- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1049-1050

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bioskopia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1049

vuosis. lopulla e. Kr. Sisiliassa. B:lta on, paitsi
katkelmia, säilynyt laajahko eepillinen kuvaus,
„Valitus Adoniin kuolemasta", ynnä joukko
pienempiä runoja, enimmäkseen eroottista laatua.

E. R-n.

Bioskopia (kreik. bios = elämä, ja skope’in =
tarkastaa), lääket., tutkimus siitä, onko
määrättyjen olosuhteiden vallitessa elämää ja elinkykyä
ollut olemassa, mitkä ilmiöt elämän ovat
sammuttaneet j. n. e. Käytetään joskus myöskin
merkitsemään samaa kuin röntgoskopia (ks. t.).

(II. O-B.)

Biostatiikka (kreik. bios = elämä, ja statikë"
= tasapaino), oppi elämän keskipituudesta ;
myöskin oppi keskimääräisistä väestösuhteista.

Biot [bio7, Jean Baptiste (1774-1862),
ransk. fyysikko ja tähtitieteilijä, tuli 1800
Pariisin College de Francen professoriksi, 1S04
professoriksi observatoriin, määräsi äänen nopeuden
kiinteissä kappaleissa, tutki yhdessä Aragon
kanssa kaasujen kykyä taittaa valonsäteitä, keksi
valon sirkulaaripolarisatsionin. (V. V. K.)

Biotiitti, miner., ransk. fyysikon Biot’n
mukaan nimensä saanut tumma kiillelaji.
Kemialliselta kokoumukseltaan
kalium-magnesium-alu-miniurasilikaattia (vrt. Kiille).

Biot-Savart’in [biö-savä’rin] laki, tärkeä
Biot’n ja Savart’in keksimä sääntö, mikä
kuuluu: Pitkä suoraviivainen sähkövirta vaikuttaa
sen ulkopuolella olevaan magneettipooliin, jonka
etäisyys virrasta on pieni virran johdon
pituuteen verrattuna, voimalla, mikä on kääntäen
verrannollinen etäisyyteen. (V. V. K.)

Birch-Pfeififer, Charlotte (1800-68), saks.
näyttelijätär ja näytelmäkirjailija.
Näyttelijättärenä hän esitti traagillisia osia voimakkaasti
ja intohimoisesti, mutta ilman naisellista suloa.
V:sta 1828 hän toimi kirjailijana, julkaisten noin
100 näytelmäkappaletta, osaksi mukailtuja
romaaneista ja novelleista. Niiden taiteellinen
arvo on vähäpätöinen, mutta aikoinaan ne ovat
saavuttaneet suurtakin suosiota kevyinä, vähän
tunnelmoivina kansankappaleina. Mainittakoon
niistä „Die Grille" („Sirkka"), mukailu George
Sandin „La petite Fadette"sta, sekä Fredrika
Bremerin „Grannarne" nimisen romaanin
näyttämölle sovitus „Mutter und Sohn". V. K-i.

Birckholtz, Hieronymus von. virkamies,
oli syntyisin Brandenburgista, tuli 1586
ylioppilaaksi Heidelbergissa, oli 1595 Kaarle herttuan
kamarijunkkarina ja kosi marski Klaus
Flemingin veljentytärtä Anna Flemingiä, karaten
lopulta hänen kanssansa Suomesta Ruotsiin. B:a
käytettiin monissa toimissa, nimenomaan
Suomen puolella, jossa naimistensa kautta oli tullut
Yläneen kartanon omistajaksi. 1599 hän
seurasi herttuata sotaretkelle Suomeen; lähetettiin
1601-02 Sigfrid Aronus Forsiuksen ja Daniel
Hjortin kanssa tutkimaan oloja Lapissa; 1607
hän taas sai toimekseen lähteä Pohjanmaalle
tutkimaan ja järjestämään sikäläisiä oloja. 1616
hän lähettiläänä meni Saksaan; kuoli ennen
vuotta 1621. — Hänen samanniminen poikansa,
H. v. B., mainitaan Turun hovioikeuden
ensi-mäisten asessorien joukossa; kuoli 1639. K. G.

Bird (1. Byrd) [baad], William
(1543-1623), engl. kuoronsäveltäjä, luultavasti
aikakaudellansa Englannin etevin. Kansalaisiltaan
B. on saanut kunnianimen „musiikin isä". 7. K.

1050

Biremis /-e’-/ (lat.), soutulaiva, jossa on
kahdet airorivit päällekkäin.

Birfiilari (saks. bierfiedlcr), huono
viulunsoittaja, joka esiintyy kapakoissa tai
tanssipaikoissa.

Birger (1280-1321), Ruotsin ja Suomen
kuningas (1290-1319), Maunu Ladonlukon poika,
oli kuninkaana Tyrgils Knuutinpojan holhouksen
alaisena v:een 1302, jolloin hänet kruunattiin.
Senkin jälkeen Tyrgils Knuutinpoika vaikutti
paljon hallitukseen. Mutta kun kuningas oli
sopinut riitansa veljiensä Eerik ja Valdemar
herttuain kanssa, niin nämä uskottelivat
kuningasta, että Tyrgils Knuutinpoika oli muka ollut
syypää heidän riitoihinsa. Sen johdosta B.
vangitutti ja mestautti hänet 1306. Samana
vuonna herttuat kavalasti vangitsivat B:n
Hå-tunan kartanossa llplannissa ja pakoittivat hänet
luovuttamaan heille melkein koko valtakunnan.
Kuningas pääsi silloin vapaaksi (1308), mutta
riitaisuudet jatkuivat. Vihdoin v. 1317 B:n
onnistui ystävyyttä teeskennellen houkutella
herttuat Nyköpingin linnaan, jossa hän otti heidät
vangiksi. Seuraavana vuonna he kuolivat
Nyköpingin vaukityrmässä. B:iä vastaan syntyi
nyt maassa kapina; hänen täytyi paeta
Tanskaan, josta hän ei enää palannut. Hänen
veljensä Eerikin poika, Maunu, valittiin
kuninkaaksi 1319. K. O. L.

Birger, Brosa (k. 1202), Ruotsin jaarli,
kuului folkungein sukuun, joka hänen aikanansa
kohosi suureen mahtavuuteensa. Jaarliksi, jona
ylin hallitus koko maassa oli hänen käsissään,
hän tuli Knut Eerikinpojan hallitessa ja pysyi
sinä sitten Sverker II:n aikana kuolemaansa
asti. (K. G.)

Birger Gregerinpoika (k. 1383), Upsalan
arkkipiispa, joksi tuli 1366; oli pyhän Birgitan
harras ystävä ja kirjoitti latinaksi hänen
elämäkertansa sekä sepitteli hengellisiä lauluja.

Birger Gunnarinpoika (k. 1519), Lundin
arkkipiispa v:sta 1497, koetti viimeisen kerran
käyttää Lundin arkkipiispan asemaa Ruotsin
kirkon primaksena (ensimäisenä miehenä),
julistaen m. m. Sten Sture nuoremman pannaan. Oli
muuten toimelias ja kirkon etuja valvova mies.

Birger, Hugo, oik. Petterson (1854-87),
ruots. maalari, opiskeli Tukholman taideakate
miassa ja oleskeli sittemmin etupäässä
Pariisissa ja Espanjassa. Hänen tuotantonsa
käsittää varsinkin laatu- ja maisemakuvia, joissa
pääpaino on loistavassa värityksessä sekä ilman
ja valon tarkkaamisessa. Hänen tunnetuin,
Pariisin salongissa v. 1S86 näytteillä ollut taulunsa
on Göteporin museossa ja esittää iloisesti ja
reippaasti „Aamiaista Ledoyenin ravintolassa"
salongin avajaispäivänä. Tässä isossa
taulussa nähdään paitsi taiteilijaa itseään useita
muita pohjoismaalaisia taiteilijoita, m. m.
Edelfelt ja Valigren. E. R-r.

Birger Jaarli (k. 1266), ruots. hallitusmies,
kuului mahtavaan Folkungein ylimyssukuun.
V. 1248 hän tuli lankonsa, silloisen Ruotsin
kuninkaan Eerik XI:n jaarliksi ja oli sen jälkeen
Ruotsin valtakunnan todellinen hallitsija aina
kuolemaansa asti v. 1266. V. 1249 Birger teki
ristiretken Suomeen tullen laivoinensa
..hämäläisten satamaan" (ks. t.), josta kulki
Hämee-I seen. Hän pakoitti hämäläiset kasteeseen ja

Bioskopia—Birger

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0579.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free