Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Balzac ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
rasi kuumeisessa työssä (hän oli todellinen työn
jättiläinen, ainoastaan muutaman tunnin iltasella
hiin soi itselleen lepoa) romaani romaania, lähes
satakuntaan asti, jotka hän kaikki liitti yhdeksi
kokonaisuudeksi „La comédie humaine″, jonka
tarkoituksena oli kuvastaa koko hänen aikansa
Ranskaa. — Kolmea kuukautta ennen
kuolemaansa hän vietti häitä puolalaisen kreivittären,
rouva Hanskan kanssa, jonka kanssa hän jo v:sta
1833 oli ollut ahkerassa kirjeenvaihdossa. — B.
oli tulvivan rikas, verekäs luonne, joka kuohui
aatteita ja suunnitelmia. Hänen melkein
animaalinen elokkuutensa, hänen tyhjenemätön, räikeä ja
alati tuores ja virtaava kuvauskykynsä, hänen
terävä, vääjäämätön, ihmiskurjuuden ja
-halpuuden kuilutkin läpinäkevä psykologinen silmänsä
tekivät hänestä romaanin uudistajan, jonka
muodostamana romaanista tuli koko aikakauden ja
yhteiskunnan tapojen kuvastin. Hänen „La
comédie humaine″nsa ja varsinkin sen suurisuuntainen
ryhmittely tuli koko hänen aikansa Ranskan, tai
lähimmin Pariisin kuvastimeksi. Koko elämän
kiehunta ja kuohunta, kaikki ihmisellisten
intohimojen pyyteet, rahan- ja kunnianhimon
pyörteet elävät siinä alastomassa räikeydessään. B.
ei ehkä ollut niin suuri taiteilija, kuin runoilija,
hänen hedelmällistä mielikuvitustaan ei ollut
tukemassa yhtä korkealle kehittynyt ja valmis
tyyliaisti, mutta tämä mielikuvituksen voima
hänessä taas on niin sähköttävä, että hän itsekin
eli sen lumossa siinä määrin, että sanotaan
hänen toisinaan puhuneen kirjojensa henkilöistä
ja heidän asioistaan kuin elävistä ihmisistä. —
„La comédie humaine" on jaettu useampiin
alaosastoihin, kuten „Scènes de la vie privée",
„Scènes de la vie de province", „Scènes de la
vie parisienne", „Études philosophiques" j. n. e.
Huomattavimmista siihen kuuluvista kirjoista
mainittakoon „La physiologie du mariage", ,,Lé
peau de chagrin", „La femme de trente ans",
(Keski-ikäinen nainen), „Eugénie Grandet",
„Ulusions perdues", „Le përe Goriot", „La
Cousine Bette". Paitsi tätä pääteostaan julkaisi B.
„Les Cent contes drolatiques", aistillisia,
vapaimpaan renessanssisävyyn sekä Margareeta
Navarralaisen ja Rabelais’n henkeen kirjoitettuja
novelleja. — Draamojakin, joista sentään
ainoastaan huvinäytelmä „Mercadet" saavutti suosiota,
on B. kirjoittanut. — Taidesuuntansa kehittäjiä
B. sai n. s. naturalistisessa koulussa, Flaubertissa,
Zolassa, Maupassantissa. [Gautier, „Honoré de
Balzac" (1856), Erik Lie, „Honoré de Balzac"
(1893).] V. K-i.
Balzac [-a’k], Jean Louis Guez de (1597
-1654), ransk. kirjailija, „proosan Malherbe",
kuuluisan Rambouillet piirin kannattavimpia
voimia, tavoitteli Ciceron malliin siloiteltua
tyyliä, ja saavutti varsin huomattavan sijan
Ranskan proosakielen kehittäjänä, mutta myöskin
sen kangistajana. Paitsi kuuluisia „Lettres",
hän on kirjoittanut „Le prinee", „Le Socrate
chrétien" ja „Aristippe". V. K-i.
Balzer, Oswald (s. 1858), puolal.
oikeustutkija, on v:sta 1885 puolal. oikeuden
professorina Lembergin yliopistossa ja on julkaissut
eteviä tutkimuksia puolal. oikeuden historiassa, m.
m. „Corpus iuris polonici". J. J. M.
Bambara, länsi-afrikkalainen sekakansa
(sudan-neekereistä, fulbekansoista) Senegal- ja Niger-
jokien latvoilla. Uskonto pääasiallisesti
pakanallinen. Harjoittaa tuottavaa
maanviljelystä, puuvilla- ja metalliteollisuutta. B.-maalla
oli ennen oma kuninkaansa Segu Sikorossa,
Niger-joen varrella. V. 1891 B.-maa tuli Ranskan
yliherruuden alaiseksi. Sen nyk. pääkaupunki
on Bammako, joka sijaitsee Niger-joen ja
Senegal-Niger -radan yhtymäkohdassa.
Bamberg, Pohj.-Baierin kaupunki
Oberfrankenin hallitusalueella Regnitz-joen varrella,
45,483 as. (1905), etupäässä katolilaisia. Suuri
kutomateollisuus, rattaiden ja huonekalujen
valmistusta, tupakka- ja oluttehtaita, suuri
puutarhanviljelys ja vilkas kauppa. Monen rautatien
yhtymäkohta; eläinmarkkinoita.
Arkkipiispanistuin, katolinen pappis- ja opettajaseminaari,
monta koulua, houruinhuoue y. m. Monista
kirkoista mainittakoon loistava nelitorninen
tuomiokirkko 11:nneltä vuosis.; muista
rakennuksista ovat raatihuone ja vanha linna „Alte
Hofhaltung" merkillisimmät. B. mainitaan ensi
kerran 902 j. Kr.; se tuli B:n hiippakunnan
pääkaupungiksi 1007 ja luovutettiin Baierille 1802.
W. S-m. (K. R. B.)
Bamberger, Ludvig (1823-99), saks.
politikko. Otettuaan osaa 1848-49 v:n
vallankumoukselliseen liikkeeseen hänet tuomittiin
kuolemaan ja hänen täytyi paeta. Vv. 1853-66 B.
johti erästä pankkiliikettä Pariisissa, mutta sai
1866 luvan palata kotimaahansa. V. 1868 hän
tuli tulliparlamentin jäseneksi ja 1871
valtiopäiville, jossa hän v:een 1S80 saakka kuului
kansallisvapaamieliseen puolueeseen ja vastusti
Bismarckia (esim. tämän suojelustullipolitiikkaa)
ja katederisosialismia. Myöhemmin hän
siirtyi saksalais-vapaamieliseen puolueeseen. B. on
myöskin kirjoittanut lukuisia valtiollisia ja
taloudellisia kirjasia ja artikkeleita m. m.
raha-ja pankkioloista.
Bambino [-ī’-] (it.), lapsukainen, Santissimo b. (kaikkein
pyhin lapsi), Jeesuslapsi;
nimitystä käytetään
erittäinkin eräästä puusta
veistetystä ja jalokivillä
runsaasti koristetusta
nukentapaisesta
Jeesuslapsen kuvasta Rooman
„Ara coeli" kirkossa.
Jouluaatosta loppiaiseen
sitä pidetään näytteillä
„seimessä" ja
5-10-vuotiaat lapset „saarnaavat"
sen edessä. Muina aikoina
talletetaan kuvaa
säiliössä, paitsi milloin sitä
vaunuissa kuljetetaan
kaupungille sairaita
parantamaan. J. G.
Bambocciadit [-bottšā-], italiaksi nimitetään
näin realistisia, lystikkäitä kuvia
kansanelämästä. Nimi johtuu hollantilaisesta
kansanelämän maalaajasta Pieter van Laerista, joka
Roomassa oleskellessaan 1623-39 sai liikanimen
Bamboccio, s. o. kääpiö. R. E. H.
Bamboo [bämbū’]. 1. Silaamattomat
intialaiset saviastiat. — 2. Sumatralainen Viljamitta =
1,85 kg.
Bambu, bamburuoko (Bambusa), troo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
