- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
923-924

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bedford ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

923

Beernaert— Begas

924

„Der Paria", joka käsittelee juutalaisuuden
asiaa; sen jälkeen ansaitsee mainitsemista
näytelmä „Struensee".

Beernaert [bernä’rt], Auguste Marie
François
(s. 1829), belg. valtiomies, toimi
ensin asianajajana, osoittautui eteväksi
puhujaksi ja valittiin edustajakamariin; oli 1873-78
yleisten töiden ministerinä Maloun
klerikaalisessa ministeristössä. Kun klerikaalit 1884
pääsivät uudelleen valtaan, B. rupesi
maanviljelyksen ja teollisuuden ministeriksi, mutta tuli
jo samana vuonna pääministeriksi ottaen
hoitoonsa raha-asiat. Hänen pääministerinä
ollessaan pantiin 1893 toimeen äänioikeusreformi.
B. pysyi hallituksessa v:teen 1894, jolloin luopui,
kun hänen ehdotuksensa suhteellisten vaalien
käytäntöön ottamisesta hyljättiin. 1895-1900
B. oli edustajakamarin puheenjohtajana, 1899
Haagin rauhankongressin jäsenenä. Ministerinä
hän hoiti taitavasti maansa raha-asioita ja
kannatti flaamilaisten kansallisia vaatimuksia.

Beers, Jan van (1821-88), flaamil.
runoilija, kotoisin Antverpenistä, tuli 1800 flaamin
kielen ja kirjallisuuden professoriksi
Antverpenin Atheneumiin. B. on julkaissut
runokokoelman „Jongelingsdroomen" (1853), jonka
kaunissointuiset säkeet ja sisällyksen puhtaus
herättivät mieltymystä yleisössä samaten kuin
muodon täydellisyys ja syvällinen
elämänkatsomus. Myöhemmistä kokoelmista
mainittakoo „Levensbeelden" (1858), „Gevoel en Leven"
(1869), „Rijzende Blaren" (1883).

Beethoven [-höfan], Ludvig van
(1770-1827), säveltaiteen suurmiehiä, synt. Bonnissa
luultav. 16 p. jouluk.
1770,
alankomaalaisesta taiteilijasuvusta;
sekä isoisä että isä
palvelivat Bonnin
vaaliruhtinaan laulukunnassa. B. sai
säveltaiteen ensi opetuksen
isältään; v. 1782 hän
tuli hoviurkuri Neefen
oppilaaksi; jo 1783 hän
pääsi vaaliruhtinaan
soittokunnan
pianosäestäjäksi. V. 1792 B.
muutti Wieniin, jossa
opiskeli sävellystä
Haydnin, Schenkin,
Albrechtsbergerin ja
Salierin johdolla.
Ylhäisten suosijain kannatus teki hänelle mahdolliseksi
kokonaan antautua säveltämiseen. Vaikka hän
sai hyvät palkkiot sävellyksistään, kärsi hän
usein ahdinkoa veljensä ja veljenpoikainsa
tähden. Itse hän oli harvinaisen jaloluonteinen ja
vilpittömästi totuutta etsivä mies, ja tämä
ilmenee kauttaaltansa hänen teoksissaankin. Hänen
elämänsä haikeutena oli korvakipu, jonka vuoksi
hän jo 1800 oli huonokuuloinen ja vähitellen
tuli aivan kuuroksi. Toisena pettymyksenä oli
se, ettei hänen onnistunut saada omaa kotia. B.
kuoli Wienissä 26 p. maalisk. 1827. — Hänen
teoksistaan mainittakoon etupäässä 9 sinfoniaa:
N:o 1, C-dur, vielä jonkun verran
„mozartimainen”, N:o 2, D-dur, jo täysin itsenäinen
tyyliltään, N:o 3, Es-dur, „Sankarisinfonia”, alkuaan

Napoleonille omistettu (kunnes tasavaltaisuutta
ihaileva säveltäjä huomasi hänen varsinaiset
tarkoituksensa ja silloin vihastuneena repi rikki
omistuskirjeensä), N:o 4, B-dur,
solakkasävyinen, „kreikkalainen”, N:o 5, c-mol, valtaava
sävelkuvaus ihmissielun keräyksestä, toiveista,
taistelusta, tyhjentymisestä ja kirkkaudella
täyttymisestä, — usean mielestä suuriarvoisin teos
kaikesta sinfoniakirjallisuudesta, N:o 6, F-dur,
„Paimensinfonia", raikas, värikäs ja leikillinen
luonnonkuvaus, N:o 7, A-dur, „tanssin
ihannekuva”, sisältäen puhdasta, hellää ja hienon
hymyilyn valaisemaa elämäniloa, N:o 8, F-dur,
päivänpaisteinen pienoiskuvaus, ja N:o 9, d-mol,
yltiömielinen, raju ja pilviä tapaileva
jättiläisteos, jonka loppuosa päättyy laajaan
kantaatintapaiseen kuorolauluun (Schillerin runoon;
„Hymni ilolle”), ja joka tuntuu Ranskan suuren
vallankumouksen jälkikaiulta. Toiseksi ovat
mainittavat hänen pianosonaattinsa (38 luvultaan)
ja jouhikvartettinsa (16) ; sillä niissä,
samoinkuin sinfonioissaan, hän on luonut oleellisesti
uusia säv.dlystyyppejä, joihin huippenee kaiken
edellisen ja perustuu koko seuraavan ajan
elinkykyinen soitinmusiikki. Huomattavia ja
kuuluisia mestariteoksia ovat myös hänen ainoa
oopperansa „Fidelio”, juhlamessunsa „Missä
solemnis”, viulu- ja pianokonserttinsa.
viulusonaattinsa, trionsa ja uvertyyrinsä; kaikilla
muillakin soitinmusiikin aloilla hän on luonut
kuihtumattomia taideteoksia. Hänen sävellystensä
yleisenä merkityksenä on yksilön sisällisen elämän
täysivoimainen ilmentäminen pelkillä soittimien
sävelillä, ilman laulua ja sanoja. Toisena,
etenkin nykyajan vaarinotettavana ominaisuutena
on muodon täydellinen sopeutuminen sävellyksen
sisällykseen, niin ettei mikään jää pelkäksi
täytteeksi, vaan jokainen kohta on sisäisen
sykinnän vaatimassa ilmaisumuodossa; suorastaan
tyhjentymätön ja samalla säästeliään hillitty on
B. aiheittensa asettelussa ja kehittelyssä, josta
johtuu sävellyksiin mitä yhtenäisin
kokonaisryhti ja kuulijaa alinomaisessa jännityksessä
pitävä sanonnan tuoreus. Kun sellainen
muodollinen mestaruus on niin rikkaan ja
ylevähenkisen persoonallisuuden välineenä, kuin B. oli,
ymmärrämme hänen teostensa viehätyksen ja
niiden osaksi tulleen yleisen arvonannon. I. K.

Beets, Nikolaas (1814-1903), alankom.
kirjailija, kirkkohistorian professori, alkoi
romantikkona ja Byronin vaikutuksen alaisena,
mutta saavutti maineensa mestarillisilla
suorasanaisilla kuvauksillaan „Camera obscura”
(1835), joissa hän käsittelee hollantilaisia
aiheita ilokkaalla, hyvänsävyisällä huumorilla.
Myöskin on B:llä mainetta hienona, lämpöisenä
runoilijana, jonka mallikelpoista kieltä
kiitetään. B. on kirjoittanut myöskin
kirjallishistoriallisia ja teologisia teoksia. V. K-i.

Beffroi [bafrua’] (ransk.), keskiaikaisen
linnan päätorni.

Beg ks. Bei ja Bosnia.

Begardit ks. Begiinit.

Begas, Reinhold (s. 1831), saks.
kuvanveistäjä, opiskeltuaan Berliinin akatemiassa ja
Rauchin työhuoneessa hän matkusti v. 1856
Roomaan, jossa viipyi 3 vuotta. Michelangelo
ja barokkityyli ovat vaikuttaneet häneen varsin
tuntuvasti, samoin Arnold Böcklin. Hänen tai-

Beethoven.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0514.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free