- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1035-1036

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bielke ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1035

Bielski—-Bifurkatsioni

1036

8. Nils B. (1569-1639), valtaneuvos Ture
B:n, Salestadin herran poika. B. opiskeli
Saksassa ja meni myöhemmin Kaarle herttuan
palvelukseen päästen 1594 hänen neuvosherrakseen.
Hän oli 1599 sen tuomioistuimen jäsenenä, joka
Turussa tuomitsi Arvid Stålarmin y. m.
kuolemaan, tuli valtaueuvokseksi 1605 tai 1606 ja
vapaaherraksi 1608, nimitettiin jäseneksi Svean
hovioikeuteen 1614 ja oli valtakamarineuvoksena
1615-23. V. 1623 B. tuli Turun hovioikeuden
ensi-mäiseksi presidentiksi ja samalla
gubernaatto-riksi eli maaherraksi Suomen maaherrakuntaan,
joka käsitti maastamme kaiken muun paitsi
Ahvenanmaan, Pohjanmaan ja Käkisalmen
läänin. V. 1630 B. erosi presidentin virasta ja 1631
gubernaattorin toimesta, jonka jälkeen hän toimi
Ruotsissa valtaneuvoksena y. m. viroissa.
Virkatoimissaan B. oli järjestystä ja oikeutta
harrastava. V. 1624 hän pani kamreeri Juhana
Otten-poika Kleblattin avulla alkuun vähän
aikaisemmin päätetyn maanmittailun hallintopiirissään
ja ehdotti sen yhteydessä toimeenpantavaksi
uuden verollepanon. Liiallinen on hänestä noin
100 vuotta hänen kuolemansa jälkeen annettu
arvostelu, että hän oli maastamme kaiken
väkivallan häätänyt. B:n sivistysharrastusta
todistaa hänen ehdotuksensa hallitukselle v:na 1629,
että maahamme perustettaisiin muutamia
professorinvirkoja käsittävä akatemia, minkä
tuuman Pietari Brahe sitten toteutti. K. Ii. 31.

9. Sten N i 1 s i n p o i k a B. (1624-84),
val-tiorahastonvartija, synt. Turussa. Kohosi 1657
amiraaliksi ja valtaneuvokseksi sekä 1672
valtio-rahastonvartijaksi. V. 1673 B. tuli
Etelä-Suo-men laamanniksi. Hän osoitti yleensä
virkamiehenä työkykyä ja kelvollisuutta. B. oli M. G. de la
Gardien ja Ranskan liiton vastustajia. O. R.

10. Nils B. (1644-1716), sotapäällikkö,
kenraalikuvernööri. B. sai 1649 esi-isäinsä ansiosta
Korpon vapaaherrakunnan. Kunnosti itseänsä
varsinkin Lundin taistelussa v. 1676; otti
kunniakkaasti osaa Itävallan ja Turkin väliseen
sotaan 1684-87. Oltuaan korkeissa viroissa,
m. m. Viron ja Pommerin kenraalikuvernöörinä,
hän joutui Kaarle XII:n epäsuosioon ja
tuomittiin 1705 kavalluksesta y. m. kuolemaan. B:n
henki säästettiin, mutta hän menetti tiluksensa
ja pysyi vuoteen 1715 vankeudessa.

11. Ture Gabriel B. (1684-1763), kreivi,
sotilas, valtiomies, edellisen poika. Opiskeli
ulkomailla, otti kunnialla osaa Kaarle XII:n sotiin
ja oli myös kuninkaan seurassa Turkinmaalla.
Tuli 1727 valtaneuvostoon, missä liittyi Arvid
Hornin kannattajiin. B. pantiin hattujen voiton
johdosta 1738 viralta, mutta sai sen takaisin
1761.

12. Sten Karl B. (1709-53), vapaaherra,
tieteenharjoittaja. Sai huolellisen kasvatuksen
ja kohosi virkamiesuralla Turun hovioikeuden
varapresidentiksi 1746. B. harrasti suuresti
luonnontieteitä, varsinkin kasvioppia ja kannatti
myös muiden, kuten P. Kalmin tutkimuksia.

13. Ture J o h a n B. (1742-92), vapaaherra,
osallinen Kustaa III:n murhassa; jätti pian
valtion palveluksen, johon ensin oli antautunut.
Osallisena salaliitossa, jonka tarkoituksena oli
murhata Kustaa III, B. nautti myrkkyä
välttääkseen rangaistusta, mikä kohtasi hänen
rikos-tovereitaan. B. tunnusti ripissä kuolinvuoteel-

laan syyllisyytensä, mutta kieltäytyi
ilmaisemasta muita salaliittolaisia. G. R.

Bielski [-e’-], Martin (1495-1575), puol.
historiankirjoittaja, oli nuoruudessaan mukana
useissa sodissa, kirjoitti ensimäiset
puolankieliset historialliset teokset: „Kronika swiata"(1550),
yleinen historia, ja „Kronika polska" (1597),
Puolan historia, jonka hänen poikansa päätti ja
julkaisi; on myöskin sepittänyt kaksi satiirista
runoa ja erään sotataitoa käsittelevän teoksen.

Bien [biä’J (ransk.), hyvin; b.-a i m é
eme’J,
suuresti rakastettu, armas.

Biennis /-e’-/ (lat.), kaksivuotinen; b i e [-n-n i u m, kaksivuotiskausi.

Bier [bir] (saks.), olut.

Bierfreund [birfröinl], Lorentz
Kristian Theodor (1855-1906), tansk. taide- ja
kirjallisuuskriitikko. Elokas, notkea
kaunotie-teellisten tutkielmain kirjoittaja, jonka varsinkin
taidehistorialliset kuvaukset ovat herättäviä.
Kirjoittanut m. m. „Shakespeare og hans kunst",
„Rembrandt", „Florens I-ll". V. K-i.

Biermanns [bir-], Cornel Joseph
(1800-80), saks. metsänhoitomies. Hyvin tunnettu on
hänen keksimänsä n. s. B:n metsänistutustapa,
jossa käytetään kuoppaistutusta, mutta kuoppa
täytetään turvetuhalla ja lannoitusmullalla.

A. V.

Biesbosch [bisbos] (holl. bies = kaisla, ja
bosch = pensaikko) 1. het Bergsche Veld,
matala, rämeinen, 200 knr laaja, saaririkas
suistomaa-alue Alankomaissa, Etelä-Hollannin ja
Etelä-Brabantin maakuntain välillä sekä
Dord-reehtin kaupungista kaakkoon. B. on n. s.
Hol-landsch Diepin ja Haringvlietin kautta
Pohjanmeren yhteydessä. Se syntyi 18-19 p. marrask.
1421, kun Maas särki sulkunsa. Tulva hävitti
silloin 72 kylää ja n. 100,000 ihmistä hukkui.
Nyt on maa ojittamalla ja sulkulaitoksia
rakentamalla kuivatettu ja hävitetyistä kylistä 34
uudelleen rakennettu.

Biese-Ablman, Helmi (s. 1867), suom.
taidemaalari, kotoisin Helsingistä. Läpikäytyään
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ja
opiskeltuaan yksityisesti G. Berndtsouin
johdolla, rva B. on pääasiallisesti maalannut
maisemia, usein sangen tuoreesti ja reippaasti. Hän
on myös toiminut piirustuksenopettajana.

Biffi (engl. beef), pihvi.

Bifilaari (lat. bis = kahdesti, ja filum = säie),
kaksisäikeinen.

Biformi (lat. bis = kahdesti, ja förma = muoto),
kaksimuotoinen. — Biformiteetti,
kaksimuotoisuus.

Bifrost, mskand. uskonnossa se „notkuva
silta", jota myöten jumalat astuivat alas maan
päälle ja joksi kuviteltiin sateenkaarta.

Bifurkatsioni (lat. bis = kahdesti ja furca =
haarukka), kahden jokialueen välinen
luonnollinen yhteys, esim. yhteinen lisäjoki. B. syntyy
vedenjakajan (ks. t.) ollessa kahden jokialueen
välillä niin vähän kehittynyt, että lähteet
saattavat virrata molempiin suuntiin. B. voi myös
syntyä taaksepäin kulkevan (regressiivinen)
uur-tamisen (erosionin) vaikutuksesta, kun joki
vesimäärän suuretessa siirtää lähteensä yhä
kauemmaksi suultaan. Tällöin se voi uurtautua
vuoriharjanteittenkin poikki ja siten saavuttaa
toisen jokialueen. Suurin ja tunnetuin h. on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0572.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free