Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Benediktiinilikööri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
955
Benfey—Bengt Algotsson
956
(48-ääninen) messunsa on äskettäin julkaistu
painettuna. I. K.
Benfey, Theodor (1809-81), saks.
orientalisti ja kielentutkija. Hänen useista
teoksistaan mainittakoon „Griechisches Wurzellexikon"
(1839-42), „Die persischen Keilinschriften"
(1S47).
Bengaali (Bengaalin maa), Englannin
Intian suurin ja tiheimmin asuttu maakunta
n. 500,000 km’, 78’/a milj. as., joista
vasallivaltioita n. 100,000 km5, 3,900,000 as. Maakunta
sijaitsee Ganges- ja Brahmaputra-jokien
alajuoksun ympärillä. Molemmat joet muodostavat
yhteisen suuren 15,000 km2 laajan suistomaan, joka
on matala ja rämeinen sekä metsän ja
lävitse-pääsemättömän dzungelin peittämä, missä
asustaa tiikereitä ja myrkyllisiä käärmeitä.
Suistomaan lounaispuolella on maa vuorinen, samoin
pohjoisessa, mutta muuten alavaa, hedelmällistä
tasankoa. Ilmanala on hyvin kuuma
(keskilämpö 23-27°) sekä tavattoman kostea (sadeaika
kesäk.-lokak.) ja epäterveellinen (kolera,
kuumeet). Maanviljelys tuottaa riisiä, vehnää,
indigoa, puuvillaa, opiuinia, teetä, juuttia,
sokeria, silkkiä, ryytejä y. m. Karjanhoitokin on
tärkeä. Maa tuottaa kivihiiltä, suolaa, rautaa
ja vaskea. Siellä on suuria juutti- ja
puu-villakehruutehtaita, kutomoja ja muita tehtaita
Kauppa on vilkas; rautatieverkko n. 4,000 km
pitkä; joilla ja kanavilla on vilkas liike.
Asukkaista on n. 50 milj. brahman-uskoisia
(hindulaisia), 25 milj. muhamettilaisia, ainoastaan n.
300,000 kristittyä. Maan asukkaat ovat
tummaihoisia, kaunisvartaloisia sekä taitavia ja ahkeria
maanviljelijöitä. — B:ia hallitsee Kalkutassa
asuva n. s. luutnantti-kuvernööri. Maa on jaettu
4:iiän provinssiin: varsinainen Bengaali, Behar,
Orissa ja Chutia Nagpur. Suurin kaupunki on
Kalkutta, joka myös on koko Intian
keisarikunnan pääkaupunki. IV. S-m. (K. R. B.J
Bengaalin kieli ja kirjallisuus. Bengaali on
uus-intialainen (präkritista kehittynyt) kieli,
jota noin 36 miljoonaa ihmistä puhuu
Etu-In-tiassa alisella Ganges-alueella koko Bengaalissa,
sekä osassa Assamin maakuntaa, vrt. Intian
kielet, Präkrit. — Kirjallisuus alkaa
14:n-nellä vuosis.; sen muodostavat suureksi osaksi
käännökset sanskritista, persiasta,
liindusta-nista, englannista. Uudempina aikoina on
kuitenkin kansallinen runous, varsinkin
draamallisella alalla, päässyt kehittymään, vaikuttaen
samalla myös edullisesti uudemman kirjakielen
kehittymiseen. [Beames, „A grammar of the
bengali language", Lond. 1894 (2:n pain.) ; A.
Doe, „The literature of Bengal", Calc. 1877;
K. Ch. Dutt, „The literature of Bengal", Calc.
1895.]
Bengaalin-lahti, Intian valtameren lahti
Etuja Taka-Intian välillä. Lahden lounaisosassa on
Ceylon, itäisessä Andamaanit ja Nikobaarit.
Kannat ovat matalia ja hyviä satamia puuttuu.
Siihen laskevat Ganges, Brahmaputra, Irawadi,
Salwén, Godavari ja Kistna.
Bengaalituli on kirkas ja värillinen valo,
joka syntyy eräitten n. s. ilotulitusesineitten
palaessa. B:n synnyttäjänä käytetään
tavallisesti kaliumkloraatin (ks. t.) ja rikin seosta,
johon sitten lisätään sellaisia suoloja, jotka
antavat liekille määrätyn värin. Punaista
bengaalivaloa saadaan esim. polttamalla seosta,
joka sisältää 6 paino-osaa kaliumkloraattia, 40
paino-os. strontsiumnitraattia, 13 paino-os.
rikkiä ja 2 paino-os. hiiltä; vihreätä valoa saadaan
seoksesta, jossa on 8 paino-os. kaliumkloraattia,
77 paino-os. bariumnitraattia, 13 rikkiä ja 3
hiiltä. W. B.
Bengel, Johann Albrecht (1687-1752),
saks. protestanttinen teologi, kotoisin
Württem-bergistä. B. on saavuttanut pysyvän
merkityksen julkaisemansa Uuden testamentin laitoksen
(Stuttgartissa 1734) ja erittäin siihen liitetyn
kriitillisen apuneuvoston („Apparatus eriticus")
kautta, jossa hän ensiksi järjesti U:n T:n
käsikirjoitukset niiden yhteenkuuluvaisuuden
mukaan jakaen ne kahteen pääryhmään,
aasialaisiin ja afrikkalaisiin. Tätä U. T:n kriitillistä
laitosta seurasi verraton eksegeettinen teos,
„Gnomon Novi Testamenti" (Tübingenissä 1752),
jolla vielä tänä päivänä on arvonsa. B-.n
eksegeettiset periaatteet olivat seuraavat: Raamattu
muodostaa yhtenäisen, jumalallisen
pelastus-talouden. Sama Jumala, jota V. T:ssa sanotaan
Abrahamin, Isakin ja Jaakobin Jumalaksi ja
joka on meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen
isä, on pyhässä Raamatussa ilmoittanut meille
keskenään sopusointuisen, selvän ja täydellisen
sanansa, sekä täyttänyt U. T:ssa, mitä V:ssa
T:ssa on luvannut. Raamattu itse on paras
todistus sen sisällyksen totuudesta. Raamattu
on ihmisen itselleen omistettava kokonaisuutena.
„Älä lisää mitään Raamattuun, vaan ammenna
kaikki, mitä siinä on, jättämättä mitään pois".
— Tunnettu on B. myöskin uudenaikaisen
kilias-min isänä. Hän koetti nimittäin Raamatun,
erittäin Johanneksen Ilmestyksen avulla saada
selkoa tulevista asioista, niinpä esim. laskea
Kristuksen tulemisen ja tuhatvuotisen
valtakunnan alkamisen aikaa, joksi määräsi kesän 1836
(„Erklärte Offenb. St. Johannis", Stuttgartissa
1740, sekä hänen kronologiset teoksensa „Ordo
temporum a principio per periodos ceconomiæ
divinæ historicas atqve propheticas ad finem
usqve ita deductus ut tota series ex V. et N.
Test, proponatur"). Kuitenkaan ei B. itsekään
vaatinut näille laskelmilleen ehdotonta
luotetta-vaisuutta, ja toisaalta on hän näissä teoksissaan
ihmeteltävällä tarkkaniiköisyydellä osannut
esittää vastaisten aikain, erittäin henkistä,
kehitystä. A. F. P.
Ben Ghasi 1. B a r k a, muinoin B e r e n i k e,
samannimisen Turkin mutessarifaatin
pääkaupunki Tripoliksessa, Välimeren rannalla, n. 15,000
as. Ennen tärkeä karavaani-kauppakaupunki,
josta liike kävi Kufran keitaitten kautta
Sisä-Afrikkaan, etupäässä Wadaihin. B. oli myös
kauppayhteydessä Italian kanssa, mutta nyt
satama on madaltunut, ja kaupungin merkitys
vähentynyt. N. */« väestöstä on juutalaisia, (vrt.
Bar k a).
Bengt ks. Pentti.
Bengt (Benedictus), usean ruots. piispan
nimi. 1. B. Hyvä, Skaran piispa 1100-luvun
jälkipuoliskolla, kaunisti kirkkoja ja rakennutti
teitä. — 2. B. M a u n u n p o i k a, Birger Jaarlin
veli, Linköpingin piispa 1220-37. — 3. Bengt
Birgerin poika ks. Pentti.
Bengt Algotsson ks. Pentti
Algotin-poika.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
