Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bismarckin-ruskea ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1065 Bismarckin-ruskea—Bismarckin saaristo 1066
Kauppapaikka Bismarckin saaristossa.
listista liikettä. Käyttäen hyväksensä kahta
Vilhelm keisaria vastaan tehtyä murhayritystä,
joiden tekijät eivät kuitenkaan olleet
sosiaalidemokraatteja, hän 1878 sai valtiopäivillä
hyväksytyksi n. s. sosialistilain, poikkeuslain, joka oli
voimassa vuoteen 1890 ja jonka nojalla hallitus
kielsi sosiaalidemokraattein kokoukset, lakkautti
heidän sanomalehtensä ja karkoitti tai vangitsi
heidän johtajansa. Mutta ,,r a u t a k a n s 1 e r i n"
kuristuspolitiikka ei vienyt tarkoitetuille perille.
Ensi iskuista toinnuttuaan
sosiaalidemokraattinen puolue vain vahvistui ja kasvoi. Toisellakin
tavalla B. koetti riistää sosiaalidemokratialta
tilaisuuden vaikuttaa suuriin joukkoihin.
Osoittaaksensa, että hallituskin tahtoi parantaa
työväen tilaa, hän 1881 pani alulle
tvöväenvakuutus-lainsäädännön; näin syntyivät
sairausvakuutuslaki (1883), tapaturmavakuutuslaki (1884),
invaliditeetti- ja vanhuudenvakuutuslaki (1889).
B. nautti Vilhelm I:n täydellistä luottamusta
tämän kuolemaan asti 1888. Hänen asemansa
oli luja myöskin Fredrik III:n
kolmikuukauti-sen hallituksen aikana. Mutta nuori
kunnianhimoinen Vilhelm II ei sietänyt kauan B:n
kaikkivaltaa, vaan pakoitti hänen pyytämään
eronsa 1890. Viimeiset vuotensa hän asui
Friedrichsruh nimisellä maatilallaan lähellä Hampuria
tyytymättömänä moitiskellen „uuden suunnan"
politiikkaa. B. kuoli 30 p. heinäk. 1898.
B. oli 19:nnen vuosis. jälkipuoliskon
merkillisin valtiomies. Hänen tavaton lahjakkuutensa
ja voimakas persoonallisuutensa herättävät
ihmettelyä. Valtiomiehenä hän oli harvinaisen
selvällä arvostelukyvyllä varustettu,
rikkivii-saudesta vapaa reaalipolitikko, joka nopeasti
käsitti todelliset voimasuhteet ja häikäilemättä
käytti niitä hyväksensä. Mutta hänenkin
nerollaan oli rajansa. Hänen onnistumaton
taistelunsa katolista kirkkoa ja sosiaalidemokratiaa
vastaan osoittaa, että hän ei kyennyt oikein
arvostelemaan aatteellisten rientojen voimaa.
B:n kunniaksi on Saksassa pystytetty suuri
joukko muistopatsaita, kaikkiaan neljättäsataa.
Hänestä on olemassa kokonainen kirjallisuus.
Hänen omia julkaisujaan ovat m. m. „Gedanken
und Erinnerungen" (1898; Anh., 1901);
„Politische Briefe Bismarcks 1849-89" (1889) ;
„Die politischen Reden des Fürsten Bismarck"
(1892-94).
[B:ia käsittelevästä historiallisesta
kirjallisuudesta mainittakoon: H. v. Sybel, „Die
Begründung des deutschen Reichs durch Wilhelm 1";
II. Kohl, „Wegweiser durch Bismarcks
Gedanken und Erinnerungen"; II. Kohl, „Bismarck
Jahrbuch"; E. Mareks, „Kaiser Wilhelm 1";
M. Lenz, „Geschichte Bismarcks"; Andler, „Le
prince de Bismarck".] F.
Bismarckin-ruskea (v e s u v i i n i, m a
n-c h e s t e r i n-r u s k e a), ruskea atsoväriaine,
jota saadaan antamalla typpihapokkeen
vaikuttaa metafenyleenidiamiinin kloorivetysuolaan.
Tätä värinsyntymisreaktsionia käytetään
myöskin tutkittaessa veden typpihapokepitoisuutta;
vesi, jossa on vain ’/«moo % typpihapoketta,
aiheuttaa selvän värin, kun siihen lisätään
metafenyleenidiamiinin rikkihappoliuosta. ("IV. li.)
Bismarckin saaristo (ennen Uuden
Britannian saaristo), saariryhmä
Melanee-siassa, Uuden Guinean koillispuolella; 47,100
km2, n. 200,000 as. Tärkeimmät saaret ovat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
