Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Baksay ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
817
Baksay—Bakteerit
818
länsipuolella, Balaton-(Platten-) järven
luoteis-ja pohjoispuolella. Keskiosa on tammi- ja
pvökki-metsien peittämä; muu osa on enimmäkseen
viljeltyä (vars. kauraa, perunoita, hedelmiä ja
viiniä). Terhojen runsauden vuoksi on sikojenhoito
metsäseuduissa varsin tuottavaa. Uudenaikaiset
kulkuneuvot ja lukuisat teollisuuslaitokset ovat
jo tehneet lopun B:n kuuluisista, romanttisista
rosvonpesistä.
Baksay, Sandor [baksai sändor] (s. 1832),
unk. kirjailija, ref. pappi, tunnettu etupäässä
omintakeisista ja voimakkaasti piirretyistä
novelleistaan sekä onnistuneista kokeistaan
tulkita Iliadia unkarilaisissa aleksandriineissa.
Novellikokoelmia: „Gyalog ösvény" („Polku")
ja „Szederindäk" („Lonkeroita").
Bakteerit (kreik. bakte’rion = sauva),
jako-sienet (Bacteria, SchizomycetesJ, tavallisesti
sieniin
luettuja mikroskooppisia,
0,0005-0,02
mm
suuruisia, •
yksisoluisia, elollisia olioita,
joilla
useimmin on
väritön ja
tumaton alkulima ja ohut [-valkuais-aineinen,-]
{+valkuais-
aineinen,+}
väliin myös
[-hiilihydraatteja sisältävä-]
{+hiilihyd-
raatteja si-
sältävä+} solu-
ketto. Useat bakteerit liikkuvat, samalla kiertyen
pituusrankansa ympäri. Tätä liikettä välittävät
värekarvat, joita tavataan solun toisessa päässä
tai molemmissakin, voipa se olla ylt’yleensä
väre-karvojen peittämä. — Bakteerit elävät yksitellen
tahi rihmamaisissa, kaivomaisissa tai
kuutiomai-sissa yhdyskunnissa. Sangen usein ne jäävät
jakautumisen kautta tapahtuvan, aina suvuttoman,
lisääntymisen jälkeen hyytelöityvien solukettojen
kautta toinen toistensa yhteyteen ja peittävät
limaisena kalvona jähmeää alustaa tai nesteiden
pintaa. —- Harvoja poikkeuksia lukuunottamatta
bakteerit ovat ravitsemisensa ja kasvamisensa
puolesta sidotut elimellisiin aineisiin ja veteen.
Eräät lajit viihtyvät ainoastaan ilman (hapen)
yhteydessä (aerobiontit), toiset sekä ilman
yhteydessä että sitä ilman
(fakultatiivi-set anaerobiontit), toiset taas
ainoastaan hapen tykkänään puuttuessa
(anaerobiontit). Bakteerit menestyvät paraiten
lämpötiloissa -+- 5° ja + 50° välillä; kuitenkin
saattavat muutamat lajit kestää aina — 190°,
toiset taas aina -f- 130° vahinkoa kärsimättä.
Valo yleensä ei bakteerien kehittymistä edistä,
ja moneen lajiin välitön auringonvalo vaikuttaa
kuolettavasti. Sama vaikutus on useilla
kemiallisilla yhdistyksillä kuten karbolihapolla,
formaliinilla, sublimaatilla y. m. jo sangen laimeissa
liuoksissa. Epäsuotuisten ulkonaisten
olosuhteiden sattuessa useat lajit muodostavat solun
sisään lepoitiöitä. jotka ovat erinomaisen
vastustuskykyisiä ulkonaisia vaikutuksia vastaan
Streptococcus pyogenes, eras markilbakteeri.
Bazillus tubereulosis, keuhkotaudin
bakteeri.
jatkaen kehitystään toisinaan vasta
vuosikausien kuluttua elinehtojen parannuttua.
Ainevaihdoksensa kautta on bakteereilla
voimakas vaikutus ravintoalustaansa. Kun ne
ilman, veden y. m. välityksellä kaikkialle
leviävät, on niillä juonnon taloudessa suuri merkitys;
ne ovat ihmiselle usein hyödyllisiä, monasti
vahingollisia. Niin käyte- (tsymogeeniset)
bakteerit synnyttävät
käytteitä
(entsy-mejä, fermentte-jä), jotka
elottomissa elimellisissä
aineissa
aikaansaavat käymistä ja
mätänemistä,
linjoittavat ne
maitohapoksi, voihapok-si, etikkahapoksi,
alkoholiksi j. n. e.
sekä lopulta
yksin-kertaisimmiksi kemiallisiksi yhdistyksiksi, hiilihapoksi, ammoniakiksi ja vedeksi, ja saattavat ne
siten sellaiseen muotoon, että vihreät kasvit niitä
voivat ravinnoksensa käyttää. Täten ne
edistävät kasveille ja eläimille välttämättömien
aineiden kiertokulkua luonnossa ja valmistavat
samalla tilaa uudelle elämälle. Tästä bakteerien
vaikutuksesta ei ainoastaan kasvinviljelykselle
koidu suurta hyötyä, vaan käytetään sitä
laajalti muihinkin taloudellisiin ja teollisiin
tarpeisiin kuten maidon hapatukseen, juuston
tekoon, etikan valmistukseen, tupakan
käymiseen j. n. e. Toiselta puolen tällaiset bakteerit
tekevät vahinkoa pilaamalla ihmisten
ravintoaineita. Eräillä bakteereilla on kasvien elämälle
tärkeä kyky hapettaa ammoniakkia, ilman typpeä
tahi rikkivetyä siten valmistaen niistä
kasviravinnoksi sopivia yhdistyksiä. Toiset bakteerit
muodostavat omituisia väriaineita
(kromo-geeniset b:t) tahi saavat aikaan huomiota
herättäviä valoilmiöitä alustassaan
(valobak-t e e r i t). Lukuisat bakteerit vaikuttavat
tukoa-vasti elimistöihin (patogeeniset
baktee-r i t) synnyttäen tarttuvia tauteja. Ne erittävät
ainevaihdostuloksina myrkyllisiä aineita,
toksiineja, jotka hävittivät elimistöä, jolleivät
tässä itsestään syntyneet tahi keinotekoiset
vastamyrkyt (antitoksiinit, aleksiini t)
kykene sitä suojelemaan (i m m u n i s e e r a
a-maan).
1. Basilleja. — 2. Spirochæte-bakteeroja. — 3. Kokkeja
(diplo-kokkeja).’ — 4. Sareina. — 5. SpirillejU. — 6. Streptokokkeja.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
