- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
933-934

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Belgia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

933

Belgia

934

kein. B:n teollisuus, jonka harjoittajien luku
nousee enempään kuin 1 ’ls miljoonaan, perustuu
suureksi osaksi maan rauta- ja
kivihiilirikkauk-siin; myöskin saadaan paljon sinkkiä.
Suurimmat kivihiilialueet ovat Monsin ja Charleroin
seuduissa; rautaa saadaan Lüttichin ja Namurin
ympäristöstä, sinkkiä Moresnet’n ja Verviers’n
luota. Kivihiiliä saadaan 122:sta kaivoksesta
23 milj. tonnia vuodessa; työvoima on n. 140,000
miestä. Rautamalmia saadaan n. 200,000 tonnia.
Suurteollisuuden alalla ovat, maan
metallirik-kaudesta huolimatta, ensi sijassa kehruu- ja
ku-tomatehtaat huomattavat; näistä etenkin
pellava- ja villatehtaat, edelliset Tournaissa, jälk.
Verviers’ssä. Puuvillateollisuuden keskuksena on
Gent; Bryssel on tunnettu pitsiteollisuudestaan.
metalliteollisuuden pääpaikka on Lüttich (Liège).
Kuuluisa koneteollisuudestaan on myöskin
Se-raing. — B:n kotimaankauppa osoittaa maan
yleisestä vaurastumisesta johtuvaa tasaista
kehitystä ; mutta maan maantieteellisen aseman
johdosta on kuitenkin ulkomaan kauppa ja ennen
kaikkea läpikulkukauppa sille tärkeä. Itse asiassa
B. onkin kaupanvälittäjänä suurelle osalle Saksaa,
Ranskaa ja Englantia, ja B:n kautta kulkevien
tavaroitten arvo nousee erinomaisen suuriin
summiin. Vuosien 1831-1840 välillä, siis Belgian
valtiollisen itsenäisyyden 10:nä ensi vuonna, oli
läpikulkutavaroiden vuotuinen arvo n. 25 milj.
frangia; nykyään se nousee yli 1,200 milj. ja oli
esim. 1904 yli 1,666 milj. frangia. B:n oma
merenkulku on vielä vähäpätöinen. Tärkeimmät
kaupungit ovat Bryssel (Bruxelles), Antverpen
(Auvers), Lüttich (Liège), Gent (Gand),
Mecheln (Malines), Brugge (Bruges). — Raha: 1
frangi = 1 Smk.

V. 1831 annetun ja 1893 tarkistetun peruslain
mukaan B. ou perustuslaillinen kuningaskunta.
Eduskunta on kaksikamarinen. Sen muodostavat
110 jäsenestä kokoonpantu senaatti, joka osaksi
välillisillä osaksi välittömillä vaaleilla valitaan
8:ksi vuodeksi, sekä 166 jäsenestä kokoonpantu
toinen kamari (1 edustaja 40,000 asukasta kohti).
Molemmat kamarit valitaan suhteellisilla
vaaleilla, toinen kamari kahden vuoden ajaksi, mutta
vuosittain ’/i edustajista eroaa. Vaaleissa on
kullakin 25 vuotta täyttäneellä ja vähintään
vuoden ajan samassa kunnassa asuneella
miehellä, jota ei laki ole äänioikeutta menettäneeksi
tuominnut, yksi ääni; kullakin 25 vuotta
täyttäneellä kiinteistön omistajalla, jonka kiinteistön
arvo nousee vähintään 2,000 frangiin, kullakin
vähintään 100 frangin korkotuloja nauttivalla,
sekä kullakin 35 vuotta täyttäneellä 5 frangin
henkilöveroa maksavalla naineella miespuolisella
kansalaisella tai leskimiehellä, jolla on aviollisia
lapsia, kaksi ääntä. Akateemisesti
sivistyneillä ja niillä, jotka ovat tai ovat olleet
ylemmässä, korkeampaa sivistystä edellyttävässä
yhteiskunnallisessa virassa tai asemassa, kolme
ääntä. Belgialainen mies on 20:nnestä
ikävuodestaan asevelvollinen; valtio hankkii kuitenkin
sijaisen 1800 frangista. Palvelusaika on 8 vuotta
vakinaisessa väessä ja 5 vuotta reservissä ja
palvellaan jalkaväessä 20 kuukautta,
ratsuväessä ja ratsastavassa tykkiväessä 36
kuukautta. Sitäpaitsi on olemassa kansalaismiliisi.
B:n pääkaupunki on Bryssel (Bruxelles).
Vuotuinen kulunkiarvio on lähes 600 milj. fran-

gia; valtionvelka n. 3,4 miljaardia frangia.
Lipun värit: musta, keltainen, punainen. B. on
tähän asti ollut personaaliunionissa siitä
muuten riippumattoman afrikkalaisen Kongo-valtion
(État Indépendant du Congo) kanssa, mutta v.
1908 Kongo-valtio julistettiin B:n siirtomaaksi.

W. S-m. (K. R. B.)

Historia. V. 57 e. Kr. Cæsar valloitti B:n.
Sen asukkaina olivat siihen aikaan belgialaiset
(ks. t.). Kansainvaellusten aikana frankit
valloittivat B:n, joka sen jälkeen kuului frankkien
valtakuntaan. Verdunin sopimuksessa (843)
liitettiin läntinen puoli (Artois ja Flanderi)
Ranskaan, muu osa joutui Lotharille. Eri vaiheiden
jälkeen B. joutui, samoinkuin Alankomaatkin,
myöhemmällä keskiajalla Burgundille sekä
Kaarle Rohkean kaaduttua Nancyn taistelussa
1477 perintönä Habsburgin suvulle, kuuluen
v:sta 1556 Espanjan kuninkaalle Filip II:lle.
Alankomaiden (ks. t.) vapaustaistelussa B. pysyi
katolisena eikä yhtynyt Utrechtin Unioniin.
Vapaustaistelun päätyttyä Westfalin rauhaan
1648, B. jäi Espanjan vallan alle. Saivatpa
Alankomaat oikeuden sulkea Schelde-joen suun
B:n merikaupalta.

Ludvik XIV:n sodista Itävaltaa ja Hollantia
vastaan B. kärsi paljon. Osia Flanderista oli
luovutettava Ranskallekin. Utrechtin rauhassa
1713 B. joutui Itävallalle. Alankomaat saivat
oikeuden pitää joukon belgialaisia linnoituksia
miehitettyinä (n. s. barrieeri-sopimus). Itävallan
perintösodan (1740-1748) jälkeisenä aikana B. sai
kauan nauttia rauhan siunauksia edistyen sekä
taloudellisessa että henkisessä suhteessa. Josef II
(1780-90) sai barrieeri-sopimuksen peruutetuksi.
Hänen tavaton uudistusintonsa aikaansai
kuitenkin 17S8 kapinan, joka vasta kahden vuoden
perästä kukistettiin. Ranskan vallankumous
aikaansai käänteen B:n historiassa. Jemappen
taistelun (1794) sekä Campo-Formion (1797) ja
Lunevillen (1801) rauhain tuloksena oli B:n
täydellinen liittäminen Ranskaan. Se jaettiin
kymmeneen departementtiin ja sai Ranskan lait ja
laitokset. Jälkeen 1792 ei Schelde-tulli enää ole
ollut esteenä B:a kaupalle.

Napoleonin kukistuttua yhdistettiin Wienin
kongressin päätöksen mukaisesti B. ja
Alankomaat. Yhdistettyjen Alankomaiden kuningas
Vilhelm I vahvistutti hallitusmuodon molemmille
maille yhteisesti, mutta se oli Bille sangen
epäedullinen, etenkin kun B. suurempaan
väkilukuunsa nähden tuli eduskunnassa huonommin
edustetuksi kuin Hollanti. Tämä, kuin myös
uskonnolliset ja kansalliset vastakohdat ynnä
muut seikat aikaansaivat ja ylläpitivät
katkeruutta molempien maiden välillä, ja seurauksena
heinäkuun vallankumouksesta Ranskassa 1830
tapahtui syksyllä samana vuonna Bissakin
vallankumous, joka aikaansai unionin purkamisen
ja Bin kuningaskunnan perustamisen.
Kuninkaaksi valittiin 1831 Sachsen-Koburgin prinssi
Leopold. Kun kuningas Vilhelm ei tahtonut
taipua uuteen asiain tilaan, gyntyi lyhyt sota
Hollannin kanssa, joka 1832 Ranskan avulla päättyi
Bin eduksi. Leopold Iitä seurasi 1865 nyk.
hallitsija Leopold II. Alussa maassa ei ollut selvää
puoluejakoa, mutta jälkeen 1846 on vuoroin
vapaamielinen, vuoroin vanhoillis-katolinen puolue
ollut hallituksessa, viimemainittu eräistä millis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0519.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free