- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
941-942

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Belle-Isle ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

941

Belle-Isle—Bellinus

942

Belle-Isle [beli’1], Charles Louis
Auguste Fouquet, herttua (1684-1761), ransk.
sotapäällikkö ja valtiomies. Taisteli
menestyksellä Puolan ja Itävallan perimyssodissa, johon
viimemainittuun oli kehoittanut Ranskan
hallitusta. B. suoritti siinä m. m. kuuluisan
peräy-tymisretkensä Böömistä v. 1742. Aikalaisensa
ihailivat häntä suuresti. G. ii’.

Bellermann, Johann Gottfried
Heinrich (1832-1903), etevimpiä saks.
musiikkiteo-reetikkoja; tuli 1S66 ylimääräiseksi musiikin
professoriksi Berliinin yliopistoon; sävelsi
enimmäkseen a cappella-kuorolle; erittäin on
mainittava hänen kuoronsa ja melodraamansa eräisiin
Sophokleen näytelmiin. I. K.

Bellerophon [-ö’n] (kreik., tav. Belleroplio’ntes,
lat. Belle’roplion), tarun mukaan Korinthoksen
kuninkaan Glaukoksen (tai Poseidonin) poika,
pakeni tekemänsä murhan takia Tirynsin
kuninkaan Proitoksen luo, joka puolisonsa Anteian
(tai Stheueboian) panettelun johdosta lähetti
hänet Lykiaan appensa Iobateen tykö, mukanaan
kirje, jossa käskettiin tuhoamaan tämän tuoja.
Iobates antoi nyt B:n toimeksi surmata
Khimai-ran (ks. t.), mikä häneltä onnistui Pegasoksen
(ks. t.) avulla. B:n suoritettua muutkin
ansiotyöt Iobates antoi hänelle tyttärensä ja puolet
valtakuntaansa. Myöhemmin B. joutui jumalien
vihan alaiseksi ja harhaili yksinään
ihmisseu-raa kartellen. Pindaroksen mukaan B. yritti
Pegasoksen selässä kohota Olympokseen, mutta
hevonen syöksi hänet maahan, joten hän sai
surmansa. — Taiteessa esitettiin usein B.
Pegasosta juottamassa tai Khimairaa vastaan
taistelemassa. E. R-n.

Belletristiikka (< ransk. belles lettres),
kaunokirjallisuus.

Belleville. 1. [belvi’l] Pariisin
kaupunginosa, sijaitsee Père-Lachaisen hautausmaan
pohj.-puolella; oli ennen v:tta 1860 itsenäisenä
kuntana; n. 55,000 as. — 2. [belvil] Illinoisin
valtion kaupunki Yhdysvalloissa, n. 18,000 as.;
rautateitten risteyskohta, kivihiilikaivoksia,
tehtaita. — 3. Kaupunki Kanadan Ontarion
provinssissa, Ontario-järven rannalla, n. 10,000 as.
Vilkas kauppa; yliopisto, kuuromykkäinkoulu.

W. S-m.

Bellevue [belvy’J (ransk.), „kaunis näköala",
huvilinnojen ja kauniitten näköalapaikkojen
yleisnimi (it. Belvedere). Historiallisesti tärkeä
on B:n huvilinna Sedan-Donchéryn tien varrella.
Siellä allekirjoitettiin antautumissopimus
Seda-nin tappelun jälkeen ja kohtasivat toisensa
kuningas Wilhelm I ja Napoleon III 2 p. syysk. 1870.

Belliard [beljü’r], Augustin Daniel,
kreivi (1769-1832), ransk. kenraali, meni
Ranskan vallankumouksen alkaessa vapaaehtoisena
sotapalvelukseen, oli mukana Napoleonin
sota-retkillä yleten kenraaliksi; Bourbonien palattua
liittyi näihin, mutta oli „satapäiväisen
keisarivallan" aikana (1815) Napoleonin puolella;
menetti sen johdosta jäsenyytensä pairien
huoneessa, mutta sai sen takaisin 1819. Ludvik
Filipin hallitessa B. oli v:sta 1831 Ranskan
lähettiläänä Brysselissä, jossa toimi Belgian ja
Hollannin erottamiseksi toisistaan; muistopatsas
Brysselissä. J. F.

Belliitti, eräs Ruotsissa keksitty savuton
ruutilaji, jonka kokoumusta pidetään salassa.

Bellingshausen, Faddei Faddejevits
(1779-1852), ven. löytöretkeilijä, kuoli
Kronstadtin kuvernöörinä. B. teki vv. 1819-21
löytö-retken Eteläiselle jäämerelle, saavutti 70°
eteläisen lev. ja löysi Aleksanterinmaan ja
Pietarin-saaren. W. S-m.

Bellini [-V-], kuuluisa venetsialainen
taiteilija-suku. 1. Jacopo B. (n. 1400-70), suvun esi-isä,
oli Gentile da Fabrianon oppilas ja työskenteli
hänen kanssaan Doge-palatsia koristettaessa. Hän
oleskeli sittemmin m. m. Padovassa, tutustui
Donatelloon ja vastaanotti vaikutuksia varsinkin
langoltaan Mantegnalta. — 2. Gentile B„
edellisen poika (1427-1507), on 1400-luvun paras
tosiasiain kuvaaja. Hänen taulunsa ovat
kuvio-rikkaita, luotettavia kulttuurihistoriallisia
asiakirjoja. Maalauksissaan pyhän ristin
historiasta hän antaa selvän kuvan aikansa elämästä
Venetsiassa ja luo niihin voimakasta, kirkasta
läpikuultavaa auringonvaloa. Vanhoilla
päivillään hän alkoi niinkuin nuorempi veljensäkin
käyttää öljyvärejä ja saavuttamillaan
taiteellisilla tuloksilla he laskivat perustuksen
1500-luvun Venetsian suurien mestarien loistavalle
väritykselle. Gentilen oppilaista oli merkillisin
Carpaccio. — 3. Giovanni B. (n. 1428-1516)
erosi veljestään
Gentile B:stä
huomattavasti jo väriaistinsa
puolesta. Hän
ympäröi kuvionsa,
samoinkuin Perugino,
valohämyllä, yksityis-värit saavat
pelimoi-sesti sulavan
kokonaisvaikutuksen ja
hehkuvan loisteen.
Häneen vaikutti
ensin määräävästi
hänen lankonsa
Man-tegna ja tämän
tapaan hän maalasi
Kristuksen omaisten
murehtimana, mutta
pian hän löysi erikoisen suuntansa, jota hän
noudatti kuolemaansa saakka. Hänen taulunsa ovat
varsin yksinkertaisia, hän esittää melkein
yksinomaan Neitsyt Maariaa joko yksin lapsensa
kanssa tai pyhimysten ympäröimänä (santa
con-versazione) enimmäkseen puolikuvassa. Hänen
käsittelynsä on klassillisen juhlallinen, ylevä,
kauneus on inhimillistä täydellisyyttä, hengen ja
muodon sopusointua. Hänen oppilaitaan olivat
m. m. suuret mestarit Giorgione ja Tizian.

R. E. B.

Bellini, [-i-], Vincenzo (1802-35),
kuuluisa ja yli ansionsa ihasteltu it.
oopperasävel-täjä, jonka teoksia aikoinaan esitettiin
kaikkialla Euroopassa. Suomalaisessakin oopperassa
on esitetty „Norma" ja „Somnambula". 1. K.

Bellinus
V-J, Olaus Stephani(k. 1618),
ruotsalainen piispa; oltuaan ensin Juhana III:n
hovisaarnaajana ja kirkkoherrana Gäflessä B.
nimitettiin 1589 Vesteråsin piispaksi. Hän
allekirjoitti liturgian 1577, mutta pyysi [-hiippakuntansa papiston kanssa vapautusta siitä 1592.
Upsalan kokouksessa 1593 B:lla oli huomattava
sija. Eräässä valmistavassa kokouksessa hän
piti puheen käsiteltävistä asioista ja kehoitti

Giovanni Bellini.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0523.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free