- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
801-802

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - v. Baerin laki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

801

muodosta. Niin kehittyy esim. luurankoisten
tyyppiin kuuluvan eläimen sikiölle aluksi yleinen
luurankoisrakenne, vasta myöhemmin se saa
lahkon, heimon, suvun ja lajin tuntomerkit.
Imettä-väissikiön muutamat alkuasteet muistuttavat
tosin kalaa, mutta tämä ei merkitse, että niillä
olisi kala-aste, vaan että nykyään elävät kalat
ovat vähemmän erilaistuneet yleisestä
luuran-koisperusmuodosta kuin imettäväiset. — B:n
vakaumus eläinkunnan 4:stä toinen toisestaan
täydellisesti eristetystä päätyypistä saattoi hänet
myös vastustamaan uudempaa kehitysoppia, joka
pitää kaikkia eläinmuotoja toinen toistensa
todellisina veriheimolaisina. B:n kanta on kuitenkin
varsin ymmärrettävissä, kun ottaa huomioon, että
nuoren kehitysopin puolustajien teoriat aluksi
nojautuivat sangen heikkoihin tieteellisiin
todistuksiin ja epätäydellisiin havaintoihin.
Sitäpaitsi B. katsoi lajien voivan jonkunverran
muuttua voimakkaasta ulkonaisesta vaikutuksesta.
Mutta samalla hän oli sitä mieltä, että
ainoastaan samaan tahi läheisiin sukuihin kuuluvia
lajeja saattaisi johtaa samasta kantamuodosta.

J. A, W.

v. Baerin laki, nyk. vääräksi todistettu
olettamus, jonka mukaan pohjoisella
pallonpuoliskolla joet enemmän uurtavat oikeata kuin
vasenta rantaansa, eteläisellä päinvastoin. Tämä
olisi aiheutunut maan pyörimisestä, josta on
seurauksena, että kaikki vaakasuorassa tasossa
tapahtuvat liikeilmiöt yllämainitulla tavalla
poikkeavat radastaan; siis pohj.
pallonpuoliskolla oikeaan, eteläisellä vasempaan
liikesuunnaltaan. v. Baerin lain näyttivät todistavan
oikeaksi uurtamisilmiöt useissa Venäjän
virroissa (Volga, Irtys), joiden oikea ranta on
korkea („vuoriranta"), vasen matala
(„niittyranta") . Myöhemmät tutkimukset ovat
kumminkin osoittaneet, ettei maan pyörimisestä
johtunut liikesuunnan muutos olisi voinut näin
huomattavia seurauksia aikaansaada.
Pikemminkin olisi syy rantojen erilaisuuteen joko
samalta suunnalta puhaltavissa paikallistuulissa
tahi joenuoman geologisessa rakenteessa.

W. S-m.

Baesa, Israelin kuningas, joka
murhauttamalla edeltäjänsä Nadabin ja hävittämällä
sukupuuttoon koko Jerobeamin hallitsijasuvun anasti
käsiinsä vallan, hallitsi 24 vuotta Tirsassa
10:nneu vuosisadan lopulla (1 Kun. 15„ seur.).

Ar. H.

Baethgen [bvtgan], Friedrich (1849-1905),
saks. orientalisti ja teologi, vaikutti seemiläisten
kielten professorina Kielin, Hallen ja
Greifs-waldin yliopistoissa ja edusti viimeksi V:n T:n
teologiaa Berliinissä. Paitsi käännöksiä syyrian
kielestä y. m. hän julkaisi „Beiträge zur semit.
Religions-Geschichte" (1888), „Die Psalmen" (3:s
painos 1904) ja toimitti „Handwörterbuch des
bibl. Altertums von Riehm" (2:n painos 1893).

K. T-t.

Bætica, roomal. maakunta Etelä-Espanjassa,
Augustuksen ajalla, vastasi pääasiassa
myöhempää Andalusiaa (ks. t.).

Baeyer. 1. Johann Jakob B. (1794-1885),
saks. geodeetti, yleiseurooppalaisen
astemittauk-sen alkuunpanija. Oli vuosina 1831-36 Besselin
apulaisena astemittaustöissä Itä-Preussissa. B:n
ehdotuksesta järjestettiin 1862 Keski-Euroopan
26. Painettu "/r,09.

802

astemittaus, joka 1867 muodostui
yleiseurooppalaiseksi, sittenkuin kaikki Euroopan valtiot,
Englantia lukuunottamatta, olivat siihen
yhtyneet. B. nimitettiin Berliiniin 1864 perustetun
Keski-Euroopan astemittauksen keskustoimiston
päälliköksi. V. 1869 muodostui tästä
keskustoimistosta pysyväinen geodeettinen laitos. B:n
useista tieteellisistä teoksista mainittakoon:
yhteistyössä Besselin kanssa 1838 toimitettu „Die
Gradmessung in Ostpreussen"; yleistajuinen
julkaisu „Über die Grösse und Figur der Erde"
(1861) ; „Das Messen auf der sphäroidischen
Erdoberfläche" (1862). B. R.

2. Johann Friedrich Willi. Adolf
von B. (s. 1835), edellisen poika, kuuluisa saks.
kemisti. B. tuli 1872 vakinaiseksi kemian
professoriksi Strassburgin yliopistoon sekä 1875
Liebigin (ks. t.) jälkeen kemian professoriksi
Müncheniin. B. on julkaissut suuren joukon
tärkeitä tutkimuksia orgaanisen kemian alalta.
Tärkeimmät niistä ovat indigo-sinisen (ks. t.)
synteesi, ftaleiini-väriaineitten keksintö,
mel-liittihappoa, terpeenejä ja hydreerattuja
bent-soliderivaatteja, varsinkin hvdroftalihappoja
koskevat tutkimukset. Myös B:n teoreettiset
spe-kulatsionit ovat herättäneet suurta huomiota.
Näistä mainittakoon hänen mielipiteensä
bent-solin kokoumuksesta, hänen hypoteesinsa
erilaisten hiilirenkaitten pysyväisyydestä sekä hänen
esityksensä kasvien assimilatsionista. 70:ntenä
syntymäpäivänä 1905 B:n lukuisat oppilaat
julkaisivat hänen kootut teoksensa. Samana
vuonna hän sai Nobel-palkinnon kemiassa.

(W. B.J

Baffin [bäfin], William (1584-1622), engl.
merimies ja löytöretkeilijä; otti osaa
Grönlannin- ja Huippuvuorten-retkiin, matkusti 1615
kapt. Bylot’n seurassa retkelle, jonka
tarkoituksena oli luoteisväylän etsiminen. Tällä matkalla
kartoitettiin Hudson-salmi, Fox-kanaali ja
South-ampton-saari. Samallaisella matkalla 1616
kartoitettiin m. m. Smith-, Lancaster- ja Jones-salmet
(78° pohj. lev.). B:n käsitys, että tämä
meriväylä oli suuri lahti (B.-bay), vaikutti, ettei
200 vuoteen koetettu purjehtia sen lävitse. B.
koetti itse senjälkeen toista tietä löytää
luoteisväylää, mutta kuoli matkalla Ormusin
kaupunkia piiritettäessä. W. S-m.

Baffin bay [bäfin bei] ks. B a f f i n i n-1 a h t i.

Baffinin-lahti [bäfin-], leveä merenlahti
Grönlannin ja Pohj.-Ameriikan arktisten saarten
välillä. Se on Davis-salmen kautta Atlantin
yhteydessä ja Smith-salmen, Kane-altaan ja
Lancaster- sekä Jones-salmen kautta Jäämeren
yhteydessä. B. on 150 maant. penik. pitkä (68°-78°
pohj. lev.). Suurten jäävuorten synnyttämä
sumu tekee purjehtimisen täällä vaikeaksi. B.
löydettiin 1562; 1616 tutki engl. Baffin sitä ja
väitti sen olevan lävitsepääsemättömän (siitä
nimi bay = lahti). W. S-m.

Baffinin-maa [bäfin-], saari Ameriikan
arktisessa saaristossa, 62-74° pohj. lev., 610,900 km2.
Hudsou-salmi, Fox-kanaali, Fury- ja Hekla-salmet
erottavat sen mantereesta, Davis-salmi ja
Baf-finin-lahti Grönlannista. Asukkaat eskimoita,
keskiryhmään kuuluvia (Boasin arvion mukaan
yli 1,100).

Bafing, Senegalin (ks. t.) lähdejokia
Länsi-Afrikassa.

v. Baerin laki Bafing

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0451.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free