- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
829-830

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Balfour of Burleigh ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

829

Balfour of Burleigh —Balkanin niemimaa

ja „The foundations of belief" (1895).
Viimemainitussa hän koettaa luopumatta
vapaa-ajat-telijakannaltaan osoittaa uskon oikeutuksen ja
naturalistisen maailmankatsomuksen
riittämättömyyden. J. F.

2. Francis M aitlandB. (1S51-82),
edellisen veli, eläintieteilijä, etevä embryologi,
eläintieteen professorina Cambridgessä. Teoksia
„Treatise on comparative embryology" (1885) ;
„Elements of embryology" (1883).

Balfour of Burleigh (bälfua av haali],
Alexander Hugh Bruce, lordi (s. 1849),
skotl. valtiomies, vanhoillisen puolueen johtajia
Skotlannissa; oli 1895-1903 Skotlannin
ministerinä Salisburyn ja Balfourin ministeristössä;
luopui 1903, koska vapaakaupan miehenä ei
hyväksynyt ministeristön
suojelustulliharras-tuksia. " (J. F.)

Bali, pieni Sunda-saari, jonka Bali-salmi
erottaa Jaavasta. B., joka on ryhmänsä läntisin,
on vuorinen saari, jolla on tulivuoria, esim. 3,200
m korkea Pik van Bali. Se on hyvin
hedelmällinen, siellä viljellään riisiä, maissia,
puuvillaa, tupakkaa, indigoa ja kahvia. Se jakaantuu
useihin Alankomaiden yliherruuden alaisiin
pikkuvaltioihin ja muodostaa naapurisaaren,
Lombokin kanssa residenttikunnan, 10,522 km2,
523,535 as. Alkuasukkaat ovat läheistä sukua
jaavalaisille, mutta innokkaita brahmalaisia ja
heidän keskuudessaan vallitsee kastijako kuten
hindulaistenkin. — B:n ja Lombokin välinen
salmi on hyvin syvä (yli 1,000 m) ; se jatkuu
syvänä kapeana uomana Celebes-saaren
länsipuolella. Tätä syvännettä Wallace piti
eläinmaantieteellisenä rajana Aasian ja Austraalian
saarten välillä. W. S-m.

Bålint, G ä b o r [bälint gäbor] (s. 1844), unk.
kielentutkija, nyk. Kolozsvärin yliopistossa
uraali-altailaisen kielitieteen professorina,
kulkenut tutkimusmatkoilla etup.
turkkilais-tataa-rilaisten ja mongolilaisten kansanheimojen
keskuudessa. Hänen julkaisuistaan ansaitsee
huomiota Kasanin tataarin kielioppi
kielennäyttei-neen, sanastoineen („Kazåni tatär
nyelvtanul-mänyok", Budap. 1875-77). ’ Y. W.

Balk, B e r o ks. B e r o.

Balk, Hermann (k. 1239), saks.
ritarikunnan maanmestari. Levitti jälkeen v:u 1230
ritarikunnan valtaa pakanalliseen Preussiin ja
oli sen ensimäinen maanmestari siellä; perusti
Thornin, Kulmin ja Elbingin kaupungit; koetti
lempeydellä levittää kristinuskoa voitettuun
kansaan. Saksalaisten ritarien yhdistyttyä
Liivinmaan kalpaveljiin tuli B. sikäläiseksi
maanmestariksi 1237; luovutti osan Viroa
Tanskalle. K. R. B.

Balkan (turk. = „vuori"; bulg. Stara Planina),
vuorijono Balkanin niemimaalla, Bulgaarian ja
Itä-Rumeelian rajavuori, kulkien lännestä itään,
Timok-joesta Mustalle-merelle. Pituus 600 km.
B. jaetaan Länsi-, Keski- ja Itä-B:iin. Länsi-B.,
Timok-joesta Iskerin laaksoon on kidemäisiä
liuskeita, joita ympäröivät nuoremmat
kerrostumat. Solat eivät ole vuorenharjuja
matalammat, n. 1,600 m. Keski-B. on korkein,
keskikorkeus n. 2,000 m, korkein huippu Gjumruktsal
2,374 m, Sipka-sola 1,334 m yi. merenp. Täällä
on vuorilaji myös kidemäisiä liuskeita. Etelässä
«rottaa pituussuunnassa kulkeva halkeama vuo-

ren sen kanssa yhdensuuntaisista syrjäjonoista.
Se viettää pohjoisessa loivasti Bulgaarian
tasangolle. Itä-B:n muodostaa kolme matalampaa
jonoa, joista keskimäinen Emon (turk. Emine)
on säilyttänyt Balkanvuoriston muinaisen
Hae-mus-nimen. B:lta saavat useimmat Bulgaarian
joet alkunsa ja myöskin Itä-Rumeelian
Maritsa-joen pohjoiset lähdejoet, m. m. Tundza.
Pohjoispuoli on metsien peitossa, talvet ovat siellä
kylmät, jotavastoin ilmanala vuorten eteläpuolella
on leuto (ruusuja, pähkinäpuita). B:n yli käy
monta tärkeätä tietä: Baba-Konak-solan kautta
Orhanjesta Sofiaan, Sipka-solan kautta
Tirno-vasta Kazanlykiin, Kireskedi-solan kautta
Sunilasta Karnobfidiin j. n. e. Sodissa ovat B:n
vuoret olleet Turkille tärkeitä suojelusmuureja
pohjoisesta tulevaa vihollista vastaan. 1877-78
v:ien sodassa ven. kenraali Gurko kulki niiden
yli ja otti vangiksi Turkin armeijan. Tällä
retkellä oli Suomen kaarti mukana. W. S-m.

Balkanin niemimaa, Euroopan kaakkoisin
niemimaa; sen pohj.-rajana on Sava, Unna ja
alinen Tonava, lännessä Adrian- ja Joonian-meri,
etelässä Välimeri, idässä Aigeian-meri,
Marmaran-meri ja Musta-meri. Se käsittää Euroopan
Turkin, Bulgaarian ja Itä-Kumeelian, Serbian,
Bosnian ja Hertsegovinan, Montenegron, Dalmatsian.
Kreikan ja Dobrudzan, n. 580,000 km2 ja n. 22’/.
milj. as. B:n rannat ovat meren uurtamat
(rantojen pituus 5,000 km) ja niiden edustalla on
lukuisia saaria. Adrian-meren pohj.-rannikko on
kallioinen monine lahtineen ja saarineen
(Dal-matsia), eteläisempi ehyt, alava ja saarista köyhä.
Joonian-meren rannikolla ovat Artan-,
Fatrasin-ja Korinton-lahdet, sekä Joonian-saaret. E:ssä
pistävät maahan Messenian- ja
Lakonian-lahdet-sekä Mainen niemimaa, jolla on Kap Matapan.
Aigeian-meressä ovat Argosin-, Aiginan-,
La-mian- ja Vallon-lahdet; Kalkidiken niemimaan
(Athos-niemi) kummallakin puolen Salonikin- ja
Orfanon-lahdet, Lagos- ja Saros-lahdet sekä
Iver-sonesos niemimaa Dardanellein-salmen luona.
B:n niemimaalla erotamme 4 vuorisysteemiä:
1. Dinaarinen 1. bosnialainen, luoteesta kaakkoon,
yhdensuuntaisesti Italian Apenniinein kanssa.
Tähän kuuluvat Dinaariset, Bosnian,
Montenegron ja Pohjois-Albanian vuoret. Ne ovat
jyrkkiä, autioita ja metsättömiä ylätasankoja.
Laaksot ovat usein luoksepääsemättömiä. Korkein
huippu Dormitor Pohj .-Montenegrossa 2,600 m
yi. merenp. Vuorten välissä on useita järviä,
kuten Skutarin-järvi. 2. Pindos-vuoret ovat
Albanian ja Makedonian rajana. Pohjoisin on
Sar Dagh ; tämän eteläpuolella on ylätasanko
järvineen ; tätä seuraa Gramnos-vuoret, Metsovon
vuorisolmu ja varsinainen Pindos, jonka
itäpuolella Thessalia sijaitsee. Tämä maakunta on
vuorten ympäröimää tasankoa: Otrys-vuori
pohjoisessa, Olympos koillisessa, Ossa- ja Pelion-vuoret
idässä. Pelionin jatkona etelässä ovat
Keski-Kreikan ja Morean vuoret, edellisillä on
Parnassos (2,459) m), jälkimäisillä Hagion Ilias
(2,407 m). 3. Sar Daghin kaakkoispuolella
sijaitsevat Makedonian vuoret laaksoineen,
missä Aigeian-mereen laskevat joet virtaavat.
Idässä ovat Rhodope-vuoret, jotka täyttävät
Länsi-Rumeelian, jotavastoin Maritsa-joki
virtaa Itä-Rumeelian kautta. Rannikolla ovat
Istrandza- ja Tegir Dagh-vuoret. 4. Sofian ylä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0465.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free