Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Basenki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
881
Basenki—Basilika
882
Basenki (ransk. bassin < mlat. bacci’num
< bacca = vesivati), vesisäiliö, allas.
Bashi-bozukit ks. B a s i-b o z u k i t.
Bashkiirit ks. B a s k i i r i t.
Basi-bozukit, (turk. = „hurjapäät"),
säännötöntä turk. sotaväkeä, jota pestataan etupäässä
Albaniasta ja Vähästä-Aasiasta sotaisimpien
heimojen keskuudesta ja jota etup. on käytetty
järjestyksen ylläpitämiseen valtakunnan eri osissa.
Ovat vailla univormua ja palkkaa, mutta saavat
aseita ja muita sotatarpeita. Sekä itämaisessa
sodassa että venäl. turk. sodassa 1877-78 b.-eja
myös käytettiin vars. sotapalvelukseen ja tulivat
silloin tunnetuiksi julmuudestaan ja
rosvoilevasta sodankäynnistään. (K. R. B.)
Basidio ks. Itiökantaiset.
Basidiomycetes ks. Itiökantaiset.
Basilaariineningiitti, läiiket.,’ aivojen
pohjalla esiintyvä, enimmäkseen tuberkuloottinen
aivokalvontulehdus. M. O-B.
Basilang-kansa ks. B a 1 u b a.
Basileios /-st’-/ ks. Basilius.
Basileus [-u-] (kreik.), kuningas; Ateenassa
toisen arkontin (ks. t.) nimitys.
Basiliaanit ks. Basilius Suuri.
Basilicata
ä’t-J, v:een 1871 asti ital. [-provinssin Potenzan (ks. t.) nimi.
Basilides
li’-J, aleksandrialainen gnostikko,
eli 2:sen vuosis. ensi puoliskolla. Hän ja hänen
oppilaansa koettivat gnostilaisella [-oppijärjestelmällään selittää erittäinkin pahan alkuperää.
Basilier-Magelssen [-lië’-], Ida (s. 1846),
suom. laulajatar, ranskalaisesta suvusta, joka
monessa polvessa jo on Suomessa asunut; vietti
lapsuutensa Kalajoella, opiskeli laulua ensin
Helsingissä, sitten 1867-70 Pariisin
konserva-torissa, ja 1871 Pietarissa; sai 1871 vakinaisen
paikan Tukholman kunink. oopperassa, mutta
palasi Helsinkiin, kun suomalainen ooppera
perustettiin, ja lauloi siinä 1873-78 kaikkiaan
110 kertaa 12:ssa eri osassa, joista hänen
par-haimpansa olivat iloiset ja lapsekkaat osat, esim.
Rosina „Sevillan parturissa". V. 1878 B. meni
naimisiin norjalaisen virkamiehen Johan
Magels-senin kanssa, mutta on aika ajoin käynyt
konserttimatkoilla Suomessa, kuten muuallakin
pohjoismaissa, saaden kaikkialla ansaittua
tunnustusta. I. K.
Basilika (kreik. basilikë’ [stoa], lat. bäsi’lica).
Niin nimitettiin alkuaan oikeus- ja
kaupparakennuksia. Ateenassa etenkin arkontti
basi-leuksen virka-asuntoa. Varsinaiset
basilika-rakennukset syntyivät vasta roomalaisten
aloitteesta. Tällainen antiikkinen b. sellaisena,
joksi roomalaiset olivat sen kehittäneet
kreikkalaisten esikuvien mukaan, oli suorakaiteen
muotoinen huone, jaettu 2:11a tai 4:llä pylväsrivillä
3- tai 5-laivaiseksi. Nämä pylväsrivit
kannattivat niitä seiniä, joitten päällä kattorakennus
lepäsi. Keskilaiva oli 2 tai 3 kertaa sivulaivoja
leveämpi ja kaksi kertaa niitä korkeampi, niin
että sen yläosaan voitiin tehdä ikkunat sen
valaisemiseksi. Pylväsrivit ja sivulaivat ulottuivat
myöskin pitkin huoneen lyhimpiä sivuja ja
ympäri keskilaivaa sivulaivoja ylempänä oli
avonainen parveke. Tuomarien istuimia varten oli
vielä tavallisesti pääsisäänkäytävän vastaisella
puolella holvilla varustettu, puoliympyrän
muotoinen komero, apsidi 1. tribun a. Ensi-
mäisen basilikan rakensi Roomaan 185 e. Kr.
M. P. Cato ja nimitettiin sitä Basilika Porciaksi.
Myöhemmin niitä
siellä oli useita.
Kristilliselle
seurakunnalle b.
tarjoutui sopivaksi
kokoushuoneen (kirkon) muodoksi jo
siitäkin syystä, että
useissa
yksityisasunnoissa, joissa
seurakunta alkuaikoiuaan
kokoontui, oli b:n
muotoinen sali, sekä
myöskin siksi, että
kristinuskon tullessa
valtionuskonnoksi
seurakunnille
luovutettiin virastorakennuksia (basilikoja)
kokoushuoneiksi.
Kun sitten
ruvettiin rakentamaan
varsinaisia kirkkoja,
säilytettiin b:n
piirteet. — Virallisesti
käytetään sanaa
basilika kunnianimenä
7:stä Rooman
vanhimmasta kirkosta:
S. Pietro, S.
Giovanni in Laterano,
S. Maria Maggiore,
S. Paolo fuori le
mura, S. Croche in Gerusalemme, S. Lorenzo ja
S. Sebastiano. Nyttemmin on basilika sanaa
ruvettu käyttämään — ei kirkoista yleensä —
vaan tarkoittamaan sitä rakennustyyppiä, joka
lähimmin muistuttaa vanhaa kristillistä
basilikaa, jonka perusmuoto on ollut koko länsimaisen
kirkkorakennustäiteen lähtökohtana.
Kristillisessä basilikassa pantiin pääpaino
sisustalle, ulkomuoto oli vähäarvoisempi. Län-
Rooman Pyhän Pietarin basilikan
pohjapiirros.
« sisäänkäytävä, b atrium, r
käytävä, d narthex, e keskilaiva,
f sivulaivat, g bt’nia (porras),
h alttari, i absidi, k sakasti.
Basilica Ulpia (ennalleen korjattu).
nen puolella olevan sisäänkäytävän kautta
astuttiin pylväiden ympäröimään etupihaan, a
t-r i u m i i n, jonka keskellä oli kaivo tulijoiden
peseytymistä varten. Atriumin ja basilikan
runkohuoneen erotti toisistaan katettu eteinen,
n a r t h e x. Tämä ja atrium olivat
katumuksen-tekijöitä varteu. Runkohuone oli pylväsrivien
kautta jaettu kolmeen laivaan, joista keskilaiva
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
