- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
899-900

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Battle Creek ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

899

Bauditz—Baumgarten

900

liköksi hän valloitteli muutamia linnoja ja
kaupunkeja Reinin varsilla, mutta erosi jo seur.
vuonna Ruotsin palveluksesta. V. 1636 hän
haavoittui Magdeburgin piirityksessä niin pahasti,
että hänen täytyi luopua sotapalveluksesta.
Vista 1641 hän toimi Puolan kuninkaan
Vladi-slaviu diplomaattisena asiamiehenä.

Bauditz, Soph us Gustav (s. 1850), tansk.
kirjailija ja koulunjohtaja, sai 1899 professorin
arvonimen. Tuores, luonnonraikas naturalisti,
kirjoittanut joukon, varsinkin
luonnonkuvauksillaan virkistäviä novellikokoelmia ja
romaaneja, kuten „Fortællinger fra skovridergaarden"
(1889), „Kroniker fra garnisonsbyen" (1892),
„Hjortholm" (1896), „Absalons brønd" (1901)
(suom. „Absalonin kaivo" 1904). V. K-i.

Baudouin de Courtenay [boduU’ da kurtn&],
Jan (s. 1845), kielentutkija, vanhaa
ranskalaista, sittemmin puolalaistunutta sukua, sai
yli-opistosivistyksensä Varsovan silloin vielä
puolalaisessa korkeakoulussa. Tuli 1870 dosentiksi
Pietarin yliopistoon ja on sen jälkeen ollut
professorina Kasaanin, Tarton, Krakovan ja v:sta
1900 Pietarin yliopistossa. Hänen teoksensa,
joista huomattavimmat ovat tutkimukset
puolan-kielen historian sekä eteläslaavilaisen murreopin
alalla, ovat metodisessa suhteessa erittäin
itsenäisiä ja uranaukaisevaa laatua. J. J. il.

Baudrillart [bodrijä’r], Henri Joseph
Léon (1821-92), ransk. taloustieteilijä, oli
kuollessaan professorina „École des ponts et
chaussées" nimisessä opistossa ja julkisten
kirjastojen ylitarkastajana; tuottelias kirjailija;
hänen teoksistaan mainittakoon: „Des rapports
de la morale et de 1’économie politique" (1860),
erinomainen ylellisyyden historia „Histoire du
luxe" (1878-80), „Les populations agricoles de
la France" (1888-93) ; aikakauskirjan „Journal
des économistes" päätoimittajana 1855-65.

Bauer, Bruno (1809-82), saks.
jumaluusoppinut ja kriitikko. B. aloitti opintonsa
Berliinissä Hegelin filosofian kukoistuksen aikana;
nimitettiin dosentiksi Bonnin jumaluusopilliseen
tiedekuntaan, mutta julkaisi v. 1840-41
evankeliumeista teoksia („Kritik der evang. Geschichte
des Johannes" ja „Kritik der evang.
Synoptiker", 2 osaa), joissa esitti niin huikean jyrkkiä
mielipiteitä, että häneltä kiellettiin „venia
do-cendi" (oikeus opettaa). B. asettui silloin
Rix-dorfiin Berliinin läheisyyteen, jossa harjoitti
ahkeraa kirjailijatointa kuolemaansa saakka 15 p.
huhtik. 1882. B„ joka kieltää evankeliumien
historiallisen arvon, jopa kaikkien Paavalin
kirjeiden oikeaperäisyyden, arvelee kristinuskon
olevan stoalaisen ja aleksandrialaisen filosofian
keisarien Iladrianuksen ja Marcus Aureliuksen
aikoina synnyttämän tuotteen. Saksalaisessa
tieteessä hänen sairaloisen yltiöpäiset mietteensä
ovat jääneet omaan arvoonsa. Paitsi
kristinuskon syntyä hän käsitteli useassa teoksessa
17:nnen ja 18:nnen vuosis. historiaa. Ar. II.

Bauer, Karoline (1807-78), saks.
näyttelijätär, jonka alana olivat hienommat
huvinäytelmä- ja keskusteluosat, mitkä hän suoritti
viehättävällä ja luonnollisella sulolla. Myöskin
suuremmissa tehtävissä, kuten Juliana Romeo ja
Juliassa, Maria Stuartina, ja prinsessana
Tas-sossa hän esiintyi menestyksellä.
Teatterimuis-telmansa hän on julkaissut kirjoissa „Aus mei-

nem Bühnenleben", „Komödiantenfahrten". —
Oli rakkaussuhteessa Koburgin prinssiin, joka
myöhemmin tuli Belgian kuninkaaksi. V. K-i.

Bauernfeind, Karl Maksim von
(1818-94), saks. insinööri, 1851 professori Münchenissä,
1858 rakennusylikollegin jäsen. B. on keksinyt
useita tärkeitä mittauskoneita, m. m. n. s.
Bauernfeindin etäisyydenmittausprisman. Sitäpaitsi hän
on teoksissaan käsitellyt siltaholvien teoriaa,
korkeusmittausta ilmapuntarin avulla ja säteilyn
taittumista ilmakehässä. V. V. K.

Bauernfeld, Eduard von (1802-90), itäv.
kirjailija, tuottelias ja näppärä huvinäytelmäin
kirjoittaja, joka varsinkin kuvaili ylempien
seurapiirien tapoja ja heikkouksia. Lukuisista
teoksista mainittakoon „Die Bekenntnisse",
„Bürgerlich und romantisch", „Aus der Gesellschaft".

Bauernfänger (saks.),
„talonpojanpyydys-täjä", niin nimitetään henkilöitä, joiden
elinkeinona on yksinkertaisten ihmisten, vars.
kaupungissa käyvien maalaisten petkuttaminen.

Bauhin [böd’), Kaspar (1560-1624), sveits.
kasvitieteilijä ja anatomi. Toimi Baselissa
lääketieteen ja kasvitieteen professorina. Hänen
kasvitieteelliset teoksensa kuuluvat alallaan
parhaimpaan, mitä ennen Linnétä ilmestyi. N. s.
Bauhinin läppä (Valvula Bauhini) ohjassuolen
ja paksunsuolen rajalla on hänen keksimänsä.
Julkaisuja: „Phytopinax" 1596; „Prodromus
theatri botanici" 1620; „Pinax theatri botanici"
1623, 1671, 1735; „Theatrum anatomicum" 1605
ja 1621.

Bauhinia, kuumien maiden
kasvisuku Cæsalpiniaceæ
heimoa. Puumaisia tai
liaani-kasveja, jotka aarniometsässä
kärliien avulla kiipeilevät
korkealle pitkin puiden
runkoja. Varret litteitä ja
eräillä lajeilla omituisesti
aaltoisia. Valkeat kukat
varsipäätteisissä tertuissa.

Bauhinin läppä ks. Suoli.

Baumé [born?], Antoine
(1728-1804), ransk. kemisti ja
apteekkari, keksinyt m. m.
erään areometrin (ks. t.),jota
vieläkin käytetään. Vettä
ke-veämpiä nesteitä varten
valmistetuissa B:n areometreissä vastaa 10° B.
om.-p. 1 ja asteluku kohoaa om.-p:n vähetessä;
vettä raskaampia nesteitä varten aiotuissa B:n
areometreissä vastaa 0° B. om.-p. 1 ja asteluku
nousee ominaispainon suuretessa. fIV. B.)

Baumeister, August (s. 1830), saks. filologi
ja koulumies, oli opettajana useissa eri
oppilaitoksissa. kunnes 1871 nimitettiin hallitus- ja
kouluneuvokseksi Strassburgiin, jossa virassa
järjesti Elsass-Lothringenin korkeammat
oppilaitokset Preussin malliin. Julkaissut useita
opetuksessa käytettäviä filologisia ja historiallisia
teoksia ja toimittanut tunnettua
kasvatusopillista julkaisua „Handbuch der Erziehungs- und
Unterrichtslehre" (1894-98). O. .lf-e.

Baumgarten, Alexander Gottlieb
(1714-62), saks. filosofi ja kaunotieteilijä, synt.
Berliinissä, professori Frankfurt a. d. Oderissa
1740-62, on huomattava saksalaisen filosofisen
estetiikan perustajana. Hän nim. ensimäisenä

Hauliinia. <i kukka.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0502.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free