Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bezobrasov ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1025
Bezobrasov—Bhavabhuti
1026
hänet ruhtinaaksi. Hän oli koonnut paljon
rikkauksia ; niinpä oli hänellä 49,000 orjaa
tiluksillaan. K. O. L.
Bezobrasov
ä’-J, Vladimir Pavlovits
(1S28-89), ven. taloustieteilijä, palveli jonkun [-aikaa raha-asiain ministeriössä, mutta kutsuttiin
pian etevien taloustieteellisten julkaisujensa
johdosta tiedeakatemian jäseneksi; on useissa
teoksissa käsitellyt varsinkin Venäjän taloudellisen
kehityksen historiaa, raha- ja veroseikkoja,
maanviljelyskysymyksiä y. m. Hänen
julkaisuistaan mainittakoon ensi sijassa „Ètudes sur
1’économie nationale de la Russie" (2 nid.
1882-86). J. F.
Béziers [bezjë’ ], kaupunki
Kaakkois-Rans-kassa, Héraulfn departementissa,Languedoeissa,
Orb-joen ja Canal du Midi’n varrella, 52,268 as.
(1906). Likööri-ja viinateollisuutta; viini-,
vilja-ja karjakauppaa. Ympäristö hedelmällinen.
Vanha silta Orbin poikki; roomalaisaikuisen
teatterin raunioita.
Bezold [betsoltj, Carl (s. 1859), saks.
orientalisti, prof. Heidelbergissä, toimittaa v:sta 1886
„Zeitschrift für Assyriologie", on julkaissut
„Catalogue of the cuneiform tablets in the
Kouyunjik Collection" (1889-99), „The Teli
el-Amarna tablets" (1892), „Ninive u. Babylon"
(1893) y. m. K. T-t.
Bezold [betsolt], Wilhelm von
(1837-1907), saks. ilmatieteilijä, tuli 1868 professoriksi
Müncheniin ja 1S88 Berliinin meteorologisen
laitoksen johtajaksi. B. on tutkinut ilman
sähköisyyttä, valo-opillisia suhteita ja
termodynamiikkaa. (V. V. K.)
Bezsonov [-ssö’-], Petr Aleksejevits
(1828-98), ven. kansanrunouden tutkija, oli
slaavilaisten kielten professorina Harkovassa, on
julkaissut kokoelmia ja tutkimuksia etelä-slaavil.
kansanrunoudesta, Kirejevskijn suuren
venäläisen kansanrunojen kokoelman, valkeavenäläisiä
kansanrunoja (1871) ja „Kerjäläisten hengellisiä
lauluja" (Kaleki perehozije). J. J 31.
Bezzenberger [betse-J, Adalbert (s. 1851),
saks. kielentutkija, on v:sta 1880 vert. kielitie
teen professorina Königsbergin yliopistossa. B.
on paitsi vert. indoeurooppalaisen kielitieteen
alalla esiintynyt etevänä baltilaisten kielten
tutkijana ja julkaissut m. m. „Beiträge zur
Geschichte der litauischen Sprache" (1877), „Die
Kurische Nehrung und ihre Bewohner" (1889)
sekä toimittanut aikakauskirjaa „Beiträge zur
Kunde der indogermanischen Sprachen".
J. J. 31.
Beöthy, Zsolt [böti zolt] (s. 1848), unk.
kirjailija, kirjallisuushistorioitsija ja esteetikko,
v:sta 1882 estetiikan professori Budapestin
yliopistossa; kirjoitti nuoremmalla iällään runoja,
novelleja, romaaneja, mutta siirtyi vähitellen
yhä enemmän kritiikin, kirjallisuushistorian ja
estetiikan alalle; hänen tuotteliaasta kynästään
on lähtenyt monta erinomaista teosta, joista
tässä mainittakoot vain: perusteellisiin
tutkimuksiin perustuva, myös oppikirjana käytetty
„Unkarin kansalliskirjallisuuden historia" („A
magyar nemzeti irodalom történeti
ismerte-tése"), laajasti suunniteltu ja perustavaa laatua
oleva tutkimus „Novellista unkarin
kirjallisuudessa" („A szépprözai elbeszélés a magyar
iro-dalomban", Budap. 1886 ja 1888, 2 osaa), ja
var-33. Painettu 16/B09.
sinkin esteettinen tutkimus „Traagillisuudesta"
(„A tragikum", Budap. 1885), jota alallaan
pidetään ensiluokkaisena teoksena. Hänen ja
F. Badicsin (ks. t.) toimittamana on myös
ilmestynyt arvokas ja laaja, hyvin kuvitettu „Unkarin
kirjallisuuden historia" („A magyar irodalom
története", 2:n pain., Budap. 1899, 2 osaa. B:n
kriitillisistä teoksista on mainittava „Szfnmüfrök
és szinészek" („Näytelmänkirjoittajia ja
näyttelijöitä", Budap. 1882). Perusteellisten
tietojensa, laajan lukeneisuutensa, suuren
oppineisuutensa, viehättävän esitystapansa, hienon ja
terävän kynänsä kautta B. niin hyvin
kirjailijana ja sanomalehtimiehenä kuin tiedemiehenä,
yliopistonopettajana ja puhujana on hyvin
huomattavassa määrässä vaikuttanut uudemman
unkarilaisen kirjallisuuden ja taiteen kehitykseen,
samalla kuin hän voimakkaasti on vienyt
eteenpäin kirjallisuushistoriallista ja kaunotieteellistä
tutkimusta kotimaassansa. V. 11*.
Bhagalpur (Bagh ai pur). 1. Etu-Intian
hallitusalue Bengaalissa, 53,121 km’, 8,721,484 as.
(1901), 164 km2:llä. Hedelmällinen tasankomaa,
jonka läpi Ganges lukuisine lisäjokineen virtaa;
ainoastaan etelässä vuoria. Ilmasto
epäterveellinen. Riisin, vehnän, hirssin, maissin, indigon
y. m. viljelystä. Asukkaat suurimmaksi osaksi
hindulaisia. — 2. Alueen pääkaupunki,
Ganges-joen ja Kalkutta-Delhin rautatien varrella;
75,760 as. (1901) ; puuvilla- ja silkkiteollisuutta.
Bhagavad-gita [ Itä], „pyhä laulu"
(intialaisen eepoksen „Mahabharatan" 6:nnessa
kirjassa), uskonnollis-filosofinen opetusruno
(korkeintaan 3:nnelta vuosis. e. Kr.), joka on
muin.-intialaisen uskonnon-filosofian päälähteitä. Paras
sitä käsittelevä teos on W. v. Humboldtin „Über
die unter den Namen B. bekannte Episode des
Mahäbhärata" (Berl. 1826).
Bhamo, Ylä-Birman kauppakaupunki
Irava-din varrella n. 7,000 as. Se on 200 km Kiinan
rajalta. Välittää kauppaa Kiinan Jynnanin
maakunnan kanssa. 11’. S-m.
Bhartpur, Itä-Intian suojelusvaltio
Rajputa-nassa; 5,113 km’, 626,695 as. (1901) 122 knr:llä,
’/s muhamettilaisia. Matalaa, ainoastaan
keinokastelun avulla viljelyskelpoista vuorimaata.
Pääkaupunki B., 42,997 as. Linnoitus ja
maba-radzan palatsi. IV. S-m.
Bhäskara (s. 1114 j. Kr.), liikanimeltä A k
ä-rya (oppinut), intialainen tähtitieteilijä, sai
1150 valmiiksi suuren opetusrunon, joka
käsitteli matematiikkaa ja tähtitiedettä ja jota
pidetään parhaana hindulaisten järjestelmällisenä
esityksenä näistä tieteistä.
Bhat, intial. laulajain ja
historiankirjoitta-jain kasti, jonka jäseniä on pidetty pyhinä,
mutta jonka arvo nyt on suuresti alenemassa.
Bhatgaon, kaupunki Itä-Intian itsenäisessä
Nepalin valtiossa, 1,200 m yi. merenp., n. 30,000
as. Kaupungissa on sekä brahmalaisia että
buddhalaisia kouluja; se on hindulaisten
„bhat"-kastilaisten asuinpaikka. B:n nimi on myös
Dharmaputra s. o. „lain kaupunki". W. S-m.
Bhavabhuti [-ii’-], kuuluisa intialainen
draamallinen kirjailija (n. 700 j. Kr.) ; hänen 3:sta
säilyneestä näytelmästään on kaksi,
„Maliavirat-sarita" („Suuren sankarin vaiheet") ja
„Uttara-ramatsarita" („Kaman myöhemmät vaiheet"),
saanut aiheensa kertomarunosta „Ramayana";
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
