Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Becker ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
917 Becker—von
tica e litteraria" kirjoitussarjan „La question
finlandaise". Samassa tarkoituksessa hän 1906
julkaisi Napolissa Venäjää ja lähinnä sen
valtiollisia oloja käsittelevän kirjan „La Russie, son
passé, son présent". — Persoonallisten
ominaisuuksiensa, kerrassaan harvinaisen älynsä ja
ulkomuotonsa, ihmisiä voittavan
maailmanmiehen esiintymisensä sekä laajojen tietojensa
avulla hän, missä vain esiintyi, helposti pääsi
vaikuttaviin piireihin; itse hän kertoo
liikkuneensa Espanjan ja Kreikan hoveissa melkein
kuin kotonansa. Th. B.
Becker, Karl Ferdinand (1775-1849),
saks. kielentutkija, ammatiltaan lääkäri, v:sta
1823 kasvatuslaitoksen johtaja. B:n mielestä
kieli oli ankarain loogillisten lakien mukaan
järjestynyt organismi; hän koetti saada selville
ajattelemisen muodot sekä niiden käyttämisen
kielessä ja luuli siten voivansa luoda
yleispätevän, yleisen filosofisen kieliopin, koska
eroavaisuudet eri kielten välillä muka olivat vain
ulkonaista („ruumiillista" s. o. äänteellistä) laatua.
B:n opit saivat aikoinaan monta kannattajaa;
ne ovat m. m. vaikuttaneet suomenkin kielen
tutkijoihin. Hänen tutkimuksensa selvensivät
joka tapauksessa paljonkin saksan kielen
lauseoppia ja stilistiikkaa. Tutkimuksissaan hän piti
myös suomen kieltä silmällä. Tärkeimmät
teokset: „Organism der Sprache" (I: „Deutsche
Sprachlehre", Frankf. 1827; II: „Deutsche Grammatik",
1829; teos ilmestyi laajennetussa muodossa
1836-39 nimellä: „Ausführliche deutsche Grammatik"),
„Der deutsche Stil", Frankf. 1848, 3:s painos
Leipz. 1884.
Becker, Karl Ferdinand (1804-77),
Saksan kuuluisimpia urkutaiteilijoita. säveltänyt
lukuisia urkukappaleita; etevä musiikkikirjailija.
I. K.
Becker, Karl Friedrich (1777-1806),
saks. historiankirjoittaja. Hänen teoksistaan
on tunnetuin „Weltgeschichte für Kinder und
Kinderlehrer" (1801-05), joka on ollut hyvin
suosittu ja josta on yhä ilmestynyt uusia,
muodosteltuja painoksia (ruotsiksi 1894-99).
Samaan tapaan on kirjoitettu „Erzählungen aus
der alten Welt" (1801-03).
von Becker-s u k u (oikeastaan von
Beckern) polveutunee tanskalaisesta B e g e r- eli
B e k e r e-suvusta. Sen kantaisäksi mainitaan
Johan Biker, joka eli Waldemar Atterdagin
aikana. Muuan hänen jälkeläisistään, S i
g-mund v. Becker n, palveli Ruotsin
armeijassa ja kaatui Sleesiassa 1643. Tämän poika
Johan B. korotettiin 1653 aatelissäätyyn
Ruotsissa. Hänen pojanpoikansa Axel v. B.,
majoittaja Ruotsin armeijassa, muutti Suomeen
ja kuoli 1762 Sysmässä Seppälän talossa. Suvun
hallussa on sittemmin ollut vähäisiä maatiloja
Sysmässä, Luhangossa ja Kangasniemellä.
Viimeksi mainitun pojanpoika oli
1. Reinhold von B. (1788-1858), suomen
kielen tutkija, tiedemies. Syntyi Kangasniemellä
jouluk. 26 p. 1788. Tässä supisuomalaisessa
seudussa Becker oppi jo lapsuudestaan suomen
kieltä, jonka viljelyksen historiassa hänellä on
kuolemattomat ansiot. V. 1807 hän tuli
ylioppilaaksi ja jo 1810 vihittiin hänet filosofian
tohtoriksi. 1813 hän tuli historian dosentiksi
yliopistoon ja saman aineen apulaisprofessoriksi v. 1816.
i Becker-suku 918
V. 1819 hän kävi murteentutkimusmatkalla
Poh-jois-Pohjanmaalla, Suomen Lapissa ja Venäjän
Karjalassa, jolla matkalla hän myös keräsi
kansanrunoja. 1824 ilmestyi hänen laaja (XII -f
272 siv.) ja ansiokas Suomen kielioppinsa, Finsk
Grammatik. Siinä esitetään ensimäistä kertaa
kieliopillisessa kirjallisuudessamme suomen
lauseoppia, 95 sivulla. B. osoittautuu siinä
terävä-silmäiseksi havaintojen tekijäksi. Kieliopissaan
samoin kuin suomenkielisessä
kirjailijatoiminnassaan hän suosi itäisiä murteita. V. 1820 hän
alkoi julkaista Turun Viikkosanomia,
jonka toimitukseen hän kuului kaksi vuotta.
Tämä lehti oli sisällykseltään hyvin
monipuolinen ja sai aluksi ajan oloihin katsoen
tavattoman tilaajamäärän 2,000. Hänen Turun
Viikkosanomissa julkaisemistaan kirjoituksista on
mainittava esitys Väinämöisestä, johon hän liitti
muutamia runoja, ja joka sitten antoi Elias
Lönnrotille aiheen liittää kaikki Väinämöisrunot
yhteen („Runokokous Väinämöisestä"). Vv.
1829-56 B. toimi senaatin kielenkääntäjänä ja hänellä
on melkoiset ansiot suomalaisen virkakielen
kehittämisessä. 17. O.
2. Frans Josef v. B. (1823-90), lääkäri,
edellisen poika, tuli ylioppilaaksi 1839 ja lääket.
lisensiaatiksi 1850. Väiteltyään tohtorinarvoa
varten nimitettiin hänet 1853 farmasian ja
farmakologian professoriksi yliopistoon. Perusti
farmaseuttisen laboratorin. Hoiti v:sta 1871
silmänlääkintäopin ylimäär. professorin virkaa
etevällä tavalla perustaen m. m. silmäsairaalan.
B. oli jäsenenä useissa komiteoissa ja sukunsa
edustajana monilla valtiopäivillä. Sai eron
virastaan ja valtioneuvoksen arvonimen 1885.
Testamenttasi suuren osan omaisuudestaan
sokeiden lasten kasvatuslaitoksen perustamista
varten Helsinkiin.
3. Adolf v. B. (s. 1831), laatukuvamaalari,
edellisen veli, tuli ylioppilaaksi 1848, palveli
jonkun aikaa Turun
hovioikeudessa, mutta
päätti muutaman
vuoden kuluttua ruveta
maalariksi. Opiskeli
Kööpenhaminasa,
Düsseldorfissa ja
Pariisissa. Ranskassa
hän oleskeli yli 20
vuotta. Nimitettiin
1873 „akateemikoksi"
Pietarin
taideakatemiaan. Oli vv. 1869-92
piirustuksen
opettajana yliopistossa
saaden 1879 professorin
arvonimen. Piti
yksityistä piirustus- ja
maalauskoulua
Helsingissä. Edustanut sukuansa useilla
valtiopäivillä. — B:n tauluja on ollut monet kerrat
näytteillä sekä kotimaassa että ulkomaiden
taidenäyttelyissä. Hän on käsitellyt sekä
ranskalaisia että kotimaisia (pohjalaisia) aiheita.
Hänen parhaimmalta ajaltaan ovat „Korttipeli
ranskalaisessa kapakassa" (1869, Ateneumissa)
ja „Sairasvuoteen ääressä" (1874, Helsingin
keis. palatsissa). Niinkuin näissä kuvissaan B.
ylimalkaan esittää tauluissaan kohtauksia kan-
AUolf v. Becker.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
