- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
935-936

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Belgia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

935

Belgialaiset

:— Belgiojoso

936

terivaihdoksista huolimatta yhtämittaa v:sta
1884 asti. B:n huomattavimmat valtiomiehet
ovat vapaamielisessä puolueessa olleet Rogier ja
Frère-Orban sekä katolisessa puolueessa Beernaert
ja Woeste. Painavimmat riitakysymykset ovat
koskeneet kansanopetusta ja äänioikeutta. V. 1879
aikaansaatiin laki, jolla uskonnonopetus
poistettiin valtion koulujen varsinaisesta
opetusohjelmasta, mutta 1895 katolinen puolue sai jälleen
uskonnonopetuksen pakolliseksi. V. 1893
säädettiin yleinen äänioikeus (miespuolisille
kansalaisille). — 1880-luvulta on sosialistinen liike
saanut vauhtia B:ssa. V. 1886 tapahtui huomattavia
työväenlevottomuuksia. — B:n valtiollisessa
elämässä on kielellisellä vastakohdalla molempien
kansanainesten välillä myöskin ollut merkitystä.

K. K. B.

Belgialaiset. 1. Kelttiläinen kansa, joka
vanhalla ajalla asui Pohj.-Galliassa, Seine- ja
Rein-jokien välissä. Osa belgialaisia asui vielä
Cæ-sarin aikana Etelä-Britanniassa. Belgialaiset
olivat muita gallialaisia raaemmat ja sotaisemmat.
Strabon mukaan heitä oli n. 1 milj. asekuntoista
miestä. Urhoollisen vastarinnan jälkeen Cæsar
voitti heidät (vv. 58-51 e. Kr.), jonka jälkeen he
romaanilaistuivat. Britannian belgialaiset
kukistettiin keis. Claudiuksen aikana. Sittemmin he
anglosaksien valloituksen jälkeen hävisivät
sukupuuttoon. — 2. Nyk. Belgian asukkaat.

W. S-m.

Belgian kirjallisuus. Belgiassa on sekä
rans-ki.n-, flaamin- että sitäpaitsi valloninkielinen
kirjallisuus.

1. Ranskankielisen kirjallisuuden
alkuajat Belgiassa voi rajoittaa 12:nteen ja 14:nteen
vuosis., jolloin esiintyi sarja kirjailijoita
Flanderissa, Artois’ssa ja Hainaut’ssa. Aiheensa nämä
kirjailijat ovat saaneet Kreikan ja Rooman
keskiaikana tunnetusta historiasta, mysterioista,
sekä Roman de Reinart’ista. 13:nnella vuosis.
alkaa esiintyä kronikkoja, kuten Philippe de
T o u r n a y’n (k. 1282), sekä 14:nnellä vuosis.
Jean Le Bei de L i é g e’n, joka pysähtyy
v:een 1361, ja jota Froissart jatkoi v:een
1400. 15:nnellä vuosis. Burgundin herttuain
loistoaika antoi virikettä kirjallisuudelle,
16:n-nella vuosis. taas uskonnolliset ja valtiolliset
kysymykset antoivat aihetta laajalle sekä
ranskan* että flaaminkieliselle tilapääkirjallisuudelle,
kirjoitettiin runoutta, teologiaa, pamfletteja,
kronikkoja, muistelmia. 18:unella vuosis. lyö
Ranskan valistuskirjallisuus leimansa
kirjallisuuteen, kirjoitetaan omantunnon vapaudesta,
yhteiskunnallisista oikeuksista y. m.,
perustetaan tiede- ja kirjallisuusakatemia. V. 1830
saavutettu itsenäisyys vasta sentään elvyttää
itsenäisen belgialaisen kirjallisuudenkin
varsinaiseen eloon. Esiintyy lukuisa sarja sekä
kirjailijoita, kuten E. Leclercq, de Coster ja
varsinkin Camille Lezmonnier, että tiedemiehiä,
kuten Lesbroussart de Reiffenberg,
Van H a s s e 1 t, A d. Mathieu, E. de
La-veleye y. m. V:sta 1880 alkaen on
huomattavissa vahva ranskalainen vaikutus. Sekä
par-nassolaiset että naturalistit ja symbolistit
saavuttavat innokkaita kannattajia nuorissa
belgialaisissa kirjailijoissa. Alkaakin nyt semmoinen
kukoistusaika B:n kirjallisuudessa, että se tulee
koko Euroopassakin huomattavaksi; nimet sel-

laiset kuin kaikkien sorrettujen innokas
puolustaja Georges E e k h o u d, omituinen lyyrikko
Emile Verhaeren, sielukas uneksuva
Georges Rodenbach, aavistuksien, hämärien
sielunliikkeiden runoilija Maurice Maeterlinck
ovat kaikki eurooppalaisia kuuluisuuksia. Paitsi
heitä mainittakoon vielä B:n parnassolaiset
Albert G i r a u d, Ivan G i I k i n, Valère G i 11 e,
sekä hieno elegikko Fernand Severin,
ironikko Léon Don nay ja dramaatikko H. d e
M a r e z.

2. Flaamilaisen kirjallisuuden alkeet
ovat tavattavissa nekin 13:nnella vuosis., jolloin
tapaa Reinart-romaanin jäljennöksen, joti
joskus on luultu R.-romaanin alkuperäiseksi
laitokseksi. Kuuluisin alkuajan flaamil. runoilijoista
on Jakob van Maerlant (s. 1285), joka on
kirjoittanut uskonnollista runoutta sekä
„Spieg-hel historiel". Uskonpuhdistuksen aika tuo
mukanaan myöskin flaaminkielisen uskonnollisen
kirjallisuuden. Itsenäisemmäksi varttuu
flaaminkielinen kirjallisuus vasta sentään n.
1840-luvulta alkaen, jolloin esiintyy kansallinen
herättäjä, sanomalehtimies J. F. Willems.
Hänen rinnallaan työskentelee kokonainen sarja
runoilijoita, kuten innokas levotonsieluinen
Theodor van Rijswijck, sekä Prudens van
Duyse ja K. L. Ledeganck. Samaan
aikaan kirjoitti Hendrik Conscience
romaaninsa ja novellinsa ja Charles de Coster
tavoitteli kirjallaan Uylenspiegelistä onnistuneesti
flaamilaista luonnesävyä. Eleegikko Octave
P i r m e z edustaa taas ransk. sävyä flaamil.
kirjallisuudessa, jota vastoin flaamil. luonne sai
innokkaat harrastajansa kirjailijoissa sellaisissa
kuin hieno lyyrikko Jan van B e e r s,
runoilijat J. de Geyter, Franz d e C o r t, Emmanuel
II i e 1, sekä isänmaallinen runoilija J. M.
Dautzenberg, ja vapaamielinen, toimekas Julius
Vuylsteke, ja vähän myöhemmin lahjakas
Pol de M o n t ja Helene S w a r t h. [Stecher,
„Ilistoire de la littérature néerlandaise en
Bel-gique", Bryss. 1887; Coopman ja Scharpé,
,,Ge-schiedenis der vlaamsche letterkunde", Antv.
1900.]

3. Vallonilainen kirjallisuus on
nälden kahden edellisen rinnalla vaatimattomampi,
senkin alku on tuo yleinen kansallinen
heräys-aika v:n 1850 tienoissa; sen tunnusmerkillisenä
omituisuutena onkin sotaisa,
vallankumouksellinen sävy. [Wilmotte, „Le Wallon. Ilistoire et
littérature", Bryss. 1893.] (V. K-i.J

Belgica-retkikunta, etelänaparetkikunta, joka
elokuussa 1897 lähti Antverpenistä.
„Belgica"-laivan kapteenina oli belgialainen meriupseeri
A. de Gerlach ja ensimäisenä perämiehenä
norjalainen Roald Amundsen. Helmikuussa 1898
saatiin näkyviin Aleksanterin-maa, 16 p:nä oltiin
71° 35’ et. lev. ja 89° 10’ länt. pit. Vasta
tammikuussa 1899 laiva pääsi jäistä ja saapui
maaliskuussa Chileen.

Belgiojoso [beldzojö’-], C r i s t i n a (1808-71),
it. isänmaanystävä ja kirjailijatar, otti
innokkaasti osaa Italian vapauttamispyrintöihin ja
pakeni Romagnan kapinan (1830) kukistuksen
jälkeen Ranskaan. V. 1848 Italiaan palattuaan
hän perusti omalla kustannuksellaan
vapaajou-kon, mutta jälleen tuli hänen pakko lähteä
ulkomaalle, ja hänen omaisuutensa otettiin taka-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0520.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free