- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
789-790

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Baccalauréat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

789

Baccalauréat—Bach

790

Winckler, „Gesell. Babyloniens u. Assyriens"
(1892), „Rogers, „A history of Babylonia and
Assyria" (1902). Kulttuurihistoriaa: Winckler,
„Die Babyl. Kultur" (1902), „Himmels u.
Welteu-bild der Babylonier" (1903). Taidetta: Perrot
et Chipiez, „Histoiie des arts, II".
Kirjallisuushistoriaa: Weber, „Die Litteratur der
Babylonier u. Assyrer" (1907), Tallqvist, „Babylonia
ja Assyria" (Yleinen kirjallisuuden historia I).
Tekstijulkaisuja: Ravvlinson „Cuneiform inscrip-

tions" (1861-84), Cuneiform texts–in the

British Museum" (1S96 seur.), „The Babyl.
Expedit. oi the University of Pennsylvania", Ser. A.
(1896 seur.). „Vorderasiat. Schriftdenkmäler der
Museen zu Berlin" (1906) seur.) y. m. Tekstien
käännöksiä: Schrader, „Keilinschriftliche
Bibliothek" (1889-1900), „Vorderasiatische Bibliothek"
(1907 seur.), King, „Letters .. . f rom Hammurabi"
(1898-1900), „The seven Tablets of Creation"
(1902), Fossey, „La Magie assyrienne" (1902),
Tallqvist, „Beschwörungsserie MaqlQ" (1895),
Zimmern, „Beschwörungstafeln Surpu" (1896),
Myhrman, „Labartu-Texte" (1902), Thompson,
„Devils and evil spirits of Babylonia" (1903),
Küchler, „Ass.-Babyl. medizin" (1904) y. m.
Uskontoa: Jastrow, „Die Religion Babyloniens
und Assyriens" (1902 seur.), Jensen, „Kosmologie
der Babylonier" (1890), Gunkel, „Schöpfung und
Kaos" (1894), Zimmern. „Beiträge zur Kenntniss
der babyl. Religion" (1896-99), Schrader, „Die
Keilinschriften und das Alte Testament" (3:s
painos, 1903), Jeremias, „Das Alte Testament
im Lichte des alten Orients" (1906). vrt.
Assyria ja Nuolenpääkirjoitus.

K. T-t.

Baccalauréat [-löreä’J ks. Baccalaureus.

Baccalaureus [-a’u-] (uuslat. < mlat.
bacca-lä’rius = alemman arvoluokan vasalli; tämä johto
on epävarma; b. ei kuitenkaan johdu sanoista
bacca = marja ja lauréus = laakeriseppele), alin
yliopistollinen oppiarvo, joka saavutettiin ennen
maisterinarvoa. Se otettiin käytäntöön Pariisin
yliopistossa 13:nnella vuosis.; sieltä se siirtyi
muihin yliopistoihin ja on vielä käytännössä
Englannissa fbachelor) ja Ranskassa (bachelier).
— Baccalauréat classique (ransk.)
ylioppilastutkinto klassillisella linjalla. —
Baccalauréat moderne (ransk.),
ylioppilastutkinto reaalilinjalla. — Baccalauréat en
droit (ransk.), lainopillinen
kandidaattitutkinto. — Baccalauréat en théologie
(ransk.), teologinen päästötutkinto (Ranskan
yliopistoissa). vrt. Bachelor.

Baccarat [bukkara’] 1. B a c c a r a, eräs ransk.
korttipeli (uhkapeli), joka luultavasti on saanut
nimensä Baccarat’n kaupungin mukaan.

Baccelli [batse’llij. 1. G u i d o B. (s. 1832),
lääkäri ja valtiomies ; synt.Roomassa, jossa ensin
oli oikeuslääketieteen ja patologisen anatomian
ja sittemmin sisälääkeopin professorina. Oli
1880-84, 1893-96 ja 1898-1900 opetusministerinä
sekä maanviljelysministerinä 1901-02. B. on
m. m. saanut uutta vauhtia Rooman
kaivaustöihin. — 2. Alfredo B. (s. 1863), edellisen
poika. ital. valtiomies, tuli 1903 ulkoasiain
ministeriksi ja 1906 kulkulaitosministeriksi.

Bacchanalia /-äreä’-/ (lat.), Bacchus-juhla
roomalaisilla. Bacchanalioita vietettiin Dionysosta
(Bacchusta) palvelevien, Etelä-Italiasta Roo-

maan levinneiden salaseurojen keskuudessa,
mutta koska niitten yhteydessä harjoitettiin
kaikenlaatuista rikollisuutta, kielsi Rooman
senaatti niiden vieton 1S6 e. Kr. E. R-n.

Bacchius (lat.; kreik. bakkheios), antiikkinen
runojalka: yksi lyhyt ja kaksi pitkää tavua
(u — —). B. oli kreikkalaisessa runoudessa
harvinainen, mutta esiintyi roomalaisessa
komediassa usein, etupäässä tetrametri-säkeessä.
Lyhyen tavun sijalla voi olla pitkä ja pitkän
sijasta kaksi lyhyttä tavua. E. R-n.

Bacchus ks. D i o n y s o s.

Bacciocchi [batso’klci], E 1 i s a, synt.
Bonaparte (1777-1820), Napoleon I:n vanhin sisar,
naimisissa Felice Pasquale B:ti, Luccan ja
1’iombinon ruhtinaan, kanssa (1762-1841), joka
otti osaa Napoleonin italialaisiin sotaretkiin.

(O. R.)

Baccio della Porta /balso-J ks.
Bartolom m e o.

Bach, Alexander von (1813-93), itäv.
valtiomies, tuli 1848 yhdeksi vapaamielisen
puolueen johtajista, mutta siirtyi pian keisarin
puolelle ja kohosi oikeusministeriksi. 1849-59 hän
sisäasiain ministerinä voimakkaalla kädellä
koetti pitää koossa valtiota keskittämällä
hallintoa mitä ankarimmin. Vaikka B. olikin
vanhoilliseksi muuttunut, on hänen ansionaan
talonpoikien vapauttaminen heitä painaneista
rasituksista.

Bach. 1. Johann Sebastian B.
(1685-1750), säveltaiteen suurimpia mestareita, kohoaa
jättiläisen kaltaisena
kahden aikakauden
rajalla, joiden tyylit
hänen taiteessaan
yhtyvät, — polyfoninen,
joka pääsee
huippuunsa. ja
harmoninen, joka saa kauas
hedelmöivän itunsa.
— B. kuului
laaja-haaraiseen thüringe-niläiseen taiteilija-sukuun, jonka jäse
nistä monet olivat
urkureina ja
kanttoreina eri
paikkakunnilla. Isä oli
kau-punginmuusikeri Ei-senachissa. Poika joutui nuorena orvoksi; hänet
kasvatti hänen vanhempi veljensä, Ohrdrutin
urkuri Johann Christoph. B. pääsi 1700
vapaa-oppilaaksi Lüneburgin kouluun, josta käsin hän
jalkaisin käväisi Hampurissa ja Lyypekissä
sikäläisten kuuluisain urkurein (Reinkenin,
Buxte-huden) soittoa kuuntelemassa. B. tuli 1703
viulunsoittajaksi Weimariin erään prinssin
soittokuntaan, 1704 urkuriksi Arnstadtiin ja 1707
Mühlhauseniin, 1708 taas Weimarin herttuan
hoviurkuriksi ja kamarisoittajaksi, jääden sinne
vuoteen 1717. Sitten hän siirtyi Kötheniin,
An-haltin herttuan kapellimestariksi ja
kamarimusiikin johtajaksi, ja sieltä hän 1723 muutti
lopulliselle toimialalleen, Leipzigin
Thomas-kir-kon kanttoriksi ja yliopiston musiikkijohtajaksi;
siellä häu kuoli sokeana 1750. B. oli kahdesti
naimisissa, ja hänellä oli kaikkiaan 20 lasta,
joista 6 poikaa ja 4 tytärtä jäi eloon hänen

Joh. Seh. Bach.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0445.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free