Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bastiat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
889
Bastiat—
Basuto
890
Amerika" (3 os., 1878-89) ; „Allgemeine
Grundzüge der Ethnologie" (18S4) ; „Indonesien od. die
Inseln des Malaiischen Archipels" (5 os.
1884-94) ; „Die Welt in ihren Spiegelungen unter
dem Wandel des Völkergedankens" (1887) ; „Der
Menschheitsgedanke durch Raum u. Zeit" (2 os.
1901). (A. Gr.)
Bastiat [bastiä’J, Frédéric (1801-50),
ransk. taloustieteellinen kirjailija, edustaa
klassillisen 1. vapaamielisen koulukunnan jyrkintä
suuntaa, n. s. manchesterkoulukuntaa. Hän
puolusti m. m. täydellistä
vapaakauppajärjestelmää ja vastusti sosialismia. V. 1846 hän sai
Ranskassa perustetuksi Englannin
Anti-corn-law-league’n (ks. t.) tapaisen yhdistyksen, joka
ei kuitenkaan saavuttanut sanottavaa
merkitystä. B:n mielipiteet, joita hän
pintapuolisella. mutta sujuvalla ja helppotajuisella tavalla
esitti lukuisissa kirjoitelmissaan, saavuttivat
aikanaan paljon kannatusta, varsinkin
vapaamielisen „porvariston" keskuudessa. Hänen
kuuluisin teoksensa on „Harraonies écouomiques"
(1850). J. F.
Bastien-Lepage [bastiä’ lapa’z], Jules
(184S-84), ransk. taidemaalari, Cabanelin
oppilas, hylkäsi aikaisin opettajansa akateemisen
suunnan ja tuli realistisen ulkoilmamaalauksen
edustajaksi. Yleistajuisimmassa ja lievimmässä
muodossa voi B:n sanoa saattaneen käytäntöön
niitä teknillisiä uudistuksia, joiden
tienraivaajana oli impressionismin luoja Manet.
Holbei-nia tai Clouet’ta muistuttavalla huolella ja
tarkkuudella B. on maalannut muotokuvia, kuten
esim. kuvan isoisästään (1874) tai itsenäisemmin
ja vapaammin maalatun Sarah Bernhardtin
kuuluisan kuvan (1879), joka todistaa huomattavaa
kykyä muotokuvamaalauksen alalla. Lothringin
talonpoikaiselämän kuvaus, sovitettuna
lothringi-laisiin maisemiin, on kuitenkin B:n varsinainen
ala. Siihen kuuluvilla kuvillaan
„Heinänkorjuussa" (1878), „Perunannosto" (1879),
„Kerjäläinen" (1881), „Risujen kerääjä" (1882),
„Maalaisrakkaus" (1883) y. m. hän on esittänyt
elämän yksinkertaista todellisuutta ja runoutta,
jollaista ei oltu nähty hänen suuren
edelläkävijänsä Millet’n ajasta saakka. Kuollen
ainoastaan 36 vuotiaana kesken lupaavinta
työkauttaan, B. on ansainnut sijan Ranskan maalarien
eturivissä. Hänellä oli suuri vaikutus
Pariisissa asuviin pohjoismaisiin tateilijoihin
1880-luvulla. Meikäläinen Albert Edelfelt oli B:n
hartaita ystäviä ja työtovereita aina v:sta 1S74
alkaen ja liittyi hänen edustamaansa suuntaan
ulkoilmamaalauksen alalla, [de Fourcaüde, „B.,
sa vie et ses æuvres" (Paris, 1885) ; Theuriet,
„B. 1’homme et 1’artiste" (s. v.).] E. R-r.
Bastilji (ransk. bastille), alkuaan torneilla
varustettu linna; sittemmin tätä nimeä
käytettiin etupäässä siitä linnasta, joka rakennettiin
1370-82 Pariisin suojaksi englantilaisia vastaan.
Se oli pohjapiirrokseltaan suorakaiteen
muotoinen ; joka kulmassa oli pyöreä torni ja
molemmilla pitkillä puolilla kaksi pyöreätä tornia;
linnan ympärillä oli syvä oja. B;a käytettiin
myöhemmin vankilana. Varsinkin Ludvik XIV:n
ajoilta lähtien (17:nneltä vuosis.) sinne
teljettiin m. m. valtiollisista ja muista syistä
kuninkaalle ja muille vallanpitäjille vastenmielisiä
henkilöitä. Vaikka B:ssa säilytetyt vangit eivät
olleetkaan kansanmiehiä, niin se kuitenkin
joutui kansan erityisen vihan esineeksi, sillä sitä
Bastilji v. 1789.
pidettiin jonkinlaisena sortovaltiuden symbolina.
Suuren vallankumouksen alkuaikoina, 14 p.
heinäk. 1789, kiihtynyt kansanjoukko pakoitti
B:ssa olevan sotaväenosaston antautumaan,
minkä jälkeen se hävitettiin maan tasalle. Niin
vähäpätöinen tapaus kuin tämä n. s. B:n
valloitus itsessään olikin, tervehdittiin sitä kuitenkin
kaikkialla uuden, vapauden ajan aamukoittona.
B:n paikalle pystytettiin 1840 heinäkuunpatsas
1S30 vuoden vallankumouksessa kaatuneitten
va-paudensankarien muistoksi. [Funck-Brentauo,
„Légendes et archives de la Bastille"; Bournon,
„llistoire de la Bastille".]
Bastioni (it. bastione < mlat. basli’re =
rakentaa) . Linnoituksessa, joka ou rakennettu
Bastioni: A Perspektiivikuva. B Pohjapiirustus: 1 Harja:
ä Ampuma-aukko; 3 Banketti tykistöä varten: 4 Banketti
jalkaväkeä varten; 5 Vallitus; 6 Eskarppi; 7 Kontrcskarppi
s Kaivos; 9 Kiertäjän tie; 10 Glasiissi.
nykyään jo vanhettuneen bastionijärjestelmän
mukaan, sanotaan b:ksi linnoituksen
ulospistä-viin kulmiin rakennettuja nelikolkkaisia
varustuksia. B:ssa on 4 otsamaa, joista 2 pitempää
antaa kentälle päin ja 2 lyhempää on tarkoitettu
„pyyhkivällä tulella" suojaamaan edessä olevia
kaivoksia. M. v. II.
Bastonadi (esp. bastonada), selkäsauna.
Bastvik, höyrysaha Espoon pitäjässä
Uudellamaalla, Espoon lahden rannalla, n. 45 km
meriteitse Helsingistä. Höyrylaiva-asema. IV. S-m.
Basuto /-«’-/, bantu-kansa Englannin
Etelä-Afrikassa, betsuaani-heimon itäinen haara.
B.-kansa asuu osaksi entisissä buuri-valtioissa,
mutta suurimmaksi osaksi B.-maassa. N. 1828
järjestäytyivät B:t jonkinlaiseksi valtioksi
päällikkönsä Mosesin johdolla. Tämä voitti
Mata-bele-heimon ja tuotti tappiota englantilaisille
monet kerrat, mutta taistellessaan
Oranje-val-tion buureja vastaan heikkeni valtakunta ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
