- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
831-832

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Balfour of Burleigh ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Balkanin valtiot—Ballantyne

832

tasangon kautta yhtyvät Rhodope-vuoret
Balkaniin, jonka muodostaa varsinainen Balkan
(ks. t.) ja johon myös kuuluvat Bulgaarian
pen-germäinen ylänkömaa sekä Timok- ja
Morava-jokien välissä olevat itäisen Serbian vuoret. —
Joista mainittakoon: Savan lisäjoet Vrbas, Bosna,
Drina. Tonavan lisäjoet: Morava, Timok ja
Isker. Aigeian-mereen laskevat: Maritsa, Mesta
(Karasu), Struma, Vardar, Salamvria;
Väli-mereen: Eurotas, Alpheios, Aspropotamos;
Ad-rian-mereen: Viosa, Drin, Narenta y. m.
Kapealla läntisellä rannikolla vallitsee melkein
Italian ilmanala: runsaita sateita; siellä viihtyvät
öljypuut, kastanja y. m. Sisämaassa vallitsee
mannerilmasto, sen talvet ovat verrattain
kylmät, kuten Keski-Euroopan itä-osissa. Täällä
on havu- ja lehtimetsiä ja viljellään
eurooppalaisia viljalajeja sekä maissia, tupakkaa, viiniä
y. m. Itäosa on kylmempi ja kuivempi kuin
länsiosa; ilmasto ja kasvikunta välittävät
siirtymistä pontisiin muotoihin. Etelässä on
suotuisa ilmanala (Ateenan keskilämpö 18,2°, kesän
27,3° ja talven 9,6°), kesät ovat usein hyvin
kuivat. Kreikassa viljellään öljypuita.
Messe-niassa kasvavat alativihreät lehtipuut ja
saarilla taatelipalmukin kantaa kypsiä hedelmiä. —
B:n kirjavan väestön muodostavat kreikkalaiset,
albanilaiset, turkkilaiset, serbialaiset,
bulgaaria-laiset, romaanialaiset y. m. Uskonto
pääasiallisesti joko kreikk.-katolinen tai muhamettilainen.
(Lisätiedot ovat löydettävissä B:n eri valtioiden
kohdalla; vrt. Balkanin valtiot.)

W. S-m. (K. R. B.)

Balkanin valtiot. Näihin luetaan Bulgaarian
kuningaskunta (ynnä Itä-Rumeelia), Euroopan
Turkki, Kreikan kuningaskunta, Montenegron
ruhtinaskunta, Serbian kuningaskunta sekä
Itävalta-Unkariin liitetyt Bosnia ja Hertsegovina
(ks. erikoisartikkeleja näistä).

Balkas, järvi Kirgiisien arolla, Venäjän
Aasiassa, 274 m yi. merenp., 18,432 km2, 525 km
pitkä, aina 80 km leveä, suurin syvyys 15 m.
B. on laskujokea vailla, mutta silti sen vesi on
makeata. Kaakosta laskee B:iin sen suurin
lähdejoki Iii. Pohjoiset ja läntiset rannat ovat
korkeampia, muut ovat matalat ja kaislan
peittämät. Järven pinta alenee alenemistaan. Idässä
se oli ennen Sasyk-kul- ja Ala-kul-järvien
yhteydessä, mutta nykyään leveä maakaistale erottaa
ne toisistaan. W. S-m.

Balkonki (ransk. balcon < mysaks. balcho =
palkki), parveke.

Balladi (muin. it. bailata), Italiassa 12:nnelta
vuosis. alkaen käytännössä ollut nimitys, jolla
tarkoitettiin lyhyttä lyyrillistä, useimmiten
lemmenrunoa, joka laulettiin tanssin
säestykseksi. Samaa laatua oli ransk. balladi.
Siirryttyään Englantiin ja Skotlantiin ja muuallekin
Pohjoismaihin (meillä esim. „Velisurmaaja",
„Elinan surma") b. tuli merkitsemään
eepillis-lyyrillisiä kansanlauluja, kertovaisia
tunnelmarunoja, joissa usein oli aiheena joku kaukainen
jylhä tapahtuma. Tämän luonteensa b. säilytti
siirryttyään, senjälkeen kuin Percy 1765 oli
julkaissut kokoelmansa engl. kansanballadeja,
taiderunouteen, jossa se taidemuotona tuli
merkitsemään jotenkin samaa kuin romanssi, pysyen
sentään tunnevivahdukseltaan synkempänä,
kaa-mean-yksivärisempänä kuin etelämaalaisen värik-

käämpi, vilkkaampi romanssi.
Balladikirjaili-joista mainittakoon Bürger, Goethe, Schiller,
Uhland, neine, Scott, Coleridge, Arany.
Kotimaisista balladikirjailijoista mainittakoon
Oksanen („Koskenlaskijan morsiamet"). P.
Cajander („Ritari Kauppi", „Vapautettu kuningatar"),
Eino Leino („Helkavirisiä", „Simo Hurtta").

V. K-i.

Säveltaiteessa b. merkitsee pianon tai
orkesterin säestämää soololaulua, jonka sisällys ou
kertova, tai soitinsävellystä (pianolle, viululle,
orkesterille y. m.), jonka sävy ajatellaan
kuvastavaksi sellaista sisällystä. I. K.

Ballagi. 1. Mör B. (1815-91), unk. teolog.
kirjailija ja kielentutkija, Budapestin reform.
teologisen akatemian professori, syntyi
juutalaisista vanhemmista, opiskeli aluksi juutalaista
teologiaa, sittemmin Pariisissa
insinööritieteitäkin. Kun juutalaiskysymys Unkarissa v. 1840:u
valtiopäivillä kävi polttavaksi, palasi B.
kotimaahansa ja antautui nyt koko sielullaan ja
suurilla henkisillä voimillaan ajamaan
juutalaisten unkarilaistuttamista. Täten
monipuolisesti sivistyneestä B:sta tuli sekä
yhteiskunnallinen että uskonopillinen ja kielitieteellinenkin
kirjailija. Valtiollis-yhteiskunnallisissa
kirjoituksissaan B. kehittelee ajatuksiaan Unkarin
juutalaiskysymyksestä, kansanopetuksesta sekä,
käännyttyään 1843 protestanttiseen uskoon,
Unkarin reformeeratun kirkon asemasta ja sen
aineellisen tilan lujittamisesta; uskonopin alaan
kuuluvista julkaisuista mainittakoon hänen
erinomaisilla juutalais-teologisilla selityksillä
varustettu Mooseksen-kirjain unkarinnoksensa
(v. 1S40) ; unkarin kielen oppimisen
helpottamista tarkoittavia julkaisuja olivat m. m. hänen
unkarilais-saksalaiset ja saksalais-unkarilaiset
(nyk. jo vanhentuneet) sanakirjansa,
saksankielisiä varten kirjoitetut unkarin kielioppinsa
ja lukukirjansa. Juuri näiden kielikirjojen
kautta hänen nimensä on tullut tunnetuksi
laajalti Unkarin ulkopuolellakin. B. harrasti
innokkaasti unkarin kielen kaikinpuolista
kehittämistä ja oli itsekkin ahkera, joskin usein
onnis-tumaton sanaseppä. Kielenuudistusta koskevista
seikoista hän 1880-luvulla takertui Gäbor
Szar-vasin toimittaman „Magyar Nyelvör"
aikakauskirjan kanssa kiivaaseen riitaan. B:n
kielitieteellisistä julkaisuista ansaitsee erikoista
mainitsemista 2-osainen „A magyar nyelv teljes
szötära" (= „Unkarin kielen täydellinen
sanakirja", Bpest 1873), johon hän otti silloin
tuntemansa sekä vanhemman että uudemman
kirjakielen ynnä kansankielen sanat unkarinkielisine
selityksineen. Y. 11’.

2." Aladär B. (s. 1853), edellisen poika,
historioitsija, v:sta 1877 dosentti, v:sta 1889
professori Budapestin yliopistossa: ahkera
ko-koilija (vars. unk. sivistyshistorian alalla) ja
tutkija; huomattavimmat teokset: „Unk. kunink.
henkivartioston historia", 2:n pain. Budap. 1877,
„Unk. painotoimen historiallinen kehitys", s. p.
1878, „Wallensteinin kroaattilaiset
karpiinimie-het", s. p. 1882, „Colbert", s. p. 1887-90,
„Friedrich Wilhelm I, Preussin kuningas", s. p. 1888,
„Ranskan vaikutus Euroopan sivistykseen", s. p.
1889.

Ballantyne [bäbntain], James (1813-64),
orientalisti, kotoisin Skotlannista, tuli 1841 Be-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0466.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free