Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Baggesen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
807
Baharie-
Bahtsisarai
808
suolaa. V. 1900 oli vienti 5,2 milj. ja tuonti 8,4
milj. mk:u arvoinen. Suurimmat saaret ovat
Iso Bahama, Audros, Suuri ja Pieni Abaeo. New
Providence-saarella Nassaun kaupungissa on
kuvernöörin asunto. Engl. hallitus nimittää
kuvernöörin: kansan valitsemassa eduskunnassa
on 29 jäsentä. Columbus löysi saaret 12 p. lokak.
v. 1492; hän nousi maihin n. s. Guanahani- 1.
nyk. Watling-saarelle. Ennen espanjalainen
siirtomaa, josta alkuasukkaat hävitettiin
sukupuuttoon. Englannista tuli siirtolaisia ensiksi v.
1629 ja v. 1783 saaret lopullisesti joutuivat
Englannin vallan alle. W. S-m. (K. R. B.)
Baharie (Uali el Bahrijeli) 1. Pieni k e
i-d a s, ryhmä keitaita Libyan erämaassa
Ala-Egyptissä, n. 300 km Kairosta lounaaseen, 6-7.000
arab. as. Hedelmällinen seutu: taatelipalmuja,
viljaa ja puuvillaa. Tärkeimmät kaupungit ovat
el-Kasr ja Bauiti. Muinaisegypt. ja roomal.
raunioita. Tl7. S m.
Baliawalpur. 1. Englannin vasallivaltio
Etu-Intian luoteisosassa Punjabin maakunnassa,
Indus- ja Sutlej-jokien eteläpuolella; n. 45,000
km’, 720,000 as. % maasta on erämaata, vain
vähäinen osa voidaan keinokastelun avulla tehdä
hedelmälliseksi. Maanviljelys tuottaa viljaa,
puuvillaa, indigoa, sokeria. — 2. Valtion
pää-kaup. Indus-laakson kautta kulkevan rautatien
varrella, 19,000 as. Siellä asuu kotimainen
ruhtinas komeassa palatsissaan. IV. S-m.
Bahia
i’-J. 1. Valtio Brasiliassa, Atlantin
valtameren rannalla (9°55’—13° 15’ etel. lev.).
Siihen kuuluu hedelmällinen rannikko, joka
osaksi on tasankoa, osaksi vuorimaata (vars.
etelässä), hedelmätön ruohoa kasvava ylätasanko
sekä Bio San Francisco-joen laakso. 560,000
km’, n. 2 milj. as. (neekerejä, intiaaneja, [-portugalilaisia, italialaisia sekä vähän saksalaisia).
Kuumaa ilmanalaa lauhduttavat rannikolla
tuulet ja runsaat sateet, mutta sisämaa on kuuma ja
kuiva. Ylätasangolla harjoitetaan karjanhoitoa
ja vuorityötä (kulta- ja timanttikaivoksia),
rannikolta ja jokilaaksosta saadaan viljaa,
tupakkaa, kahvia, sokeria, kaakaota ja kautsua.
— 2. B:n valtion pääkaupunki (oik. Säo
Salvador da B. de Todos os Santos), 206,000 as.,
sijaitsee jyrkällä rinteellä n. s.
Pyhimysten-lähden itärannikolla, missä lahti muodostaa
mainion sataman. Lähimpänä merta sijaitseva
kaupunginosa (Praya) siltoineen, varastohuoneineen,
kauppoineen ja kauppakonttoreineen sekä
käy-rine katuineen on epäterveellinen ja likainen,
jotavastoin korkeammalla sijaitsevat
kaupunginosat (n. 80 m yi. merenp.) leveine katuineen,
viileine, varjoisille kävelypaikkoineen ja
puistoineen. kauniine taloineen (tuomiokirkko,
hallituspalatsi y. m.) tekevät hyvän vaikutuksen.
Suuri kauppakaupunki. Tupakka-,
väkijuoma-(vars. rommi-), sekä lasitavara-, sokeri-,
pumpuli- y. m. tehtaita, laivanveistämöitä ja
telakoita. Säännöllinen laivaliike New Yorkin,
Hampurin, Liverpoolin kanssa. II". S-m.
Bahmetev [-më’], Nikolai (1807-91), ven.
säveltäjä, o’i v. 1S61-83 keisarillisen hoviktioron
johtaja. 1. K.
Bahmut
u’-J, piirikaupunki [-Jekaterinosla-vin kuvernemcntissa Venäjällä, n. 20,000 as.
Alabasterilouhimoita, kivihiili-, vuorisuola- ja
<>lohopeakaivoksia. Suuri kiskotehdas.
Bahnson [bän-J, Bahne K r i s t i a n
(1855-97), tansk. museomies, kansa- ja
muinaistietei-lijä. Hänen huomiota ansaitseva teoksensa
„Etnografien" (1892-99) ei ennättänyt hänen
eläessään täydelleen valmistua.
Bahnson [hän-], Jesper Jespersen von
(s. 1827), tansk. ministeri, otti upseerina osaa
vuosien 1849 ja 1864 sotiin, palveli
sotaministe-ristössä ja oli 1884-1894 sotaministerinä. Tässä
virassa hän väliaikaisten finanssilakien avulla
sai aikaan Kööpenhaminan linnoittamisen.
G. R.
Bahr [äännä h käheästi] (arab.), meri, iso
vesi, esim. B. Lflt (Lotin-meri), Kuollut-meri;
Bahr e 1-a b j a d, Valkea Niili.
Bahr [bar], Hermann (s. 1863), itäv.-saks.
kirjailija, ketteräkäänteinen kirjallinen
herkuttelija, uusimpien suuntien innokas esitaistelija.
Maeterlinckin, Nietzschen, Ibsenin, Strindbergin
ensimäisiä ja kiihkeimpiä kannattajia.
Kirjoittanut kirjallis-taiteellisia kirjoitelmakokoelmia
(„Zur Kritik der Moderne", 1890; „Die Über
Windung des Naturalismus", 1S91; „Renaissance".
1897), romaaneja („Die gute Schule"),
näytelmä-kappaleita („Die Mutter", sekä meilläkin
esitetyt „Der Meister" ja „Der Andere"). On
myöskin huomattava teatterikriitikko („Glossen Zum
Wiener Theater" y. m.). V. K-i.
Bahrein-saaret, Persian-lahdessa Arabian
itärannikolla, 600 km!, 68,000 as. (arabialaisia).
Saariryhmän muodostavat lukuisat korallisaaret,
suurin on Bahrein 1. Samak. Saaret ovat joko
autioita tahi hedelmällisiä, paljon
taatelipalmuja. Huhtik.-lokakuuhun harjoitetaan suurta
helmisimpukan pyyntiä (4,500 venekuntaa,
30,000 henkeä; vuotuisen saaliin kauppa-arvo
n. 6 milj. mk). Pääkaupunki Menama. Saaria
hallitsee kotimainen ruhtinas, mutta ne ovat
(v:sta 1861) Englannin suojeluksen alla.
W. S-m.
Bahr el-abjad, „Valkea Niili" ks. Niili.
Bahr el-asrak, „Sininen Niili" ks. Niili.
Bahr el-dzebel, „Vuorijoki" ks. Niili.
Bahr el-Gazal, Niilin vasen syrjäjoki. Saa
alkunsa useasta lähdejoesta Kongo-vedenjakajan
koillispuolella ja yhtyy Bahr el-Dzebeliin, joka
tulee Alhert-järvestä. W. S-m.
Bahtijaarit, urhoollinen, mutta julma
kurdi-lais-kansa Lounais-Persiassa, lukumäärältään
arvion mukaan n. 250,000 henkeä. Ne maksavat
veroa Tersian sällille ja asestavat hänelle
400-miehisen henkivartijaston, mutta ovat muutoin
melkein täysin itsenäiset. Fskonto
muhamettilainen. Tärkein elinkeino on karjanhoito.
W. S-m. (K. R. B.)
Bahtsisarai [-a’i], kaupunki Taurian
kuverne-mentissa Venäjällä, Harkov-Sevastopolin radan
varrella, 12,959 as. (1897) (enimmäkseen
tataareja). B. oli muinoin Krimin tataarien
pääkaupunki: täällä kaanien puutarhojen ympäröimä
palatsi vielä on säilynyt. B:ssa on veitsitehtaita
ja siellä harjoitetaan sahviaaniteollisuutta.
Läheisyydessä ovat karaimien vanha kaupunki,
Tsufut-Kale („juutalaislinna"), kallioon
ha-kattuine luolineen ja kuuluisa
pyhiinvaelluspaikka. Maarian-luostari, sekin suureksi
osaksi kallioon hakattu, vaikeasti
saavutettavalla kalHonhuipulla. Ympäristössä harjoitetaan
viinin- ja hedelmänviljelystä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
