- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1021-1022

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Betsaida ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1021

betoniholvi; seil jiinne on nim. 59 m. Betonisillat
valetaan puisiin kaavoihin ja teluksiin. Holvit
tehdään holvimaiselle telineelle, jossa ou laudat
holvin paksuuden mukaan. Isommat holvit
valetaan osissa rajoittamalla puulaidoilla osia
telineiden pinnasta. Osat järjestetään niin, että ne
tavallaan vastaavat kiviholvin kiviä tai
kiviryh-miä ja valitaan symmetrisesti holvin lakeen
nähden (kuvioon ovat ne osat, jotka valetaan
samaan aikaan, merkityt samalla järjestysnume-

Pilkittilinen leikkaus kolminivelisestil betonisillasta
rakennustelineilleen.

rolla). Täten tehdään sen vuoksi, ettei
holviteli-nettä rasitettaisi tois’puolisesti ja jottei holviin
tulisi betonin vielä heikkona ollessa halkeamia,
kun telineet suuren kuorman painosta hiukan
painuvat. Tästä samasta y. m. syistä sovitetaan
usein suuriin holvisiltoihin niveliä lakeen ja
kumpaankin kantaan. Mainittu Iller-joen silta on
myöskin tällainen 3-nivelinen holvisilta. Nivelet
tehdään joko kovasta kivestä (graniitista) taikka
raudasta ja teräksestä. Usein ne valetaan kiinni
heti sen jälkeen kuin telineet ovat holvin alta
poistetut ja holvi asettunut lopulliseen
asentoonsa. Satunnainen sillan yli kulkeva kuorma
on nimittäin niin pieni suuren sillan omaan
painoon verraten, ettei se aikaansaa mitään muu-’
toksia holvin muodossa. Kivisiltoihin verraten
ovat betonisillat enimmäkseen halvempia ja
helpommat rakentaa ; erittäinkin koskee tämä vinoja
ja erikoismuotoisia holveja, jotka betonista
tehdään yhtä helposti kuin suorat holvit, mutta
kivestä ovat varsin työläät rakentaa. Raudalla
jäykistetystä betonista rakennetaan nykyään
enemmän ja useammanlaatuisia siltoja (ks.
Rautabetoni-s illat). J. C-én.

Betsaida, pieni kaupunki tai kylä Galileassa
Gennesaretin-järven rannalla lähellä
Kapernau-mia. Sieltä olivat apostolit Pietari, Andreas ja
Filippus kotoisin. A. F. P.

Betsileo [-&-], Madagaskarin sisäosissa asuva,
hova-kansalle sukua oleva kansanheimo, n.
300,000. IV. S-m.

Betskij, Ivan Ivanovits (1701-95) oli
Suvalovin jälkeen Katariina II:n
kasvatusopillisena luottamusmiehenä. Hänen suunnitelmansa
mukaan perustettiin m. m. Smolnan opisto
aatelisneitoja varten Pietarissa (1764) ja
löytölasten-koteja Pietariin ja Moskovaan. Häntä käytti
Katariina II myöskin asiantuntijana
taidekysy-myksissä. J. J. M.

Betsuaana-maa, Etelä-Afrikassa, jakaantuu
Englannin B.-maahan, joka on osa
Kap-siirtomaata, 133,442 km2, 84,472 as. (1904) sekä
B.-protektoraattiin, 648,000 km", 121,000 as. Maan
etelä-osa on osa Kalaharin erämaata, luoteisosa
laskujokia vailla, itä- ja koillisosa kuuluu
Lim-popo- ja eteläosa Oranje-joen alueeseen. Maan
reunaosat ovat aroa, sisäosa kokonaan kuivaa
erämaata. Kesät ovat kuumat, talvet leudot.
Marrask.-huhtik. sataa; sademäärä vähenee
länteenpäin. Maan reunaosissa harjoitetaan
karjanhoitoa, paikoittain myös maanviljelystä. Kul-

1022

taa, rautaa ja kivihiiliä on monessa paikoin.
Rautatierata
Kapkaupunki-Kimberley-Buluwayo-Salisbury käy pitkin maan itäistä rajaa. — B:n
anastivat englantilaiset 1885. IV. S-m.

Betsuaanit, suuri
bantuheimo Etelä-Afrikassa,
Oranje-ja Sambesi-jokien välillä n.
350,000 henkeä. Betsuaanit
ovat henkisesti vähemmän
kehittyneet kuin idempänä
asuvat kafTerit, ja vähemmän
sotaisia. Elinkeinoina he
harjoittavat maanviljelystä ja
karjanhoitoa sekä osaavat
myös jalostaa rautaa ja
kuparia, valmistaa tavaroita
norsunluusta ja parkita vuotia.
Kansa on jakaantunut
useihin heimoihin, joilla on oraat
päällikkönsä; suurimmaksi
osaksi b. ovat Englannin
vallan alaisia. TV. S-m.

Bettellieim f-haim], Anton (s. 1851), saks.
kirj.-historioitsija, kirjoittanut m. m.
ansiokkaat Beaumarchais’n ja Anzengruberin
elämäkerrat. V. K-i.

Betto, Bernardino di, taidemaalari, ks.
Pinturicchio.

Betula ks. K o i v u.

Betylit (kreik. baityloi, lat. bætyli),
meteori-kiviä, joille muin. kreikkalaiset ja roomalaiset
osoittivat jumalallista kunnioitusta ja joita he
myös käyttivät amuletteina. Sana lienee
foinikialaista alkuperää.

Beulé [böle!], Charles Ernest (1826-74),
ransk. arkeologi, toimitti v:sta 1849
menestyksellä kaivauksia Ateenan Akropoliissa ja vv.
1858-59 Karthagossa, oli v:sta 1854 professorina
Pariisissa, 1873 sisäasiainministerinä Mac
Ma-lionin kabinetissa, lopetti elämänsä itsemurhalla.
Pääteokset: „L’Acropole d’Athènes" (1854, 2:nen
pain. 1863), „Études sur le Péloponèse" (1855,
2:nen pain. 1875), „Les monnaies d’Athönes"
(1858), „L’architecture au siècle de Pisistrate"
(1860), „Fouilles ä Carthage" (1860), „Phidias,
drame antique" (1863), „Procès des Césars"
(1S67-70), „Fouilles et découvertes" (1873). E. R-n.

Beurmann, Karl Moritz von (1835-63),
saks. afrikanmatkustaja; kävi 1860 Niilinmaissa
ja 1862 Tsad-järvellä saadakseen tietää
tutkimusmatkailija Vogelin kohtalon, mutta surmattiin
Maossa Kanemissa. TV. S-m.

Beurreus [börrC-J, Dionysius (k. 1567),
Eerik XIV:n opettaja, oli syntyperältään
ranskalainen, uskonnoltaan reformeerattu; kutsuttiin
1553 Ruotsiin kruununprinssi Eerikin
opettajaksi. Käytettiin sittemmin v altiollisissa
lähetys-toimissa (esim. kosiomatkalla Englantiin) ja
lyötiin Eerikin kruunauksessa ritariksi.
Tunnetuim-maksi B. on tullut kuolemansa kautta. Kun Eerik
kuningas Sturein murhan jälkeen mielenhäiriössä
juoksi pois Upsalasta, riensi B. hänen jälkeensä,
koetti rauhoittaa kuningasta ja rukoili vielä eloon
jääneiden vankien puolesta. Silloin kuningas
huutaen: „Katsokaa, siinäkin on kavaltaja!" käski
henkivartijan surmata B:n (24 p. toukok. 1567).
Poika Thomas B. (k. 1635) siirtyi Suomeen.

Beust [böist], Friedrich Ferdinand
von (1809-86), kreivi, ensin saksilainen, sittem-

Betsaida—Beust

Betsuaani.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0565.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free