Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Berliinin kongressi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
991
sointuisiksi Euroopan, ensi sijassa Englannin ja
Itävalta-Unkarin etujen kanssa. Englantia edusti
kongressissa lordi Beaconsfield, Venäjää ruhtinas
Gortsakov, Itävalta-Unkaria kreivi Andrässy.
Neuvottelujen tuloksena oli Berliinin rauha
(Berliinin sopimus) heinäk. 13 p:ltä 1878, jossa
Romaania, Serbia ja Montenegro julistettiin
itsenäisiksi, molemmat viimemainitut tuntuvasti
laajennettuina. Bulgaaria tehtiin itsenäiseksi,
mutta Turkille veroa maksavaksi
ruhtinaskunnaksi ja Itärumilia autonomiseksi maakunnaksi.
Venäjä sai eteläisimmän osan Bessarabiaa ja
osan Armeeniaa. Itävalta sai Bosnian ja
Hertse-gevinan „miehitettävikseen". Kreikalle
luvattiin alueen laajennus sen pohjoisrannalla, joka
rajakysymys vasta 1881 lopullisesti sai
ratkaisunsa. Turkki sitoutui myöntämään kaikille
alamaisilleen uskonnonvapauden ja täydet
kansalaisoikeudet. Berliinin kongressin kautta Turkin
valta tuli tuntuvasti heikonnetuksi, mutta
Venäjänkin oli melkoisesti peräännyttävä
vaatimuksistaan Itävalta-Unkarin eduksi. K. 11. Ii.
Berliinin lähetysseura (lyhenn. usein
Berlin I) perustettiin 1824, lähetti ensimäiset
lähettiläänsä 1834 Etelä-Afrikkaan, jossa se
vieläkin työskentelee Kap-siirtolassa, Natalissa ja
entisissä buuritasavalloissa. Sittemmin käytiin
työhön Kiinassa ja viimeksi Itä-Afrikassa, sitten
kuin Saksa oli siellä alusmaita anastanut.
Huomattavin on seuran työ ollut buuritasavalloissa,
jossa sillä v. 1906 oli 245 lähettiä, 818 asemaa
sekä 54,337 pakanakristittyä. — B:n toinen
lähetysseura, Berlin II, ks. Gossner. — B:n
kolmas lähetysseura, Berlin III, Evank.
lähetysseura Saksassa Itä-Afrikkaa varten, perust. 1886.
Sen johto on siirtynyt Bielefeldin ääressä
olevaan Betheliin. ü. P.
Berliinin munkki, voissa tai rasvassa
keitetty, hilloa sisältävä omenan kokoinen pyöreä
leivos. V. K.
Berliinin-punainen (preussin-punainen),
poltettua okraa (ks. t.) tai bolusta (ks. t.) ; myös
punapuusta (ks. t.) saatu lakkaväri.
Berliinin-ruskea, kaunis, pysyväinen, hyvin
peittävä ruskea väri. Saadaan hehkuttamalla
berliinin-sinistä. Kokoumukseltaan
pääasiallisesti rautaoksidia. Käytetään öljy- ja
vesivärinä. (W. B.)
Berliinin-sininen, Diesbachin 1704 keksimä,
tummansininen väriaine, jota puhtaimmassa
muodossaan nimitetään pariisi n-s i n i s e k s i;
valmistetaan saostamalla liukenevia rautasuoloja
keltaisen verisuolan liuoksella. Käytetään
enimmäkseen vesivärinä, harvemmin öljyvärinä.
Suurimmat määrät sitä käytetään villa- ja
puu-villakankaitten värjäämiseen. (W. B.)
Berlin [baalin]. 1. Kaupunki Kanadassa,
Ontarion maakunnassa Ontario- ja ITuron-järvien
välissä, n. 10,000 as., tehtaita. — 2. Kaupunki
Yhdysvalloissa, Wisconsinin valtiossa, Fox-joen
varrella Winnebago-järven länsipuolella, n. 5,000
as. — 3. New Ilampshiren valtion kaupunki
Whito-Mountains- ja Mt. Washington-vuorten
juurella, n. 9,000 as. Kutomoita. W. S-m.
Berlin [-V-], Nils Johan (1812-91), ruots.
kemisti, Berzeliukscn (ks. t.) oppilas. B.
kutsuttiin 1842 kemian professoriksi Helsingin
yliopistoon, mutta kieltäytyi ottamasta tointa
vastaan, kun Kaarle Juhana vuotuisella määrä-
992
rahalla turvasi hänen taloudellisen asemansa,
kunnes hän 1845 nimitettiin farmakologian ylim.
professoriksi Lundin yliopistoon. 1847 B. tuli
kemian ja mineralogian, 1862 lääketieteen ja
fysiologisen kemian professoriksi samassa
yliopistossa; 1864 terveyskollegion päätirehtööriksi
sekä 1873 sen johtajaksi. B. on julkaissut
useita sekä tieteellisiä että aivan alkeisopetusta
varten aiottuja oppikirjoja; suomeksi ilmest.
„Lukukirja luonnontieteessä" ja „Oppikirja
luontotietehesen". IV. B.
Berliner Lokalanzeiger [-V- -ä’l-], suuri,
kahdesti päivässä (sunnuntaisin vain aamulla)
ilmestyvä berliiniläinen sanomalehti. Sen
perustaja ja julkaisija on Aug. Schere. V. 1908
ilmestyi sen 26:s vuosikerta. Poliittisesti se on
väritön. Se aloitti „keittiölehtenä", mutta nyt sitä
luetaan kaikkein korkeimmissakin piireissä.
Maineensa se on saavuttanut
ensikädenuutisil-laan ja sähkösanomillaan.
Berliner Tageblatt, saks. vapaamielinen
päivälehti, perustettu 1872. Julkaisija on
Rudolph Mosse. Sillä on suuri vaikutusvalta,
eritoten juutalaisen raha- ja kirjallisen maailman
äänenkannattajana.
Berlingske Tidende, Tanskan vanhimpia
jokapäiväisiä sanomalehtiä, julkaisi ensimäisen
numeronsa 3 p. tammik. 1749, vaikka toisennimisenä;
julkaisija ja painaja oli hovikirjanpainaja Ernst
Berling, jonka jälkeläisten käsissä lehti
vieläkin on.
Berlioz [bcrliö’z], Hector (1803-69),
suuri-lahjainen ransk. säveltäjä, joka teoksillaan
on raivannut tien
uudemman
orkesterimusiikin sävelmaa-lailulle. Hänen
sävellyksissään on nerokas
soitinnus, rohkea ja
häikäilemätön
soinnutus; melodiikka
sitävastoin on heikompi,
samoin myös
muoto-aisti. Hänen
tunnetuimmat teoksensa
ovat: todella
suurenmoinen „Requiem",
3 ohjelmasinfoniaa
(fantastinen sinfonia.
„Harold Italiassa",
„Romeo ja Julia"), 4
oopperaa („Benvenuto Cellini" y. m.) ja
kuoroteokset „Faustin tuomio", „Kristuksen lapsuus",
„Tedeum". — Eläessään ei häntä tunnustettu
kotimaassaan eikä muuallakaan, missä hän esitytti
sävellyksiänsä, ainoastaan harvat, kuten Liszt,
käsittivät hänen merkityksensä. Panisin
kon-servatorissa hän sai käytännöllisen toimen 1839
ja pääsi kirjastonhoitajaksi 1852, mutta
opettajaksi ei häntä otettu. Vasta kauan aikaa hänen
kuolemansa jälkeen ovat ranskalaiset hänet
omistaneet kansallissäveltäjäinsä lukuun. I. K.
Berlitzin menetelmä ks. Berlitz school.
Berlitz school [boalils skül], Berlitzin
koulu, jossa opetetaan uusia kieliä
saksal.-ameriikkalaisen Berlitzin New Yorkissa 1878
keksimän menetelmän mukaisesti. Opetus
tapahtuu alusta alkaen yksinomaan vieraalla kielellä,
ala-asteella havaintoesineiden avulla, ja hoitavat
Berliinin lähetysseura- Berlitz school
Berlioz.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
