- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
781-782

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Babylonia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

781

Babyl onia

78(5

pänä ja rauniokentän keskellä on elKasr 1.
„linna" ja vielä etelämpänä kohoaa Teli Amrän
niminen rauniokumpu. Edellisestä on kaivettu
esille kaksi Nebukadnesarin linnaa ja eräs
temppeli. Jälkimäisestä löydettiin 1000 23 metrin
syvältä B:n päätemppelin, kuuluisan Esagilian
rauniot y. m. Muista rakennuksista, joitten
jäännöksiä on kaivettu päivänvaloon,
mainittakoon kaupungin sotahistoriassa usein
mainitut muurit Imgur-Bel ja Nimitti-Bel, komea
juhlakulkuekatu Ai-ebur-sabu ja Istar
jumalattaren portti. Lisäksi on löydetty joukko
taideteoksia ja kirjoituksia, jotka kaikki valaisevat
B:n historiaa. Enimmät B:n raunioista
paljastetut esineet ovat Nebukadnesarin ajalta, mikä
on varsin luonnollista, koska Nebukadnesar
enemmän kuin kukaan muu kuningas kaunisti
B:a. Että rakennuksia vanhemmalta ajalta ei
ole löydetty, voi olla sattuma, mutta saattaa
myös johtua kaupungin historiasta. B:n
perustajaksi sopii sanoa Sargon I:tä. Hän ainakin
teki B:n valtakuntansa pääkaupungiksi. Sen
varsinainen loistoaika alkoi kuitenkin vasta
Hammurabin (ks. t.) hallituksella. Siitä lähtien
B. oli noin 2,000 vuoden aikana valtiollisessa,
sivistyksellisessä ja uskonnollisessa suhteessa
Etu-Aasian tärkein kaupunki, itämaalaisen
kulttuurin pyhä liesi. Ainoastaan sen valtiollinen
ylivalta onnistui Assyrian tilapäisesti kukistaa.
Sin-akhe-erba (Sanlierib) perinpohjin hävitti
B:n (689), mutta hänen poikansa
Assur-akh-iddin (Asarhaddon) ryhtyi sitä uudestaan
rakentamaan ja tätä työtä jatkoi Assurbanipal. Vielä
enemmän B:n kaunistamiseksi teki kaldealainen
Nabfl-apal-usur (Nabopolassar) 625-605, joka
perusti kaldealaisen 1. uusbabylonialaisen
valtakunnan. Mutta B:n muinaisen loiston
elähyt-täjä ja häviämättömän maineen varsinainen
luoja oli Nebukadnesar II (605-562). Hän
vihdoin sai Esagila temppelin uudestaan
rakennetuksi, entistänsä komeammaksi, kaunisti
kaupungin kaikilla niillä rakennuksilla, joitten
raunioita nyt kolmattatuhatta vuotta jälestäpäin
saamme ihmetellä, ja varusti sen lujilla
linnoituksilla. Mutta tätä komeutta ei kestänyt kauaa.
Mahtavan babylonialaisen papiston avulla sai
Kyyros B:n käsiinsä (539). Dareios Hystaspes
hajoitti sen muurit ja Kserkses hävitti Esagila
temppelin. Aleksanteri Suurella oli aikomus
uudestaan rakennuttaa Esagila ja tehdä B.
maailmanvaltansa pääkaupungiksi. Mutta tuuman
ehkäisi kuolema. Kun seleukidit tekivät
Seleu-kian valtansa pääkaupungiksi, menetti B.
merkityksensä, riutui vähitellen ja muuttui vihdoin
raunioiksi. [Rieh, „Memoir on the ruins of
Babylon" (3:s painos 1818), Delitzsch, „Eabvlon"
(1901), Weissbach, „Das Stadtbild von Babylon"
(1904), Winckler, „Gesch. der Stadt Babylon"
(1904).] K. T-t.

Babylonia, ikivanha sivistysmaa, jonka nimi
(kreik. Bulylöni’a) on muodostettu
pääkaupungin Babylonin nimestä. Nuolenpääkirjoituksissa
sen nimenä esiintyy „Sumer ja Akkad", joista
edellinen ehkä vastaa Raamatussa käytettyä
Si-near nimeä. B:n luonnolliset rajat olivat etelässä
Persian-lahti, idässä Tigris, lännessä Eufrat ja
erämaa sekä pohjoisessa Assyrian ylänkömaa.
Ollessaan mahtavimmillaan B:n valtakunta
ulottui Elämin vuorille saakka itäänpäin ja Väli-

merelle länteenpäin. B. on tasainen alankomaa,
joka on muodostunut Tigris- ja Eufrat-virtojen
lietteestä, ja kokonaan riippuvainen näitten
virtojen vesioloista. Vuosittain ne paisuvat
ävräit-tensä yli peittäen vedellä suuren osan maata.
Mutta muinaisuudessa vesisuhteet olivat hyvin
järjestetyt lukuisilla ja suurella huolella
kunnossa pidetyillä kanavilla, joista maata
keinotekoisesti kasteltiin. Kun ilmasto on hyvin
lämmin, kesällä 50° C varjossa, niin maa
muinais-ajalla oli uskomattoman hedelmällinen.
Vehnästä ja ohrasta saatiin Herodotoksen mukaan
200 kertainen sato. Nykyään suurin osa maata
kanavien rappeutumisen vuoksi on autio, täynnä
rämeitä, hiekkaa ja raunioita. Viimemainitut,
jotka enimmäkseen ovat syvän hiekan peittämät
ja paikoittain muodostavat vuorentapaisia
kumpuja. osoittavat, missä muinaiset kaupungit
sijaitsivat. Etelässä, nykyisen Abu Sahreinin ’ks.
t.) tienoilla, oli Eridu, muinoin merikaupunki,
kuuluisa Ean, meren ja viisauden jumalan,
palveluksesta. Pohjoisempana Mugheirin luona oli
Cru eli „Kaldean Uri", jossa oli Sin jumalan
temppeli. Sen läheisyydessä lienee Isin
kaupunkikin ollut. Nykyisen Senkeren paikalla oli
vanha Larsa kaupunki (Ellasar, 1 Moos. 14,),
jossa palveltiin aurinkoa eli Samas jumalaa.
Nykyinen Warka on sama kuin Uruk, Raamatun
Erek, jossa palveltiin Istaria. Tellohissa oli
.4ir-pur-la eli Lagas kaupunki ja pohjoisempana
oli vanha Nippur. nykyään Niffer.
Pohjois-Babyloniau tärkein kaupunki oli Babylon (ks. t.)
ja sen vastapäätä Eufratin oikealla rannalla
Borsippa, nykyään Birs Nimrud, kuuluisa Nabfl
jumalan temppelistä. Teli Ibrahimin paikalla oli
Raamatussakin mainittu Kuta Nergal
jumalan-temppeleineen ja Abu Habban (ks. t.) luona oli
Sippar, jossa palveltiin auringonjumalaa.

Ennenkuin ryhdyttiin kaivaustöihin B:ssa ja
ennenkuin osattiin selittää nuolenpääkirjoitusta,
olivat tietomme tästä maasta perin vaillinaiset,
ne kun perustuivat Raamatun ja muutamien
klassillisten kirjailijain satunnaisiin
tiedonantoihin. Vanhimmat tiedot tavataan
Herodo-toksella (484-408), joka itse kävi B:ssa.
Dio-dorus. Eusebius ja muut ovat säilyttäneet
otteita Ktesias nimisen kreikkalaisen lääkärin
teoksesta, joka romaanin tapaan esitti B:n oloja.
Tärkeämmät ovat Polyhistorin, Syncelluksen,
Josefuksen ja Eusebiuksen v. m. otteet babvl<
-uialaiseu papin Berosoksen hävinneestä
teoksesta, jonka hän Antiokhos Soterin (280-262
e. Kr.) aikana kirjoitti B:sta. Erittäin tärkeä
on kronologisessa suhteessa tähtitieteilijän
Ptolemaioksen luettelo babylonialaisista,
persialaisista. kreikkalaisista ja roomalaisista
hallitsijoista v:sta 733 e. Kr. v:een 160 j. Kr. Tietoja
Babylonian raunioista antoivat useat
matkustajat. esim. Rabbi Benjamin 1160. Condé 1444.
Sherley 1599, Cartwright 1600, della Valle 1626.
Niebuhr 1765 v. m. Ensimäinen, joka kaivatti
muinaisesineitä esille B:n maasta, oli engl. Rich
(1811). Kaivauksia toimitettiin sitten
parhaasta päästä Assyriassa, jonka vuoksi löytöjen
aiheuttama uusi tiedekin sai nimekseen
assyriologia. Vasta 1850-luvulla ryhdyttiin jälleen
kaivauksiin Babyloniassa: Loftus Warkassa 1850,
Taylor Mugheir-Urissa 1850-54. Oppert
Borsip-passa 1852 ja Rawlinson samassa paikassa 1854

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0439.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free