- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
799-800

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Baden ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

799

Badin

—Baer

800

Badin
dä’J, Adolf Ludvig Gustaf
Albrekt (1747-1822). kuninkaallinen suosikki,
oli neekeri, synt. Länsi-Intiassa (tai Afrikassa),
ja tuli poikana Ruotsiin kuningatar Loviisa [-Ulriikan palvelukseen. Hän kiintyi koko
sydäm-mestään kunink. perheeseen, jonka kaikkiin
salaisuuksiin oli perehtynyt. „Hän oli suuressa
määrin arkatuntoinen, ja vaikka tarkoin tunsi ajan
tapahtumat ja mitä v:een 1782 oli hovissa
tapahtunut, ei hänen koskaan kuultu siitä mitään
kertovan". Otti ahkerasti osaa ajan salaisiin
seuroihin, vapaamuurariuteen y. m. Tunnetuksi on
B. varsinkin tullut Crusenstolpen „Morianen"
nimisen historiallisen romaanin kautta. K. G.

Badin [dä’J (ransk.), ilvehtijä, leikinlaskija;
badinage, badinerie (ransk.), ilveily,
leikinlasku.

Badminton [bädmintan], engl. pallopeli, jota
pelataan pääasiassa samoja sääntöjä noudattaen
kuin laivn tennistäkin (ks. t.). Huomattavin
erotus on siinä, että badminton-pelissä käytetään
tavallisen kumipallon asemesta pientä
korkki-palloa, johon on kiinnitetty höyhenkimppu.
Pallo on aina lyötävä lennosta. Leikkiala on
tavallisesti pienempi kuin „verkkopallossa"
(6 x 12 m). -Iskm-.

Baeck [bckj, Henrik Reinhold
(1756-1838), lahjoittaja, esittelijäsiliteeri, tuli
ylioppilaaksi 1773, vihittiin papiksi 1783, ja oltuaan
virkamiehenä Turun tuomiokapitulissa, sekä
rehtorina sikäläisessä katedraalikoulussa,
nimitettiin kirkollisasiain-toimituskunnan
esittelijäsih-teeriksi 1809. Uskonpuhdistuksen
vuosisatais-juhlan johdosta 1817 B. sai jumaluusopin
kunniatohtorin arvonimen. B. erosi 1819 virasta;
testamenttasi omaisuutensa maan koululaitoksen
parantamiseksi y. m. tarkoituksiin (ks. Baeck in
lahjoitusrahasto). K. S.

Baeck [bckj, Johan Fredrik (1799-1838),
lahjoittaja, virkamies. B. tuli ylioppilaaksi 1816,
Turun hovioikeuden auskultantiksi 1819,
senaatin talousosaston reistraattoriksi 1836. B:n
kuolinvuoteella lausuman toivomuksen mukaan
hänen puolisonsa Augusta Vilhel m i n a
Munck määräsi perustettavaksi yliopistolle
stipendirahaston (ks. Baeckin
stipendirahasto). K. S.

Baeckin lahjoitusrahasto, jonka
esittelijä-sihteeri Henrik Reinhold Baeck (ks. t.) jätti
jälkeensä m. m. „toisen opettajan palkkaamista
varten pedagogioihin, jotka ovat kauvimpana
triviaalikouluista" ja jota v:sta 1881 hallitsee
valtiokonttori, on nykyisin C/,09) 385,780 mk
10 p:iii. Kirkollistoimituskunnan kirjelmän
mukaan M/„ 1884 käytetään korkorahoja latinan
kurssien järjestämiseen sen alueen kouluissa,
joka testamenttia tehdessä kuului Turun
arkkihiippakuntaan. K. 8.

Baeckin stipendirahasto, yliopistollinen,
Johan Fredrik Baeckin (ks. t.) ja hänen
puolisonsa Augusta Wilhelmina B:n,
synt. Munck, lahjoittama apurahasto, joka
alkuaan nousi, saatuna tarkoitukseen
lahjoitetusta Helsingissä olleesta talosta (Liisank. 13),
27,000 markaksi, mutta on nykyisin 31,078 mk
82 p. Lahjoittajain määräysten mukaan oli
vuotuisesta korosta jaettava ’/j l:lle varattomalle
lääketieteen ylioppilaalle ja s/j 2-3:lle
varatto-mimmalle lainopinylioppilaalle. Apurahat olivat

annettavat asianomaisten tiedekuntain harkinnan
mukaan, mutta tuli stipendinsaajain
ehdottomasti olla kotoisin Oulun läänistä ja olla
tunnetut ahkeriksi ja elämässään siivoiksi. —
Lainopillinen tiedekunta on omasta
osuudestaan, "/„ 1871 tekemänsä päätöksen mukaan,
jakanut vuotuisesti 3 stipendiä: 2 à 300 mk ja
1 a. 260 mk. myöntäen kunkin stipendin 1
vuodeksi kerrallaan; kuitenkin voi tiedekunta
määräaikaa pidentää, ja apurahannauttija, joka
tahtoo seurata tuomaria käräjillä, voi,
tiedekunnalta sitä anottuaan, nauttia senkin ajan
mainittua apurahaa. — Lääketieteellisen
tiedekunnan vastaava apuraha on 215 mk.
lukukausittain, myönnettynä kerrallaan 3
vuodeksi; tiedekunnan harkinnan mukaan voidaan
mainittua määräaikaa kuitenkin pidentää.

K. S.

Baedeker [bë-J, Karl (1801-59), kirjakauppias
Koblenzissa, kuuluisa erinomaisten
matkakäsi-kirjojen toimittajana. B:n matkakäsikirjoista
ilmestyy yhä uusia painoksia, saksan, englannin
ja ranskan kielisinä. Suomesta ei ole eri osaa,
vaan puhutaan siitä osassa „Russland" (Venäjä).
Nyk. omistavat Karl B:n poika, pojanpoika sekä
Heinrich Ritter B:n kustannusliikkeen, joka
v. 1872 siirrettiin Leipzigiin.

Baer [bSr], Karl Ernst von (1792-1876),
itämerenmaakuntalainen eläintieteilijä,
uudenaikaisen embryologian
perustajia. Vietti
opintoaikansa eri
yliopistoissa
Saksassa, jossa
työskenteli m. m.
Würz-burgissa prof.
Döl-lingerin johdolla.
Oltuaan
Königs-bergissä professorina hän asettui 1834
Pietariin, jossa tuli
tiedeakatemian
jäseneksi. Kuoli
Tartossa 1876. —
Pääteoksessaan „Über

[-Entwicklungsgeschichte-]

{+Entwicklungsge-
schichte+} der Thiere"
(1828-37) julkaisi
hän mainehikkaat tutkimuksensa kanan sekä
muidenkin luurankoisluokkien edustajien
sikiökehityksestä. — Tähän aikaan oli vallalla
luonnonfilosofien perustama ja myös Meckelin ja
Rathken kannattama oppi „väliasteista"
(durch-gangsbildungen). Sen mukaan oli korkeammilla
eläimillä sikiöasteita, jotka rakenteensa puolesta
olennaisesti vastasivat alempia eläimiä. Tätä
oppia vastusti B., joka tutkimustensa kautta oli
tullut siihen vakaumukseen, että esim.
luurankois-sikiö ei millään asteella vastaa mitään
eläinkunnan alempaan päätyyppiin kuuluvaa eläintä, vaan
on ensi asteeltaan saakka selvä luurankoinen.
Tosin ovat, hän myöntää, kaikkien eläinten
ensimäi-set kehitysasteet samanlaisia onttoja palloja tahi
rakkoja, mutta sivuutettuaan nämä ovat
eläinkunnan kaikki neljä päätyyppiä täysin
selväpiirteisesti erillään. — Samaan päätyyppiin
kuuluvat eläimet ovat hänen mielestään enemmän
tahi vähemmän erilaistuneita, korkeampia tahi
aiempia muunnoksia samasta ajatellusta perus-

Karl Eriisi v. Baer.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0450.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free