- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
971-972

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Berengarius ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

971

Berg-Berg

972

otti ohjelmakseen parlamenttaarisen
hallitustavan toimeenpanemisen Tanskassa. Kun
vasemmisto 1872 folketingin vaaleissa saavutti pienen
enemmistön, alkoi vasemmiston puolelta
hallitusta ja landstingiä vastaan se suuri valtiollinen
taistelu, jonka tarkoituksena oli määräävän
vallan hankkiminen folketingille ja joka painoi
leimansa Tanskan julkiseen elämään kokonaisen
miespolven ajaksi. Tässä taistelussa B. oli
vasemmiston huomattavimpia johtomiehiä. Hän
otti siihen osaa hehkuvalla innolla ja
uupumattomalla sitkeydellä, vastustaen väliaikaisia
fi-nanssilakeja, Kööpenhaminan linnoittamista ja
kaikkea sovittelu- ja myöntyväisyyspolitiikkaa,
mutta menettäen jyrkän esiintymisensä johdosta
toisinaan myöskin puolueensa enemmistön
kannatuksen; 1883-87 hän oli folketingin
puheenjohtajana ajaen silloin „visne-politikin" nimellä
tunnettua jarrutuspolitiikkaa Estrupin
ministe-ristöä vastaan. V. 18S6 B. tuomittiin kuuden
kuukauden vaukeuteen, koska oli antanut aiheen
siihen, että eräässä Holstebrossa pidetyssä
kokouksessa kaupungin pormestari oli väkisin
viety kokoushuoneesta ulos. B. oli ennen
kaikkea etevä puolueen järjestäjä ja agitaattori;
hän perusti suuren joukon sanomalehtiä. [H.
Nutzhorn, „Til minde om C. Berg".] j. f.

Berg, Fredrik Teodor (1806-87), ruots.
lääkäri ja tilastotieteilijä. Hänen ansionsa
lääkärinä koskevat etupäässä pediatriikkaa.
Huomattavin on hänen toimintansa tilastotieteen
alalla. Hänet määrättiin 1850 kuninkaallisen
tabellikomissionin jäseneksi ja sittemmin
Sihteeriksi. Kun sitten tilastollinen keskustoimisto
perustettiin (1879), tuli hänestä sen ensimäinen
ylipäällikkö. Hän julkaisi m. m. „Dödligheten
i första lefnadsåret" (1869). „Arstidernas
infly-tande pä dödligheten" (1879).

Berg, Friedrich Wilhelm Rembert,
(1794-1874)), kreivi, Suomen kenraalikuvernööri,
sotamarski. B. otti
vista 1812 lähtien
upseerina osaa
Napoleonia vastaan tehtyihin
sotaretkiin; yleni
everstiksi 1820;
palveli sitten jonkun
aikaa Venäjän
ulkoasiainministeriössä ;
otti kenraalimajurina
osaa Turkin sotaan
1828-29 ja Puolan
kapinan
kukistamiseen 1831, jolloin
osoitti suurta sekä
sotilaallista että
diplomaattista kykyä ja
ylennettiin
kenraaliluutnantiksi. B. oleskeli tämän jälkeen 12 vuotta
Varsovassa johtaen sotilaallistopografisia töitä
Puolassa; tuli 1843 jalkaväen kenraaliksi.
Unkarin kapinan aikana hän Nikolai keisarin
valtuutettuna seurasi Itävallan hallitsijaa.
Itämaisen sodan aljettua B. nimitettiin Viron
sota-kuvernööriksi, samana v:nna 1854 Suomen v. t.
kenraalikuvernööriksi ja 1855 Suomen
kenraalikuvernööriksi; 1856 hänet korotettiin
suomalaiseksi kreiviksi. Suomen kenraalikuvernöörinä
B. osoittautui erinomaisen toimeliaaksi, mutta

samalla omavaltaiseksi hallitusmieheksi. Hän
harrasti varsinkin maamme taloudellista
vaurastuttamista, elinkeinojen ja kulkuneuvojen
parantamista. Suomen ensimäinen rautatie,
Helsingin-Hämeenlinnan rata, syntyi etupäässä hänen
alkuunpanostaan. Myöskin kansakoululaitoksen
perustamista ja suomenkielisen väestön
kohottamista hän harrasti, m. m. peruutettiin 1860 hänen
toimestaan v:n 1850 sensuuriasetus
suomenkielisten kirjain painattamisesta. Mutta Nikolai
keisarin itsevaltaisen järjestelmän palveluksessa
kasvaneena hän vihasi julkista arvostelua ja
valtiollista vapautta, valvoi ankarasti
sanomalehdistöä ja vastusti valtiopäiväin
kokoonkutsumista. V. 1861 B. sai eron kenraalikuvernöörin
virasta. Pian hänen hallintokykyänsä
kysyttiin toisella taholla. V. 1863 hänet nimitettiin
Puolan käskynhaltijaksi, jossa toimessa ollessaan
tarmokkaasti kukisti Puolan kapinan ja
muodosti tästä maasta „Veikselin maakunnan".
V. 1866 B. sai sotamarskin arvon. J. F.

Berg, Johan Fridtjuv (s. 1851), ruots.
koulumies ja politikko; suoritti
kansakoulun-opettajatutkinnon 1875; on v:sta 1881
opettajana Tukholman kansakouluissa. B. on v:sta
1891 Tukholman edustajana valtiopäiväin
toisessa kamarissa ja oli 1895-96 kirkollisasiain
departementin päällikkönä Staaffin
ministeris-tössä. Hän on erityisesti harrastanut
kansakoululaitoksen kehittämistä, m. m. kansakoulun
muodostamista oppikoulujen pohjakouluksi;
ottanut osaa „Svensk läraretidningin"
toimittamiseen, julkaissut useita kasvatusopillisia y. m.
kirjoituksia, m. m. „Folkskolan som
botten-skola" (1883).

Berg, Karl Heinrich Edmund von
(1800-74), saks. metsänhoitomies, vv. 1845-66
Tharandtin metsäakatemian johtaja (Saksissa).
Kävi 1858 Suomessa voidakseen asiantuntijana
antaa lausunnon Suomen metsänhoitolaitoksen
sekä metsäopetuksen järjestämisestä, tehden
samalla laajan matkan Helsingistä Tampereen ja
Oulun kautta Lappiin, josta hän palasi Karjalan
kautta Helsinkiin. Toiminut ahkerana
metsäkir-jailijana, m. m. „Tharander forstliche
Jahr-biicher"in päätoimittajana ; julkaissut mainitussa
aikakauskirjassa verrattain hyvän kuvauksen
Suomen metsistä („Die Wälder in Finland").

A. C.

Berg, Olavi (Olli Vuorinen) (s. 1842),
runoilija, kansakoulunopettaja, syntynyt
Uuku-niemessä. On julkaissut kokoelman
vaatimattomia lyyrillisiä runoja „Sepitelmiä", sekä
ansiokkaan kokoelman pirteitä kansanelämän
kuvauksia: „Kotikuusen kuuluvilta, pieniä
pakinoita". Ahkera, taitava suomentaja. V. K-i.

Berg (Kallio), Samuli Kustaa
(1803-52), runoilija, syntynyt Oulussa, J. V.
Snellmanin koulu ja ylioppilastoveri. Antautui
yliopistossa aluksi tutkimaan klassillista filologiaa,
jotka tutkimukset lienevät vaikuttaneet hänen
myöhempään runoiluunsa, antaen sille sen
tyvenen, kirkkaan cionumenttaalisen sävyn, joka
on niiden tunnusmerkkinä. Mutta
silmäsairauden takia hän sitten vaihtoi alaa ja tuli,
suoritettuaan juridisen tutkinnon 1830
auskultantiksi Vaasan hovioikeuteen. Silmäsairauden yhä
pahettua, huolimatta ulkomaille tehdystä
paran-nusmatkasta, täytyi hänen erota toimestaan ja

F. W. R. Berg.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0538.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free