- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
867-868

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Barnabas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

867

Barnängen—Baroni us

868

tonin imettäjän ja 160-vuotiaan, vaikka tämä
sitten huomattiinkin ainoastaan noin 75 vuoden
ikäiseksi. Osti myöhemmin jonkunlaisen museon,
oli sitten laulajatar Jenny Lindin
impressaariona (1847-50) ja ansaitsi täten J/, milj.
dollaria. B. menetti keinotteluissa omaisuutensa,
mutta rikastui jälleen museollaan. Sitäpaitsi
B. esiintyi raittiuspuhujana ja harjoitti
hyväntekeväisyyttä ; julkaisi oman elämäkertansa
(1855 ja 1888).

Barnängen, kemiallis-teknillinen tehdas
Tukholman Södermalmilla, perust. 1869. Sen
huomattavimmat tuotteet ovat saippua, hajuvedet,
kiillo-tusmuste ja varsinkin kirjoitusmuste. J. C-én.

Baro [-ä-] (kesk. lat.) ks. Paroni.

Baroccio [baro’iso], Federigo (1528-1612),
it. taidemaalari, piti esikuvanaan varsinkin
Correggioa, jonka tekotapaa hän usein
hämmästyttävän onnistuneesti on jäljitellyt. Hänen
raamatulliset kuvansa saavuttivat ennen paljon
suosiota.

Bäroczi, Sandor [bärötsi sändor]
(1735-1809), unk. kirjailija, upseeri, kehitti
oivallisilla käännöksillään unkarin suorasanaista
tyyliä („Kassändra", 1774, Calprenëden mukaan;
„Erkölcsi mesék", s. o. „Siveellisiä satuja", 1775,
Marmontelin mukaan, y. m.). Tultuaan
myöhemmällä iällään alkemistaksi hän kokonaan heitti
kirjalliset harrastuksensa.

Barograf! (kreik. baros = paino, ja graphein
= kirjoittaa), itse-rekisteröivä ilmapuntari;
tavallisesti aneroidi (ks. Ilmapuntari), jonka
osoitin piirtää viivan sylinterin ympäri
kääritylle asteikkoristipape-rille. Sylinteriä
pyörittää kellolaitos. B:n
piir-tämää viivaa sanotaan
barogrammiksi.

Barokki (ransk.
ba-roque. vrt. it. verruca =
syylä, kyttyrä ja portug.
barroco =
epäsäännölliseksi muodostunut
helmi), mauton, suunnaton,
luonnoton, kiero. —
Taidehistoriassa
tarkoitetaan barokilla tai
barokkityylillä, jota
nimitystä ensin
käytettiin Ranskassa
renessanssin ja rokokon
välisestä rakennustaiteesta, sitä taidesuuntaa, joka
sai alkunsa italialaisesta myöhäisrenessanssista
(Michelangelo) ja oli vallitsevana
noin 1 ’/a vuosisataa 1600 tienoilta
18:nnen vuosis. keskipalkoille ja
toisellekin puolelle. Se oli
luonteeltaan pöyhkeä, kerskaileva,
suurta vaikutusta ja koristeellista
juhlallisuutta tavoitteleva ja
käsittelytavaltaan maalauksellinen.
Kuvanveistotaiteessa b. käytti
kierrettyjä muotoja, paisuvaa
vaatetusta ja mitä omituisimpia
asentoja. Katolinen kirkko käytti sitä
vastareformatsionin
välikappaleena. se tulkitsi hekumallista
ekstaasia, hurmausta,
myrskyävää elämänintoa (Bernini) ja

Barokkijalusta.

ulkonaista voimaa ja loistoa (Rubens). Yhtä
vähän kuin sen edellytykset oli se itsessään
ihanteellinen, vaan päinvastoin kauttaaltaan
materialistinen, sen klassillisuuskin (Ranskassa) oli
tahallinen. Barokki oli yleensä ylvästelevää
sotilas- ja hovitaidetta, ainoastaan Hollannissa
se pysyy tälläkin aikakaudella
porvarillisen-demokraattisena. r. e. n.

Barokkityyli ks. Barokki.

Barometri (kreik. baros = paino, ja metron =
mitta), ilmapuntari (ks. t.).

Barometrografl ks. B a r o g r a f i.

Barometz 1. Agnus scythicus, aasialaisen
tarun mukaan karitsa, joka syntyy kasvista;
1500-luvun alkupuolelta se esiintyy verta
tyrehdyttävänä lääkkeenä ja kuvataan senaikuisissa
„yrttikirjoissa" olennoksi, joka oli puoleksi
eläin, puoleksi kasvi. Linné, joka Kiinasta sai
tämän ihmeellisen organismin, tunsi sen erään
sananjalan (Apidium Baromcz) juurakoksi.
Tämä. joka sisältää keltaista maitiaisnestettä ja
on 0,3 m pituinen, kohoaa hiukan maanpinnasta
ja on helakankeltaisten, silkinkiiltoisten
suomujen peittämä, joten se jonkunverran
muistuttaa maassa makaavaa karitsaa. Suomuja
tuodaan vielä nykyäänkin itämailta Eurooppaan.

J. a. \V.

Baron, Julius (s. 1834), saks. lainoppinut
ja roomalaisen oikeuden tutkija. Teoksia:
„Pan-dekten" (9:s painos 1896) ; „Abhandlungen aus
dem römischen Zivilprozess" (1881-87, 3 osaa) ;
„Geschichte des römischen Rechts" (1884) y. m.

O. K:nen.

Baron [-rö’], Michel (1653-1729), ransk.
näyttelijä ja näytelmäkirjailija. Aluksi
Molifi-ren teatterissa, sittemmin Theatre francais’n
„kunnia ja ihme". Hän oli kookas,
jalomuotoi-nen mies ja hänellä oli kauniskaikuinen sointuisa
ääni, näiden ulkonaisten ansioiden ohella oli
hänellä harvinainen hengenterävyys ja hienous.
B. näytteli sekä koomillisia että traagillisia
osia, mutta varsinaisena erikoisalana olivat
hänellä Racinen hienot, ylevät sankarit. Ajan
liioittelevaa nayttelemistapaa vastaan hän asetti
hillitymmän, jalomman taideprinsiipin. — Hänen
näytelmänsä ovat vähäarvoisempia. V. K-i.

Baronet (engl. bäranet), ainoastaan
vanhimmalle pojalle perinnöksi menevä aatelisarvo,
Englannin Jaakko I:n perustama 1611. On
alempi ,.lord"-arvoa eikä tuota jäsenyyttä
ylähuoneessa. Baronet-perheen päämies käyttää
ristimänimensä edellä arvonimeä s i r (Sir
Robert eli Sir R. Peel, ei milloinkaan Sir Peel) ;
hänen vaimonsa on lad y.

Baronius, Cæsar (1538-1607), room.-katol.
kirkkohistorioitsija. Opiskeltuaan Berolissa ja
Napolissa hän liittyi Filip Nerin (k. 1595)
oratoriumveljeskuntaan ja rupesi, hartaasti
noudattaen tässä veljeskunnassa vallalla olevia
harrastuksia tutkiskelemaan varsinkin kirkon
muinaisuutta; v. 1596 paavi Klemens VIII teki
hänestä kardinaalin ja Vatikaanin
kirjastonhoitajan; Mattias Flaciuksen ..Magdeburgin
cen-turioitten" ilmestyttyä B. ryhtyi Nerin y. m.
kehotuksesta esittämään kirkon vaiheita
katolilaiselta näkökannalta; näin syntyivät „Annales
ecclesiastici a Christo nato ad anuum 1198" (12
nidettä, Roomassa 1588-1607) — ensimäinen
katolil. kirkkohistoria. K. ö.

Barokkikoristus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0486.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free