- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
777-778

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Babar-saaret ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

777

y. m. läheiset pakanalliset kansat palvelivat.
Venäjänkielinen nimitys osoittaa, että
kirjallisuudessa esiintyvät tiedot tästä
epäjumalankuvasta ovat saadut venäläisiltä, jotka ovat
väärin käsittäneet vogulilaisen epäjumalankuvaa
merkitsevän (popi, pupi) sanan „akkaa"
merkitseväksi. Tämän johdosta onkin puheenaoleva
epäjumalankuva sekä Wiedin että Anton
Jenkinso-nin kartalla kuvattu naiseksi. [Krohn,
„Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus", Hels.
1894, siv. 72-3.]

Babar-saaret (1. Babber), Alankomaiden
Intiassa, Timor-saaren itäpuolella, 434 km2,
22,531 as. (1895). Tärkein kaupunki: Tepa.

Babbage /bäbidz], Charles (1792-1871),
engl. matemaatikko ja mekaanikko, 1828-39
matematiikan professori Cambridgen yliopistossa;
hyvin monipuolinen mies, harjoitti myöskin
kansantaloustiedettä ja julkaisi v. 1832 suuren
teoksen „Economy of manufaetures and
maehine-ry", joka on käännetty monelle kielelle. B.
keksi ensimäisen laskukoneen, joka hänen
kuitenkin liian kalliiden kustannusten tähden
täytyi jättää keskeneräiseksi.

Babbitsin metalli, paljon käytetty
anti-friktsionimetalli (ks. t.), joka sisältää 80 osaa
tinaa, 15 osaa antimonia ja 5 osaa kuparia.

Babel ks. Babylon.

Babel-Bibel [bä-bl-] („Babylon ja
raamattu"), saksalaisen assyriologin Fr. Delitzschin
(ks. t.) keksimä solmusana, jonka hän pani
nimeksi kolmelle 1902 ja seur. v:ina pitämällensä
ja sittemmin monella kielellä julkaistulle
esi-telmälleen. Niiden tarkoitus oli näyttää, miten
uudenaikainen tutkimus Babylonian ja Assyrian
muinaisuudesta muuttaa ja mullistaa
käsityksemme Raamatun luonteesta ja arvosta sekä
valaisee tärkeitä uskonnollisia kysymyksiä. Ne
herättivät suurta huomiota ja aiheuttivat
runsaan Babel-Bibel kirjallisuuden, jossa tähän
kuuluvia kysymyksiä pohditaan. [Jeremias, „Im
Kampf um Babel und Bibel" (1903).] K. T-t.

Babelin torni [bä-], Raamatun (1 Moos. lla-,)
mukaan korkea torni, jota Noan jälkeläiset
ryhtyivät rakentamaan „tuntomerkiksi", joka
estäisi heitä kaikkiin maihin hajoomasta. Jumala
esti aikeen toteuttamisen sekoittamalla
rakentajien kielen, niin ettei kukaan ymmärtänyt
toinen toistaan ja hajoittamalla heidät kaikkiin
maihin. Epävarma on, tarkoittaako tämä taru
Borsipan Nebo jumalan Ezida nimistä temppeliä
torneineen vaiko Etemenanki („taivaan ja maan
perustuksen") tornia Bel-Mardukin Esagil
nimisessä temppelissä varsinaisessa Babylonissa.
Kumpikin torni oli 7-kerroksinen ja kukin
kerros oli pyhitetty yhdelle planeetinjumalalle.
Jälkimäisen tornin korjauksista puhuttaissa
nuolenpääkirjoituksissa usein sanotaan, että sen
huippu ulotettiin taivaaseen asti. vrt. A
s-s y r i a. K. T-t.

Babelin vankeus. Näin on totuttu
nimittämään israelilaisten maanpakolaisuutta
Babyloniassa 6:nnella vuosis. e. Kr. Jerusalemin
ylhäisistä sai osa vaeltaa maanpakolaisuuteen jo
v. 597, jolloin Nebukadnezar ensimäisen kerran
valloitti kaupungin; loput kansan
parhaimmistosta kuljetettiin Babyloniaan, kun Jerusalem
v. 586 hävitettiin perustuksiaan myöten.
Maanpakolaiset nauttivat verrattain suurta vapautta.

778

lie saivat asua yhdessä sukukunnittain, käyttää
kansalliskieltään, järjestää olonsa kotoiseen
tapaan sekä harjoittaa mitä elinkeinoa vain
halusivat. Maanpakolaisuuden katkeruus tuntui
ennen kaikkea jumalanpalveluksen
vaillinaisuu-dessa. Ei voitu vierasten jumalien maassa,
jonka kaikki antimet olivat epäpuhtaat, kantaa
uhrilahjoja Jahvelle. Uhripalveluksen täytyi
väistyä jumalanpalveluksen tieltä, jonka
keskuksena oli sana, niinhyvin puhuttu kuin
kirjoitettu. Innolla ruvettiin keräämään edellisten
sukupolvien kirjallisia peruja. Syntyi
kirjanoppineiden kouluja. Maanpakolaisuuden aika
on Israelin historian tärkeimpiä
uskonnonhisto-riallisessa suhteessa. Maanpakolaisten
keskuudessa vaikuttivat profeettoina Hesekiel, entinen
Jerusalemin pappi, joka lausui myöhemmän
juutalaisuuden syntysanat, ja Jesajan kirjan
jälkimäisen osan (luvusta 40 alkaen) tuntematon
tekijä (n. s. Deutero-Jesaja), joka elvytti ja
syvensi Israelin messiaaniset ihanteet.
Viimemainittu ennusti Kyyroksen avulla tapahtuvaa
vapautusta maanpakolaisuudesta. Ennustus
toteutui, kun Kyyros lokakuussa 539 valloitti
Babylonin ja antoi maanpakolaisille luvan palata
kotimaahansa. Lupaa noudatti v. 537
ainoastaan osa heistä — noin 40,000 miestä —, jotka
olivat valmiit vaihtamaan Babylonin viljavat
vainiot Juudaan karuihin kallioihin. Ar. II.

Bab el Mandeb (arab. = „kyynelten portti"),
kapea salmi, joka erottaa Punaisen-meren
Intian valtamereen kuuluvasta Aden-lahdesta ja
Aasian Afrikasta. Sen keskellä on Perimin-saari,
joka jakaa sen kahteen väylään, itäiseen ja Iän
tiseen. edellinen n. 3 ja jälkimäinen 20 km leveä.
Perim on engl. linnoitus.

Babelon [bablö’], Ernest (s. 1854), ransk.
muinais- ja rahatieteilijä, virkamies Pariisin
Kansalliskirjaston raha- ja mui naisosastossa.
Julkaissut sangen huomattavia teoksia, kuten:
„Description liistorique et chronologique des
monnaies de la rfpublique romaine" (1885-87) ;
„Le cabinet des antiques à la Bibliothèque
nationale" (1887-89) ; „La gravure en pierres Iines,
eamées et intailles" (1894) ; „Carthage" (1896) ;
„La glyptique à l’époque mérovingienne et
earo-lingienne" (1896) ; „Les origines de la monnaie"
(1896) ; „Traité des monnaies grecques et
romarnes", I (1901). B. toimittaa myös
aikakauskirjoja „Revue numismatique" ja „Gazette
archéologique". K. S.

Baber, oikeast. Sehir e d-d i n
Muhammed (1483-1530), Timurlenkin jälkeläinen,
alkuaan Ferghanan hallitsija, hyökkäsi v. 1525
Intiaan, jossa hän seuraavana vuonna valloitti
Delhin ja Agran kaupungit ja ensimäisenä
suur-mogulina (ks. t.) perusti Intian keisarikunnan.
Hän on itse turkinkielen murteella viehättävällä
tavalla kertonut elämänvaiheensa. [S.
Lane-Poole, „Bäbar" („Rulers of India"), 1899.]

(G. R.)

Babeuf [babö’f], Francois Noël (1760-97),
ransk. kommunistinen vallankumousmies,
alkuaan jakobiini. Julkaisi Ranskan suuren
vallankumouksen aikana v:sta 1794 lehteä „Tribüne
du peuple", jossa hän esitti mielipiteitään: „se,
minkä ihminen omistaa yhteiskunnallista hyvää
yli keskimäärän, on varkautta ja voidaan
täydellä oikeudella häneltä ottaa". „Yhteiskuntajär-

Babar-saaret—Babeuf

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0437.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free