Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bernini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1003
Bernstorff—Berry
1004
J. H. E. Bernstorff.
(1905), „La Rafale" (1905), „La Griffe" (1906),
„Le Voleur" (1907), „Samson" (1908), „Israel"
(1908). [Jalmari Halii, „Nykyajan [-näytelmäkirjoittajia".]-] {+näytelmä-
kirjoittajia".]+} ’ ’ j. h-l.
Bernstorff, pohjois-saks. aatelissuku. Sen
ensimäinen huomattava jäsen oli Andreas
Gottlieb B. (1640-1726), joka oli Hannoverin
pääministerinä Yrjö I:n hallitessa. Hänen
tyttärensä poika oli:
1. Johan Hartvig Ernst B. (1712-72),
kreivi, tansk. valtiomies. B. meni 1732 Tanskan
palvelukseen, oli
Tanskan lähettiläänä
ensin Saksassa ja v:sta
1744 Pariisissa. V.
1751 hän tuli
Tanskan ulkoasiainministeriksi. Hänen
ulkopolitiikkansa päämääränä oli: saada
n. s.
holstein-gottorpi-lainen kysymys
lopullisesti ratkaistuksi ja
estää Tanska
joutumasta osalliseksi
18:nnen vuosis.
suuriin sotiin. B. osoitti
suurta lujuutta ja
taitoa varsinkin
silloin kun IIolstein-Gottorpin herttuan Kaarle
Pietari Ulrikin 1762 noustua Venäjän
valtaistuimelle sodanuhka oli suuri. Keisarin murha
pelasti aseman ja nyt B. lähestyi Venäjää
saaden Katariina II:n kanssa aikaan sopimuksen
(1767), jonka mukaan viimemainittu poikansa
Paavalin puolesta luopui kaikista
vaatimuksista herttualliseen osaan Slesvigiä ja suostui
vaihtamaan herttuallisen osan Holsteinia
Olden-burgiin. Ruotsin kanssa hän tahtoi pysyä
hyvissä väleissä ja sai 1766 aikaan, että
Ruotsin kruununprinssi Kustaa (Kustaa III) meni
naimisiin Tanskan prinsessan Sofia Magdalenan
kanssa, mutta yhtyi kuitenkin Venäjään ja
Preussiin, kun nämä sitoutuivat ylläpitämään
Ruotsin silloista vapaata valtiomuotoa. B.
vaikutti myöskin paljon Tanskan sisälliseen
hallintoon harrastaen m. m. kaupan ja teollisuuden
edistämistä merkantiilijärjestelmän
periaatteitten mukaisesti. Tanskan maanomistajille hän
antoi hyvän esimerkin vapauttaessaan tilojensa
alustalaiset maaorjuudesta. Mutta vaikka B.
suuresti harrastikin uuden isänmaansa parasta,
niin hän kuitenkin mieleltään ja kieleltään
pysyi muukalaisena. V. 1770 hänen täytyi väistyä
syrjään Struenseen tieltä.
"2. AndreasPeterB. (1735-97), edellisen
veljenpoika, kreivi, tansk. valtiomies. B. päätti
jo poikana seurata setänsä jälkiä, meni 1759
Tanskan palvelukseen ja tuli Struenseen
kukistuttua ulkoasiainministeriksi 1773. Hän säilytti
setänsä alkuunpanemat hyvät välit Venäjän
kanssa, mikä olikin välttämätöntä Kustaa III:n
Tanskalle vihamielisen politiikan tähden.
Poli-jois-Ameriikan vapaussodan aikana B. yhtyi
Venäjän ehdottamaan pohjoisten valtain
puolueet-tomuusliittcon, mutta kun hän samaan aikaan
neuvotteli Englannin kanssa „kielletyn tavaran"
käsitteen tarkemmasta määrittelemisestä, herätti
tämä suuttumusta Venäjän hallituksessa, ja B:n
täytyi luopua virastaan 1780. Kruununprinssi
Fredrikin (Fredrik VI) anastettua vallan
käsiinsä 1784 hän kutsuttiin takaisin. Sen
jälkeen tämä yleväluontoinen, vapaamielinen mies
oli Tanskan johtavana ministerinä kuolemaansa
asti. B:n ministeristöä pidetään Tanskan
pa-raimpana. Tähän aikaan m. m. maaorjuus
poistettiin, ja vaikka B. ei ollutkaan suuria
maalais-uudistuksia johtamassa, niin hän kuitenkin
kannatti niitä. Loistavin oli kuitenkin hänen
ulkopolitiikkansa. B. piti hyvällä menestyksellä yllä
Tanskan puolueettomuutta, kuu useimmat muut
Euroopan vallat ryhtyivät 1793 sotaan Ranskan
tasavaltaa vastaan. Kustaa III:n kuoltua hän
lähestyi Ruotsia ja teki sen kanssa aseellisen
puolueettomuusliiton v. 1794. [Aage Friis,
„Bernstorfferne og Danmark"]. J. F.
Bernward (n. 960-1022), saks. piispa,
valtiomies ja taiteilija. Hän perusti Hildesheimiin
tunnetun Miehaeli-kirkon, joka on parhaita
vanhoista romaanilaisista basilikoista. R. E. E.
Bero I (Björn), Suomen piispa 1249- n. 1258,
syntyisin Länsigöötanmaalta Ruotsista, oli ollut
kuningas Eerikki Eerikinpojan kansleri ja tuli
luultavasti Birger Jaarlin mukana Suomeen. B.
haudattiin Räntämäen kirkkoon.
Bero II Balk, Turun piispa 1385-1412, oli
suom. vapaasukua, synt. Palkisten kartanossa
Vehmaalla, ja oli ulkomailla tullut maisteriksi.
Yksimielisesti piispaksi valittuna hän heti
matkusti Roomaan lunastaakseen itselleen paavin
vahvistuksen, jonka saikin. B:n piispuuilenaikana
karttui Turun tuomiokirkon omaisuus suurista
lahjoituksista, ja uusia alttareja, messuja sekä
kapitulivirkoja perustettiin. 1396 asetettiin uusi
juhla, „pyhäinjäännösten juhla", jota vietettiin
20 p. tammik. ja joka aikaa voittaen muuttui
etupäässä p. Henrikin juhlaksi. B. on haudattu
j Turun tuomiokirkon pääkuoriin saarnatuolin
alle. J. G.
Berosos /-rö’-/, babylonialainen
historiankirjoittaja ja Bel Mardukin pappi, kirjoitti n. 279
e. Kr. Babylonian historian kreikan kielellä
alkuperäisten asiakirjojen johdolla.
Kreikkalaiset ja roomalaiset historiankirjoittajat pitivät
B:ta suuressa arvossa ja varsinkin hänen
teoksensa viimeinen osa näyttää olleen varsin
luotettava. Se on kuitenkin hävinnyt; murto-osia
siitä on säilynyt Josefuksella ja Eusebiuksella.
[„Fragm. kistor. græc.", II, toim. Müller.]
Berry I. B e r r i [beri’J, keskisen Ranskan
maakunta, Loire-joen eteläpuolella, muodostaa
suurimman osan Indren ja Cheren
departementteja, 11,513 kin3, 522.000 as„ 130-140 m yi.
merenp. B:n osia ovat Brenne, Boischaut,
Champagne, Sologne ja Sancerrois. Asukkaat
(ber-riehons) harjoittavat metalliteollisuutta,
savi-astiain- ja lasinvalmistusta. Tärkeimmät
kaupungit ovat Chateauroux ja Bourges, joista
jälkimäinen sijaitsee Berryn kanavan varrella.
Tämä 253 km pitkä ja 1,5 m syvä kanava,
yhdessä Cher-joen kanssa, yhdistää Loire-joen
varrella sijaitsevat Nevers’in ja Tours’in kaupungit.
— B. oli 917-1100 kreivikuntana, myytiin 1100
Filip I:lle ja käytettiin sittemmin usein
kuningassuvun jäsenten lahjoitusmaana; tuli 1360
herttua-kunnaksi. B-m. (K. R. B.)
Berry [beri’J, Charles Ferdinand, B:n
I herttua (1778-1820), Artois’n kreivin (Kaarle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
