- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
843-844

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bancroft ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

843

Bånffy—Bang

844

Kustaa Banér.

Sigismundiii Puolasta takaisin Ruotsiin.
Juhanan kuoltua B. aluksi asettui kannattamaan
Kaarle herttuaa Sigismundin katolisia aikeita
vastaan. Tähän aikaan hän Ruotsin
valtuutettuna otti osaa Täyssinän rauhantekoon (1595).
Peläten herttuan vallan liiallista kasvamista
ylimystö vähitellen kallistui kuninkaan puolelle.
Kun Kaarle vastoin kuninkaan ja neuvoston
mieltä piti valtiopäivät Arbogassa 1597, pakeni
B. muutamien muiden valtaneuvosten kanssa
Puolaan kelioittaen Sigismundia aseisiin
Kaar-lea vastaan. Mutta Sigismund voitettiin 1598.
Se ratkaisi Banérinkin kohtalon. Linköpingin
valtiopäivillä 1000 asetettiin tuomioistuin, joka
tuomitsi hänet ja useita muita menettämään
henkensä, kunniansa ja tavaransa. B.
mestattiin s. v. — S. Kustaa B. (1547-1600), edell.
veli, valtiomies, opiskeli samoin kuin
veljensä-kin Rostockissa ja kohosi
aikaisin vaikuttavaan
asemaan yhteiskunnassa.
Otti tehokkaasti osaa
Eerik XIV:n
kukistuk-seen ja oli niin ollen
alunpitäen Juhanan
suosiossa, palvellen m. m.
hovimarsalkkana. Mutta
myöhemmin hän, kuten
veljensäkin, joutui
kuninkaan epäsuosioon,
varsinkin v:n 1589
selkkausten takia. Juhanan
kuoltua hän oli jäsenenä
Kaarle herttuan ja
valta-neuvoston muodostamassa hallituksessa, kunnes
herttuan ja valtaueuvoston välien rikkoutuessa
hänkin asettui herttuan aikeita vastustamaan.
Tästä johtuneiden selkkausten johdosta hänkin
Stångebron taistelun jälkeen joutui herttuan
valtaan, tuomittiin kuolemaan ja mestattiin 1600. —
4. Juhana B. (1596-1641), edell. poika,
kuuluisa sotapäällikkö 30-vuotisessa sodassa. Kohosi
aste asteelta
sotilasuralla, nimitettiin 1630
ritariksi,
valtaneuvok-seksi ja jalkaväen
kenraaliksi ja 1634
sotamarsalkaksi. Kustaa II
Aadolfin johdolla B. otti
osaa Venäjän, Puolan ja
Saksan sotiin kohoten

viimeksi mainitussa
Ruotsin joukkojen
ylipäälliköksi. Taisteli
Brei-tenfeldissä, Magdebur-gissa sekä Niirubergissä
Wallensteinia vastaan
hyökättäessä, jolloin
haavoittui. Kuninkaan
kuoltua B. taisteli menestyksellä milloin yksin,
milloin Kustaa Hornin kanssa baieril.
kenraalia Aldringenia vastaan, mutta aikoi sitten
Nürnbergissä saamansa haavan vaivaamana
vetäytyä pois sotanäyttämöltä. Oxenstjernan
kehotuksesta hän kumminkin jatkoi sodankäyntiä,
tehden 1634 hyökkäyksen Böömiin. Sieltä hän
Nördlingenin tappion jälkeen oli pakoitettu
peräytymään Thiiringeniin ja sittemmin
Magde-burgiin. Ruotsin asema näytti tähän aikaan

Juhana Banér.

synkältä, kun Saksin vaaliruhtinas ja monet
muut Saksan ruhtinaista tekivät rauhan
keisarin kanssa. Mutta B., nimitettynä 1635
ylipäälliköksi, sai seuraavana vuonna voiton
Witt-stockissa. Hän asettui sittemmin lujaan leiriin
Torgaussa, mutta oli joutua vihollisen ylivoiman
saartamaksi. Nerokkaalla peräytymisretkellä
Pommeriin hän pelasti armeijansa. Saatuaan
Ruotsista apujoukkoja B. ryhtyi jälleen
hyökkäykseen ja voitti keisarillis-saksalaisen
sotajoukon Chemnitzissä 1639. Hän samosi jälleen
Böömiin, jota vuoden ajan hävitti. Hänen
viimeinen yrityksensä oli yllättämällä vallata
Regensburg, jossa Saksan valtiopäivät olivat
koolla; mutta se raukesi. B. vetäytyi takaisin
Böömiin, jossa oli vähällä joutua saarroksiin;
nopea peräytyminen pelasti armeijan. Tällä
matkalla hän kuoli Halberstadtissa toukok. 10 p.
1641. B. osoitti sotapäällikkönä suurta
neuvokkuutta ja oli Kustaa II:n Aadolfin lausuman
mukaan etevin niistä miehistä, jotka hänen
johdollaan kehittyivät sotapäälliköiksi. O. M-e.

Bänffy, D e z s ö [bänfi däzö] (s. 1843),
pa-rooni, unk. valtiomies, tuli 1875 yli-ispaaniksi
Szolnok-Dobokan komitaattiin. 1892 alihuoneen
puhemieheksi; oli 1895-99 pääministerinä ja
sisäasiain ministerinä. B., jolla on
yltiönatsionalis-tiset mielipiteet, ou viime aikoina menettänyt
valtiollisen merkityksensä. J. F.

Bang, Anton Christian (s. 1840),
norjal. kirkkohistorioitsija ja piispa, synt.
talonpoikaisista vanhemmista Donessä
Pohjois-Nor-jassa, kävi Tromsan seminaarin, tuli
ylioppilaaksi 1862, papiksi 1867, teol. professoriksi 1S85
ja Kristianian piispaksi 1896. Hänen
tärkeimmät teoksensa ovat H. N. Hangen elämäkerta,
erinomainen esitys Norjan kirkon historiasta
katolisajalla ja muutamat tutkimukset Vauban
kirkon historiasta („Kirken og romerstaten",
„Julian den frafaldne"). Huomiota ovat
herättäneet hänen ja S. Buggen yhteiset tutkimukset
pohjoismaisesta mytologiasta, joissa osoitettiin
miten syvälti kristinusko on siihen vaikuttanut.

J. G.

Bang, Gustav (s. 1871), tansk.
sosiaalidemokraatti ja historioitsija, tuli fil. tohtoriksi
1897 julkaistuaan väitöskirjan „Den gamle adels
forfald, studier over de danske adelsslægters
uddøen i 16 og 17 aarh."; hänen
myöhäisem-mistä teoksistaan on huomattavin
„Kapitalismens gjennembrud", jossa hän
sosiaalidemokraattiselta kannalta kuvailee kone- ja
tehdasteollisuuden valtaan pääsyä Englannissa. Suomeksi
on ilmestynyt: „Euroopan sivistyshistoria",
„Nykyaika" ja „Sosialistinen
tulevaisuuden-valtio". B. on myöskin Socialdemokraten lehden
aputoimittajia.

Bang, Herman J o a c h i m (s. 1857), tansk.
kirjailija, kotoisin Als-saarelta, kuuluu laajaan
tanskalaiseen sivistyssukuun. Yritettyään ensin
näyttelijäksi hän antautui
sanomalehtikirjailijaksi, jolla alalla hän on saavuttanut varsin
huomattavan sijan etenkin teatteri- ja
kirjallisuusarvostelijana. Näitä arvosteluja hän on
julkaissut kokoelmina „Realisme og realister"
(1879), „Ivritiske studier og udkast" (1880),
„Herhjemme og derude" (1881). Saavutettuaan
1880 suuren kirjailijameuestyksen romaanillaan
„Haablose slægter", hän on antaunut vakavani-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0474.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free