet.
kertomuksissa (Miechov, „Descriptio Sarmatiarum”, 1521)
ja karttateoksissa (Anton Wied, 1537-44) mainittu
suuri, Ob-joen suulla seisova joko metallinen tai
kivinen epäjumalankuva, jota ostjakit, vogulit


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0436.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free