- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1047-1048

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Binding ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1047

Biografinen ni

mikirja—Bion

1048

esim. Mickaud, „Biographie universelle" (45
osaa, 1843-65) ; öttinger, „Moniteur des dates"
(6 osaa). Tietoja kirjailijoista kaikista maista
sisältävät Vapereau, „Dictionnaire uuiversel des
littératures" (1884), ja De Gubernatis,
„Dictionnaire international des éerivains du jour"
(1888-91). Eri maiden biografisista laajoista
nimikirjoista mainittakoon: „Allgemeine deutsehe
Biographie" (45 osaa ja useita lisäosia), Wurzbach,
„Biographisches Lexikon des Kaiserthums
Österreich", Englannista: „Dictionary of national
bio-graphy", Tanskasta: Bricka, „Dansk biografisk
lexikon", Ruotsista: Palmblad, „Biographiskt
lexikon öfver namnkunnige svenske män" (23
osaa, 1835-57) ynnä Wieselgrenin toimittama
jatko siihen (10 osaa, 1857-92). Näitä lyhyempi
käsikirja on Hofbergin „Svenskt biografiskt
handlexikon" (uusi painos, 2 osaa, 1906).

Suomen yleisistä biografisista kokoelmista ovat
ensi sijassa mainittavat „Finlands minnesvärda
män" (2 osaa, 1853-57), „Biografinen nimikirja"
(ks. t.), „Finsk biografisk handbok" (ks. t.) ja
„Biografisia tietoja Suomen naisista eri
työaloilla" (1896). Elämäkerrallisia tietoja
henkilöistä eri aloilta sisältävät esim. Späre,
„Biogra-fiska Anteckningar om Senatens för Finland
ledamöter och tjenstemän" (1878), Tengström,
„Chronologiska Förteckningar och Anteckningar
öfver Finska Universitetets fordna medlemmar"
(1836), Lagus, „Åbo hofrätts historia" (1834),
Renvall, „Finlands universitet 1828-90" (1891),
Lagus, „Album studiosorum Academiæ Aboensis,
Abo Akademis studentmatrikel" (2 osaa, 1891-95,
ja lisävihko), Lundström, „Suomen
alkeisopis-tojen opettajisto" (1902) ; paimenmuistot,
niinkuin Strandberg, „Abo stifts herdaminne"(1832),
Akiander, Herdaminne för fordna Viborgs och
nuvarande Borgå stift" (2 osaa, 1868-69) ;
Colliander, „Suomen kirkon paimenmuisto 19
vuosisadan alusta nykyaikaan" (ilmest. 9 vihkoa
1907-09) ; sukukirjat: Wasastjernan „Ättartaflor öfver
den på Finlands riddarhus introducerade adeln"
(3 osaa, 1879-83), erittäinkin Pohjanmaan
pappissuvuista tietoja sisältävä „Genealogia
Sur-silliana" (ks. t.) ja Bergholmin „Sukukirja
Suomen aatelittomia sukuja" (2 osaa, 1901). Lyhyitä
elämäkerrallisia tietoja elävistä henkilöistä
sisältää „Kuka kukin on 1909" (1908). K. G.

Biografinen nimikirja, maamme laatuaan
ensimäinen elämäkerrallinen hakemisto,
„elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta,
toimittanut Suomen Historiallinen Seura", ilmestyi vv.
1879-83 771-sivuisena (1,542 palst.) kirjana, isoa
8:o kokoa, G. W. Edlundin kustannuksella. Yritys
oli ajakseen suurenmoinen ja sitä merkittävämpi,
koskei semmoista oltu vielä siihen asti ruotsin
kielelläkään saatu aikaan. Sittemmin ilmestyi
siihen lisävihko, käsittäen 72 sivua (142 palstaa).
Pääosa sisältää yhteensä 1,378 hakunimeä, joista
ainoastaan 55 on viittauksellista laatua, muut
sitävastoin samalla kirjoitelmien otsikkoina;
lisävihossa on taas 121 uutta hakunimeä sekä
koko joukko jo pääosassa esiintyneitä niiniä,
joiden alla olleita tietoja siinä täydennettiin.
Sitä paitsi on teoksessa yhteensä 118 sukutaulua.
— Sikäli kuin kirjoitelmien alamerkeistä näkyy,
oli suurin työtaakka muutamilla
sivistyshistoriassamme muutenkin huomattavilla miehillä.
Niiden joukossa eturivissä ovat Yrjö Koskinen

(233 kirjoitelmaa), E. G. Palmén (208), J. R.
Aspelin (198), K. F. Ignatius (77), Julius Krohn
(64), Th. Rein (54), A. G. Fontell (23), j. n. e.
Teos semmoisenaan antoi uuden valaistuksen
olojemme kehityksen tuntemiselle sekä valtiollisen
historian että erittäinkin sivistyselämän aloilla
ja on huomattavimpia merkkiteoksia kansallisen
elämämme lieräämisajoilta. Sitä paitsi tämä
B. nimikirja kauan pysyi ainoana laatuaan
maassamme, sillä Sukukirja (ks. t.) ja Finsk
Biografisk Handbok (ks. t.) valmistuivat vasta
uuden vuosisadan alussa. K. S.

Biografinen opetus (vrt. Biografia),
sellainen opetusmenettely, joka elämäkertojen
muodossa käsittelee opetusainesta. Se tulee
kysymykseen etupäässä historian,
kirjallisuushistorian ja raamatunhistorian opetuksessa,
ensiksi-mainitussa opetusaineessa erityisesti joko
erikoisena alkeiskurssina ala-asteilla taikka sitten
vallitsevana opetusmenetelmänä, jolloin opetus
kokonaisuudessaan tapahtuu merkillisten,
aikaansa edustavien henkilöiden elämäkertojen
avulla. Biografista opetusta on tahdottu
sovelluttaa maantiedon ja luonnontiedonkin opetukseen,
mutta siinä se kohtaa suuria vaikeuksia. [Rein,
„Handb. d. Pädag." I, 2:nen pain.] O. Sl-e.

Biografisk Handbok. ks. F i n s k
Biografisk Handbok.

Biokemia (kreik. bios = elämä, ja kem ia), se
osa kemiaa, joka käsittelee elävissä olennoissa
tapahtuvia kemiallisia ilmiöitä ja niiden
synnyttämiä aineita.

Biologia (< kreik. bios = elämä, ja logos
-oppi), laajimmassa merkityksessä oppi elämästä
eli elävistä olioista, siis yhteisnimitys kasvi- ja
eläintieteelle ja antropologialle. Usein
tarkoitetaan biologialla oppia elollisten olentojen
elämäntoiminnoista ja elämänehdoista, vastakohtana
morfologialle, tai oppia elimistöjen
elämäntavoista (ravinnosta, oleskelupaikoista,
pesimisestä y. m.). K. S(. L.

Biologinen vedenpuhdistus (kreik. bios =
elämä, ja logos = oppi), eräs lokaviemäriveden
puhdistustapa, jota viime vuosikymmeninä on
käytetty etupäässä Englannissa. Tässä
menettelyssä vähennetään lokaviemäriveden elimellisiä
epäpuhtauksia itse viemärivedessä olevien
bakteerien avulla. Ensin annetaan lokaveden seista
useita tunteja, jopa vuorokausiakin, suuressa
altaassa (engl. „septic tank"), jossa vesi
mahdollisimman vähän pääsee ilman yhteyteen. Tällöin
tapahtuu n. s. anaerobisten bakteerien
vaikutuksesta muutos, jota jokapäiväisessä elämässä
nimitetään mätänemiseksi. Sitten joutuu vesi
itsetoimivien laitosten ja johtojen viemänä suurelle
koksi- tai kuonasiivilälle; veden tihkuessa
siivilän kautta pääsee siihen ilma hyvin
tehokkaasti vaikuttamaan ja n. s. aërobiset bakteerit
hapettavalla toiminnallaan vähentävät vedestä
siihen liuenneita elimellisiä epäpuhtauksia. —
Tavalliset koksi- tai kuonasiivilät toimivat vain
ajoittain; jos käynti halutaan yhtäjaksoiseksi,
päästetään vesi tihkumaan koksi- tai
kuona-kerrokselle erikoisesta suuresta siivilästä. —
Orgaaniset epäpuhtaudet saadaan hyvin
toimivalla biologisella puhdistuslaitoksella
väLeue-mään aina 50-75 %. S. V. H.

Bion, kreikkalainen n. s. bukolinen runoilija,
oli kotoisin Smyrnasta ja näyttää eläneen 2:sen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0578.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free