Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Baini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Baini—Bajza
814
tuli 1857 filosofian „tutkijaksi” Lontoon
yliopistoon, oli 1860-80 logiikan professorina
Aberdeenissa, jossa myöskin kuoli. B. kannattaa
filosofista empirismiä ja assosiatsioni-sielutiedettä;
erittäin hän on sielutieteessään pannut paljon
huomiota lihas-aistimuksien ynnä niihin liittyvän
toiminnantunteen suureen merkitykseen
sielunelämän kehityksessä. Teoksia m. m.: „The senses
and the intellect” (1 pain. 1855), „The emotions
and the will” (1859), „Mental and moral
science” (1868), „Logic, deductive and inductive”
(1870), „Mind and body” (1872), „Education as
a science” (1879), „James Mill” (1882), „J. St.
Mill, a criticism with personal recollections”
(1882). [B., „Autobiography” (1904).] A. Gr.
Baini [i’-], Giuseppe (1775-1844), it.
musiikkitieteilijä, paavin kappelin kuoronjohtaja ja
-säveltäjä; pääteos „Palestrinan elämästä ja
sävellyksistä”; säveltänyt 10-äänisen Misereren, jota
v. 1821 alkaen esitetään pääsiäisviikolla
Roomassa Sikstuksen kappelissa, Allegrin ja Bain
linnalla. Hänen tyylinsä oli täydellisesti 16:nnen
vuosisadan musiikin laatuinen. I. K.
Bains [bd] (ransk.), „kylpylaitos”, esiintyy
kylpypaikkojen nimissä, esim. B.-l e s-B a i n s 1.
B.-e n-V o s g e s, Vogesein departementissa,
Ranskassa, 306 m yl. merenp., 1,509 as. (1901).
32-50-asteisia rikkilähteitä; rautatehtaita.
Pyhiinvaelluspaikka. vrt. A i x-l e s-B a i n s.
Bairam ks. Beiram.
Baird [bäad], Spencer Fullerton
(1823-87), amer. luonnontutkija, Washingtonin
kansallismuseon perustajia. Pääteos: „History of
the birds of North America” (1870-84).
Baireuth ks. Bayreuth.
Baise [-i’z] l. B a y s e, Garonne-joen
vasenpuolinen lisäjoki, saa alkunsa Lannemezan
ylä-tasangolta Lounais-Ranskassa; se virtaa
Armagnacin soratasangon kautta ja laskee 185 km
pitkän juoksun jälkeen Port-de-Pascaun luona
pääjokeensa. Sulkulaitosten avulla ovat
viimeiset 84 km pienille aluksille liikekelpoiset.
Baïsse [bes] (ransk.), arvopaperien hinnan
laskeutuminen (pörssissä). Keinottelu à la
b a i s s e, tätä tarkoittava
keinottelu, vrt. Hausse.
Bajada del Paranä
l-ja’ -na’], tav. P a r a n á,
kaupunki Argentiinassa,
Etelä-Ameriikassa, P a r a n á-joen varrella, n.
25,000 as.; oli 1852-59
tasavallan pääkaupunki.
Bajadeeri (portug.
bailadeira = tanssijatar),
intialainen tanssijatar.
Bajadeereja on 2 luokkaa: n. s.
devadasi (sanskr.),
„jumalien palvelijattaret”, jotka
ovat pyhitetyt
palvelemaan jumalia tanssilla ja
laululla temppeleissä ja
olemaan pappien apuna,
ja n. s. natšni, jotka
kuljeskelevat ympäri ja joita
palkataan ihmisiä
huvittamaan.
Bajæ, roomalaisten kuuluisin kylpypaikka,
meren rannalla, lounaaseen Napolista, Cumæn ja
Bajadeeri.
Puteolin välillä, tunnettu lämpimistä,
rikinpitoisista lähteistään ja ihanasta luonnostaan, mutta
ennen kaikkea siitä ylellisestä elämästä, jota
Rooman ylhäisö, varsinkin keisariajalla, siellä
vietti. Seutu oli täynnä upeita palatseja, vieläpä
hankittiin niille tilaa merenrantaa
täyttämistöillä laajentamalla (Horatius, Od. II, 18).
Raunioita on vielä jäljellä.
Bajasid (Bajazet), kahden turk.
sulttaanin nimi. 1. B. I J i l d i r i m s. o. „Salama”
oli Murad I:n poika ja hallitsi 1389-1402. Hän
valloitti Bulgaarian, Makedonian ja Thessalian
ja voitti kuningas Sigismundin johtaman
ristiretkeläisarmeian Nikopolin tappelussa 1396,
mutta kärsi tappion sodassa mongoleja vastaan,
joutui vangiksi Angoran tappelussa 1402 ja kuoli
seuraavana vuonna. — 2. B. II, Muhammed II:n
poika, hallitsi 1481-1512. Hän kävi sotaa
Egyptiä, Unkaria ja Venetsiaa vastaan, myrkytti
veljensä Dzemin, luopui vallasta nuoremman
poikansa Selim I:n hyväksi ja kuoli itse
myrkystä 1512. K. T-t.
Bajazzo ks. Pajatso.
Bajer, Frederik (s. 1837), tansk. politikko
ja kirjailija; on ollut jäsenenä folketingetissä,
missä on kuulunut vasemmistoon. B. on
varsinkin esiintynyt naisasian ja yleisen
maailmanrauhan aatteen kannattajana; hänen
alkuunpanostaan syntyi Tanskan rauhanyhdistys
v. 1882, rauhanaatetta ajavan
parlamenttien-välisen liiton tanskalainen ryhmä v. 1891 ja
kansainvälinen rauhantoimisto Bernissä v. 1892;
sai 1908 Nobelin rauhanpalkinnon; on m. m.
julkaissut „Om ægtefællers formuerettige
ligestillelse” (1884) ja „Nordiske neutralitets
forbund” (1885). (G. R.)
Bajocco [-o’kko], Kirkkovaltiossa käytetty
kupariraha = noin 5 penniä.
Bajoire [bazuä’r] (ransk.) ks.
S u u t e l u r a h a.
Bajus (de Bay), Michael (1513-89), katol.
teologi, 1552 professori ja yliopiston kansleri
Louvain’issa (Leuvenissä). Perusteellisesti
tutkittuaan kirkkoisien teoksia B. ryhtyi ankarasti
vastustamaan vallalla olevaa katolista
dogmaattista järjestelmää. Opissa synnistä ja armosta
hän asettui Augustinuksen ja samalla
protestantismin kannalle, joskin hän pysyi vieraana
evankeliselle vanhurskauttamisopille. Paavi
Paavali V julisti B:n mielipiteineen kerettiläiseksi
ja hänet pakoitettiin peruuttamaan lausuntonsa,
mutta joutui pian uudelleen epäilyksenalaiseksi
ja sai taaskin osakseen kerettiläisyystuomion.
Hänen mielipiteensä elivät kuitenkin edelleen
ja kehittyivät jansenismissa (ks. t.).
Bajza, József (1804-58), unk. kirjailija ja
kriitikko, vaikutti aikoinaan kirjallisena
puutarhurina paljonkin Unkarin kirjalliseen elämään
sen kautta, että henkilöihin katsomatta
pelottomasti ja itsenäisesti, aina parhaimman
vakaumuksensa mukaan terävällä ja sujuvalla kynällä
arvosteli kirjallisia ilmiöitä, olivatpa nämä
sitten epigrammeja, tietosanakirjoja tai tavallista
käännöskirjallisuutta, aina erikoisesti pitäen
silmällä kielen puhtautta sekä esteettisen maun
ja esteettisten periaatteidensa vaatimuksia.
Näyttämönarvostelijana B., ollen romantikko,
ankarasti ahdisteli näytelmätaiteessa ilmeneviä
„naturalistisia” virtauksia. B. runoili itsekin,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
