- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1005-1006

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Berryer ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1005

Berryer—

Berthelot

1006

X:n) toinen poika, oli vallankumouksen aikana
muiden Bourbonien kanssa maanpaossa ja palasi
Napoleonin kukistuttua (1814) Ranskaan.
Napoleonin palatessa Elbasta (1815) hänen setänsä
Ludvik XVIII nimitti hänet armeijan
ylipäälliköksi, mutta hänen täytyi viimemainitun kanssa
poistua Belgiaan „satapäiväisen keisarikunnan"
ajaksi. V. 1816 B. nai napolilaisen prinsessan
Carolinen (1798-1870). Kun hänen
vanhempi veljensä oli lapseton, niin Bourbonin
suvun tulevaisuus riippui tästä avioliitosta. Sen
vuoksi muuan valtiollinen kiihkoilija, Louvel,
joka tahtoi hävittää tämän hallitsijasuvun
Ranskasta, murhasi B:n 1820. Mutta legitimistien
suureksi iloksi hänen leskensä, jolla tätä ennen
oli vain tytär, synnyttikin samana’ vuonna pojan,
joka ou tunnettu nimellä Henri (V), Chambordin
kreivi. Bourbonien menetettyä Ranskan
valtaistuimen B:n herttuatar 1S32 teki poikansa
hyväksi epäonnistuneen kapinayrityksen
Etelä-Ranskassa ja Vendéessa. Piileskeltyään
muutamia kuukausia Nantes’issa hän joutui vangiksi,
mutta laskettiin jo seur. v. vapaaksi. J. F.

Berryer [berief], Pierre Antoine
(1790-1868), ransk. asianajaja ja valtiollinen puhuja.
Vaikka B. oli innokas Bourbonin suvun
kannattaja, niin hän kuitenkin tämän suvun palattua
Ranskan valtaistuimelle 1815 jyrkästi vastusti
yltiökuninkaallisten väkivaltapolitiikkaa
puolustaen oikeudessa taantumuksen uhreiksi
joutuneita henkilöitä, m. m. marsalkka Ney’tä, ja
painovapautta. V. 1830 hänet valittiin
edustaja-kamariin, jonka jäsenenä pysyi myöskin Ludvik
Filipin hallitessa. Helmikuun vallankumouksen
jälkeen hän oli mukana kansalliskokouksessa ja
pani 1851 vastalauseen Ludvik Napoleonin
valtio-kaappausta vastaan; pysyi sitten syrjässä
valtiollisesta elämästä vuoteen 1863, jolloin hänet
valittiin lainsäätäjäkuntaan. Ranskan akatemian
jäsen v:sta 1855. Sekä asianajajana että
kansanedustajana hän herätti huomiota loistavalla
puhetaidollaan. Hänen puheensa on julkaistu nimillä
„Discours parlementaires" (1872-74) ja
„Plai-doyers" (1875-78). [Lacombe, „Vie de Berryer".]

J. F.

Bersaglieri [-alj&ri], Italian armeijan
tarkk’-ampuja- 1. jäiikärijoukko, jonka ensiksi järjesti
kenraali Lamarmora Sardinian armeijaan 1836.

Berserkr 1. berserk 1. berserkki
(mskand. ber = karhu, ja serlcr = paita, siis oik.:
„karhunnahkapaita") nimellä tarkoitetaan niitä
muinaisia skaudinaavilaisia sotasankareita (esim.
Arngrimin poikia joista kerrotaan
Hervarar-sagassa), jotka joskus — vars. sodassa —
petomaiseen hulluuteen saakka saattoivat raivostua,
hävittäen silloin raivohullun voimalla kaikki
mikä tielle sattui. Skandinaavilaisissa saduissa
sanotaan nimenomaan berserkkien olleen
puettuja karhun- t. sudennahkaturkkeihin.
Alkuperäinen kansanluulo oli ehkä se, että he
todellakin saattoivat muuttaa itsensä petoeläimiksi,
s. o. siirtää sielunsa esim. karhun muotoon,
saadakseen siten enemmän voimaa. Muuten on
mahdollista, että berserkki-sankarit, päästäkseen
raivotilaan, juovutusaineena käyttivät jotakin
kärpäs-sienilajia, samoinkuin eräät siperialaiset
kansat (m. m. suomensukuiset ostjakit) vielä
nykyäänkin käyttävät tällaisia sieniä
juovutus-keinona. (Y. W.)

Bersier [bersië’], Eugène (1831-89), ransk.
pappi, syntyisin Sveitsistä. B. oleskeli jonkun
aikaa Ameriikassa ja v:sta 1855 pappina
Pariisissa, jossa hän kokosi ympärilleen suuren
vapaaseurakunnan. B. on uuden ajan etevimpiä
saarnaajia; saarnojen pääsävy on
apologeettis-käy-tännöllinen, ja ne todistavat syvää
sieluntunte-mista; muoto on taiteellinen. Suomeksikin on
käännetty yksi B:n teos, „Ihmissuvun synnin ja
armon yhteisyydestä" (1881). J. G.

Berson, linna Liivinmaalla, Väinä-joen
pohjoispuolella, tunnettu Kustaa II:n Aadolfin sotien
ajoilta, jolloin kuningas sotajoukkoineen 1626
oii talvimajoissa sen ympärillä.

Berson, Artur (s. 1859), saks. ilmatieteilijä
ja -purjehtija, professori Lindenbergiu
ilmatie-teellis-aeronauttisessa observatorissa. Nousi 1901
,,Preussen"illä 10,500 m korkeuteen, ylemmäksi
kuin kukaan sitä ennen. Julk. yhdessä R.
Ass-mannin kanssa teoksen „Wissensch. Luftfahrten"
(Braunschweig 1899-1900, 3 nid.).

Bert [bar], Paul (1833-86), ransk. politikko
ja fysiologi, Gambettan ystävä ja kannattaja.
Hänellä oli eduskunnan jäsenenä suuri vaikutus
koululaitoksen kehitykseen. Opetusministerinä
1881-82 B. vaikutti kansanvaltaiseen ja kirkkoa
vastustavaan suuntaan. Kuoli ministerinä
Ton-kinissa. Hänen julkaisuistaan on mainittava
yleistajuinen teos „Legons de Zoologie" (1880),
jonka R. Tigerstedt on ruotsintanut nimellä
„Lifvet. Lifsföreteelserna hos menniskan och de
högre djuren" (1881-82).

Bertby. 1. Kylä Saltvikissa Ahvenanmaalla,
on tullut kuuluisaksi rahalöydöistä, joista 1876
tehty on arvokkaimpia maassamme. Muutamassa
kupariastiassa tavattiin näet silloin yli 800
arabialaista rahaa tahi rahankappaletta, jotka ovat
vuosilta 739-890 j. Kr. Kylässä on myös useita
hautakumpuja. — 2. ks. B e r g b y. K. S.

Bertelsköld, Välskärin kertomusten
sankari-suku.

Berthelot [bärtlö’], Marceliin Pierre
Eugène (1827-1907), kuuluisa ransk. kemisti,
prof. College de
Francessa, 18S6-87
opetusasiain
ministerinä, 1895-96
ulkoasiain ministerinä
sekä v:sta 1889
Ranskan akatemian
sihteerinä. B:n
aikaisemmat tutkimukset,
jotka käsittelevät
orgaanisten
yhdistysten synteesiä, ovat
koottuina teoksessa
„Chimie organique,
fondée sur la
syn-thëse" (1860). B:n
tärkeimmät työt ovat
kuitenkin hänen
laajat termo-(lämpö-) kemialliset tutkimuksensa,
jotka koottuina ovat esitetyt teoksessa
„Méca-nique chimique, fondée sur la thermocbimie".
Joskin myöhempi fysikaalis-kemiallinen
tutkimus on osoittanut, että B. muutamissa kohdin
ei ollut tehnyt yleispäteviä johtopäätöksiä
kokeistaan. on hänen keksimillään uusilla
termo-kemi-allisilla menettelytavoilla ja koneilla kuitenkin

Berthelot.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0557.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free