Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bergen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
977
rajoittuu Tronhjemin, idässä Kristiaanian,
etelässä Kristiansandin hiippakuntiin sekä lännessä
Pohjanmereen. — 2. Samannimisen Norjan
hiippakunnan tärkein kaupunki, 82,200 as. (1907). B.
kohoaa pengermäisesti hyvän ja syvän,
linnoitetun sataman ympärillä. Ilmanala on leuto
(keskilämpö 8,1°), vaikkakin usein sataa.
Vanhojen kaupunginosien kadut ovat ahtaat,
epätasaiset ja kierot; pääkatu on nimeltään
Strandgaden (rantakatu). B:ssä on 1537 uudestaan
rakennettu tuomiokirkko, 7 osaksi hyvin vanhaa
kirkkoa, linna (Bergenhus), museoita, kouluja,
julkinen kirjasto y. m. Asukkaat harjoittavat
kala-, terva-, rasva-, talja- ja puukauppaa sekä
suurta laivanrakennusta. Tuonti oli 1904, 78
milj. markan ja vienti 35 milj. markan arvoinen.
Merikauppa on Norjan suurin. B:llä oli 1906 291
kauppalaivaa; niitten lastauskyky nousi 359,000
tonniin. B:ssä on piispanistuin sekä
hiippakunnan amtmannin ja hiippakunnan ylioikeuden
virastot. B. perustettiin v:n 1070 tienoilla.
1350-1630 oli siellä Hansa-liiton konttori. B. on
norjalaisen merimieslähetysseuran (Foreningen til
evangeliets forkyndelse for skandinaviske sømænd
i fremmede havne) pääpaikka.
W. S-m (K. R. B.)
Bergen, Karl Fredrik Berndt von
(1838-97), ruots. kirjailija ja luennoitsija,
kirjoitteli varsinkin uskonnollisista kysymyksistä,
sittemmin myöskin spiritismistä ja teosofiasta;
luennoissaan hän varsinkin esitti uudenaikaisen
maailmankatsomuksen kehitystä; kävi myöskin
Suomessa 1884, jolloin hänen esiintymisensä
synnytti jonkunverran melua ja antoi m. m. aihetta
eräille yliopiston opettajille ruveta
arvostelemaan hänen mielipiteitään.
Bergendal, David (s. 1855), ruots.
eläintieteilijä, tuli Lundin yliopiston professoriksi
v. 1904. Julkaissut lukuisia tutkimuksia etenkin
nemertiini- ja turbellaarimadoista.
Bergenheim, aatelis- ja vapaaherrasuku,
kotoisin Värmlannista Ruotsista.
1. JonasFerdinandB. (1796-1847),
kuvernööri, sai ensimäisen kasvatuksensa
Tukholmassa, jossa myös opiskeli taidemaalausta, jota
sittemmin harjoitti menestyksellä. Opiskeltuaan
sitten Turun yliopistossa B. joutui sotilasuralle,
kohosi yliesikuntaan, toimi topografina ja otti
m. m. osaa Persian sotaan ja Turkin sotaan 1828.
Sittemmin B. johti rajankäyntejä, tuli 1843
Suomen maanmittauksen ylitirehtööriksi ja 1845
Vaasan kuvernööriksi. B. oli etevä upseeri ja
taitava topografi; kuvernöörinä suosittu.
2. Edvard B. (1798-1884), arkkipiispa,
synt. Vaasassa, opiskeli Turussa ja Tartossa,
tuli fil. tohtoriksi ja historian opettajaksi
Haminan kadettikouluun 1823 ja historian
lehtoriksi Turun kymnaasiin 1832. V. 1840 B. avasi
Turussa yksityisen reaalikoulun ja kymnaasin,
joka sisäoppilaslaitoksineen oli sotilaalliseen
tapaan järjestetty ja jossa uusilla kielillä,
varsinkin venäjällä, sekä Venäjän historialla oli hyvin
huomattava sija. Koulu kuitenkin lakkasi jo
1843. Melartinin jälkeen B., joka 1830 oli
vihitty papiksi, 1850 nimitettiin arkkipiispaksi,
vaikka oli vaalissa ainoastaan toisella sijalla.
B. oli taitava ja tunnollinen virkamies ja
kiinnitti erityistä huomiota lukutaidon edistämiseen
ja hyvän järjestyksen ylläpitämiseen. Komitea-
978
töissä sekä koulu- ja kirkollisissa että
valtiollisissa asioissa häntä käytettiin ahkerasti. Suurta
taitoa hän osoitti puheenjohtajana
pappissää-dyssä valtiopäivillä 1863-78 sekä
kirkolliskokouksessa 1876. J. O.
Bergenhus, linna Bergenin vieressä Norjassa;
sen mukaan on nimitetty Bergenhusin lääni 1.
amti, joka 1763 jaettiin kahtia: Sondre B:s amti
ja Nordre B:s amti, jonka lisäksi 1831 Bergen
tuli eri amtiksi.
Bergenstjerna
sär-J, John (1618-76), ruots.
amiraali, otti osaa useaan taisteluun [-Ruotsin-Tanskan sodassa 1643-45. Tehtyään sitten
laajoja purjehdusretkiä ulkomailla B. nimitettiin
1651 luutnantiksi amiraliteettiin ja
Ruotsin-Tanskan sodassa 1657-59 osoittamastaan
urhoollisuudesta ylennettiin amiraaliksi sekä
korotettiin aatelissäätyyn (B:n aateliton sukunimi oli
Berg). B. kuoli 1676 amiraalilaivassaan ja on
haudattu puolisoineen Lemlannin kirkkoon, jolle
he ovat lahjoittaneet alttaritaulun. B. omisti
Haddnäsin tilan Lemlannissa. K. S.
Bergenstråhle-s u k u, ruots. aatelis- ja
vapaaherrasuku, lähtenyt porvarillisista
Wetterberg-ja Rudman-suvuista. 1. Johan B. (1756-1S40),
kenraalimajuri, yleni Uudenmaan jalkaväessä ja
Länsi-Pohjan rykmentissä. B. oli johtamassa
1,000 miestä, jotka 7« 1808 lähetettiin Uumajasta
valloittamaan takaisin Vaasan kaupunkia.
Retkikunta pääsikin sinne æ/e> mutta B.
haavoitettiin 3-tuntisen taistelun jälkeen, hän ja osa
hänen joukostaan joutui vangiksi. Muu osa
palasi maallenousupaikalle ja pääsi laivoilla
Uuteen-Kaarlebyyhyn. — 2. Klas Gabriel
B. (1787-1864), edellisen velipuoli, maaherra,
otti osaa kapteenina Ahvenanmaan retkikuntaan
1808 sekä Saksan ja Norjan sotaretkeen
1813-1814. Nimitettiin 1835 Jönköpingin läänin
maaherraksi. K. S.
Bergerac [berzara’k], Savinien Cyrano
de (1619-55), ransk. kirj. Gascognesta, maan
kuulu pitkän nenänsä ja lukuisien
kaksintais-telujensa vuoksi. Erottuaan sotapalveluksesta
1640 hän antautui kirjailijaksi, kirjoittaen
tragedioja ja komedioja, kuten „Le pédant joué",
josta Moliére on lainannut kohtia Scapin’iinsa,
sekä mielikuvitusrikkaat satiiriset
proosateoksensa „Voyage dans la lune" ja „Histoire comique
des états et empires du soleil", jotka ovat
olleet esikuvina Swiftin, Holbergin ja Voltairen
satiireille. E. de Rostand on runollisen vapaasti
käsitellyt B:n elämää näytelmässään „Cyrano
de Bergerac". V. K-i.
Bergfalk, Per Erik (1798-1890), ruots.
lainoppinut ja lainopin professori Upsalan
yliopistossa. B:lla, jonka harrastus ulottui miitei
kaikille inhimillisen tietämisen aloille, on sangen
huomattava sija Ruotsin oikeushistorioitsijain
joukossa. Erityisesti hän oli Ruotsin
taloudellisten asetusten tarkka tuntija ja useimmat
hänen lukuisista teoksistaan ja kirjoituksistaan
kuuluvatkin taloudellisen oikeuden ja sen
historian alalle.
Berggreen, Andreas Peter (1801-80),
tansk. säveltäjä; on julaissut laajan kokoelman
eri maiden kansansävelmiä, ei tieteellisessä,
vaan käytännöllisessä tarkoituksessa. Siitä
syystä ne ovat pianosäestyksellä varustetut ja
niihin ou tehty ajan maun mukaisia melo-
Bergen—Berggreen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
