- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1001-1002

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bernini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1001

Bernini—Bernstein

100-2

Gemrni-solaii välillä. Ne muodostavat
pohjoisen alppiryhmän korkeimman osan: Dammastoek
3,633 m, Finsteraarhorn 4,275 m, Eiger 3,975 m,
Münch 4,105 m, Jungfrau 4,167 m, Aletschhorn
4,198 m, Schreckhorn 4,080 m y. m. Täältä
tulevat myös suurimmat jäätiköt: Ylä- ja
Ala-Lauteraar-, Ylä- ja Ala-Grindelwald-,
Aletsch-jäätiköt y. m. Alppien pohjoisrinne on n. s.
Berner Oberland (ks. Bern, kanttoni).
Vuoriperä on pohj.-osassa kalkkia ja liuskakiveä,
mutta yllämainitut korkeat huiput, jotka
kuuluvat alppien keski- 1. sydänosaan ja eteläosa,
ovat pääasiassa gneissisiä (vrt. Alpit).

Bernini [-l’ni], Giovanni Lorenz o
(1598-1680), it. kuvanveistäjä, arkkitehti ja
taidemaalari, barokkityylin tyypillisimpiä- edustajia (ks.
Barokki). Hänen teknillinen taituruutensa
kuvanveistäjänä oli erinomainen, se vei hänet
toisesta äärimmäisyydestä toiseen ; hän on tehnyt
suuren osan Rooman suihkukaivoista, Pietarin
kirkossa olevista paavin hautapatsaista ja Santa
Theresian kuvapatsaan, joka varsinkin on hänen
ajalleen kuvaava. Arkkitehtinä hän on
rakennuttanut m. m. Palazzo Barberinin,
pylväskäytävät Pietarin kirkon edessä ja omituisen
alttari-katoksen saman kirkon pääalttarin yli. B. oli
aikansa kuuluisimpia miehiä, Ludvik XIV
vastaanotti hänet Banskaan v. 1665 ruhtinaallisesti.

R. E. n.

Bernin sopimus, kansainvälinen sopimus
kirjallisten ja taiteellisten tuotteiden
omistusoikeuden suojelemiseksi luvatonta jälkipainosta tai
jäljentämistä vastaan. Sopimus tehtiin Bernissä
1886. Siihen liittyivät alussa m. m. Saksa,
Ranska, Belgia, Espanja, Englanti, Italia ja
Sveitsi. Myöhemmin ovat tulleet lisää m. m.
Norja, Tanska ja Ruotsi. Berliinin
kansainvälisessä kokouksessa 1908 ilmoitettiin Venäjän
aikovan liittyä sopimukseen. Sopimuksen mukaan
turvataan kaikissa näissä maissa, samoin kuin
omille kansalaisille, puheena-oleva
omistusoikeus-kirjailijoille ja taiteilijoille (sekä heidän
oikeudenomistajilleen), jotka ovat jonkun muun
sopimukseen osallisen maan kansalaisia (Pariisin
sopimuksessa 1896 sellaisillekin, jotka ovat
julkaisseet teoksensa näissä maissa, vaikka itse
ovat jonkun sopimukseen kuulumattoman maan
kansalaisia). Käännöksiä tämä suojelus koskee
kuten alkuperäisiä teoksiakin. Poikkeuksena
ovat sanomalehdissä ja aikakauslehdissä
julkaistut kirjoitukset, ellei tekijä tai toimittaja
nimenomaan kiellä jälkipainatusta; valtiolliset
kirjoitukset, päivänuutiset y. m. s. ovat kuitenkin
suojeluksesta kokonaan erillään. K. R. B.

Bernoulli /-nuji’J. 1. Jacques B.
(1654-1705), sveits. matemaatikko,
todennäköisyyslaskun ensimäisiä perustajia, kehittänyt suuressa
määrin differentsiaali- ja myöskin
integraali-laskua. N. s. Bernoulli’n luvuilla, joita esiintyy
useissa sarjakehityksissä, on huomattavia
luku-teoreettisia ominaisuuksia. — 2. J e a n B.
(1667-1748), edellisen veli, matemaatikko. Samoinkuin
veljensä tutki Jean B. differentsiaali- ja
integraali-laskua; etenkin jälkimäisessä ovat hänen
työnsä uraa-aukaisevia; n. s. „Bernoulli’n sarja"
on nimitetty hänen mukaansa. — 3. K r i s t
o-fer B. (1782-1863), huomattava teknologi.
Hänen teoksensa käsittelevät teknologian eri aloja.

(V. V. K.)

Edvard Bernstein.

Bernstein, Aaron (1812-84), saks. kirjailija
ja sanomalehtimies, „Volkszeitungin" perustaja.
Kirjoittanut laajan 21-osaisen kansantajuisen
kirjoitelmakokoelman „Naturwissenschaftliche
Volksbücher" (osaksi suomennettu: „Luonnon
helmassa"), sekä realistisia, juutalaisten oloja
kuvailevia novelleja, kuten „Vögele der Maggid"
ja „Mendel Gibbor".

Bernstein
stäinj, Edvard (s. 1850), saks.
sosialistinen kirjailija ja politikko. [-Palveltuaan nuoruudessaan
pankkitoimissa li.
liittyi 1872
sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. N. s.
sosia-listilain aikana hän
1881-90 toimitti
Züri-chissä ilmestyvää
Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen pää-

äänenkannattajaa,
„Der Socialdemokrat"
nimistä lehteä. 1888
hänet karkoitettiin
Sveitsistä. B. muutti
silloin Lontooseen,
mistä hän 1901 palasi
Saksaan. 1902-06 häu
oli edustajana Saksan valtiopäivillä. B. on
etupäässä tullut tunnetuksi sosialismin teoriaa ja
historiaa koskevista kirjoituksistaan. Hän on
tätä nykyä Saksan sosiaalidemokraattisen
puolueen reformistisen suunnan, n. s. revisionismin
etevin teoreettinen edustaja. Pitkällisen
väittelyn synnytti Saksan sosiaalidemokraattisen
puolueen keskuudessa hänen kirjansa „Die
Voraussetzungen des Socialismus und die Aufgaben der
Socialdemokratie" (1899), jossa hän koettaa
osoittaa, että useat Marxin, nykyisen sosialismin
oppi-isän teoriat, esim. „kurjistumisteoria",
,,lu-histumisteoria" y. m. (vrt. Sosialismi) eivät
pidä paikkaansa, ollen samalla sitä mieltä, että
sosiaalidemokratian jo on aika luopua
vallankumouksellisesta sananparsistostaan ja ryhtyä
ajamaan käytännöllistä uudistuspolitiikkaa.
Hänen muista julkaisuistaan ansaitsee huomiota
kokoelma kirjoituksia nimeltä „Aus Theorie und
Geschichte des Socialismus". Sitä paitsi hän on
julkaissut aikakauskirjaa „Doeumente des
Socialismus" ja ahkerasti kirjoitellut varsinkin
„Socialistische Monatshefte" nimiseen
revisionistiseen aikakauslehteen. J. F.

Bernstein, Elsa (s. 1866), saks.
naiskirjailija (salanimi: Ernst Rosmer), on kirjoittanut
m. m. naturalistisen draaman ..Wir drei",
myste-rion „Mutter Maria", sekä mielikuvitusrikkaan
satunäytelmän „Königskinder".

Bernstein, Henry (s. 1876), ransk.
näytelmän-kirjoittaja, nuori, mutta siitä huolimatta suuren
maineen saavuttanut. Hänen pääpyyteensä on
saada näytelmänsä jännittäviksi ja
näyttämölli-sesti vaikuttaviksi, ja näitä seikkoja silmällä
pitäessään hän usein uhraa näytelmän
henkilöiden taiteellisen luonnekuvauksen ja itse
näytelmän aatteen eheyden. Juonen sommittelussa
ja vuoropuhelun taitavassa ja notkeassa
ohjauksessa hän on mestari. Hän on julkaissut
seuraavat nävtelmät: „Le Marché" (1900), „Le
Détour" (1902), „Joujou" (1903), „Le Bercail"

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0555.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free