Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bituminiitti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1071
nikko Vienan-joen seuduilla, jonne norjalaiset
9:nnen vuosisadan lopusta alkaen tekivät
kauppa-ja merirosvousretkiä. Ensimäisenä löysi tien
sinne Ottar (ks. t.) n. 875; myöhemmistä
viikinkiretkistä mainittakoon kuninkaiden Eerik
Verikirveen ja Harald Harmaaturkin tekemät
10:nnellä vuosis. ja kuuluisin kaikista, Ruijan
norj. läänitysmiehen Torer Hundin ja hänen
kumppaniensa, jolloin ryöstettiin bjarmein
epäjumalan „Jomalin" temppeli ja kalmisto (1026).
Tämän jälkeen bjarmalaisretket harvenivat,
viimeinen niistä tapahtui 1200-luvun alussa. Syynä
siihen oli epäilemättä se, että noiden seutujen
kauppa ja varallisuus hävisi Novgorodin vallan
levitessä Vienan-joen varsille asti ja katkaistessa
sieltä Volgaan päin kulkevan kauppatien.
Bjarmein ja Bjarmalannin nimet lienevät yhteydessä
Perman nimen kanssa ja siitä syntyneet;
nähtävästi ne tarkoittavat Vienan varsilla ennen
aikaan asunutta suomensukuista kansanheimoa.
K. G.
Bjarmia = Bjarmalanti (ks. t.).
Bjarmit, islantilaisten Bjarmalannin (ks. t.)
asukkaille antama nimitys.
Bjel ..., Bjela..., Bjelo..., slaavilaisissa
nimissä = valkea.
Bjelaja ks. B e 1 a j a.
Bjelbog ks. B e 1 b o g.
Bjelgoiod ks. B e 1 g o r o d.
Bjelinskij ks. B e 1 i n s k i j.
Bjeljskij ks. B e 1 j s k i j.
Bjeloje möre ks. Beloe möre.
Bjelo-ostrov ks. Bel o-o s t r o v.
Bjelo-ozero ks. Bel o-o z e r o.
Bjelozersk ks. Belozersk.
Bjelostok ks. B e 1 o s t o k.
Bjelovezin nummi ks. Belovezin metsä.
Bjeluha ks. B e 1 u h a.
Bjerkén, Per af (1765-1818), ruots. kirurgi,
opiskeli Upsalassa ja matkusti 1793 Lontooseen,
josta palasi 1796. B. oli ajallansa Ruotsin etevin
kirurgi. V. 1808 hän tuli Suomen armeijan
ensi-mäiseksi kenttälääkäriksi ja 1809 Tukholman
Serafimi-sairaalan ylikirurgiksi.
Bjerknes. 1. Karl Anton B. (1825-1903),
norj. fyysikko ja matemaatikko, 1869
matematiikan professori Kristianiassa. B:n tärkein työ
oli merkillisen yhtäläisyyden näyttäminen
sähköjä magneettisten voimien toiselta puolen ja
toiselta puolen kahden, nesteessä olevan,
jaksottaisesti tilavuuttaan muuttavan pallon välillä
vallitsevan liydrodynamisen voimanvaikutuksen
kesken. B. näytti tämän toteen monilla kokeilla,
m. m. v. 1881 siihkönäyttelyssä Pariisissa, missä
ne herättivät suurta huomiota. — 2. Vilhelm
Friman Koren B. (s. 1862), norj. fyysikko,
edellisen poika, mekaniikan ja matemaattisen
fysiikan professori Tukholman korkeakoulussa,
ollut isänsä apumiehenä tämän hydrodynamisissa
ja sähköopillisissa tutkimuksissa. Teoksia:
„Elektriske bevægelser i Hertz primære leder"
(Arkiv for mathem. og naturvidensk , 1892) ;
„Über einen hydrodynamischen
Fundamentalsatz u. seine Anwendung auf Atmosphäre u.
Weltraum" (Sv. Vet. Akad. handl., 1899).
Bjernå ks. Perniö.
Bjerregaard f-görj, Henrik Anker
(1792-1S42), norj. kirj. ja virkamies, kirjoittanut
Norjassa vieläkin suositun ja W. Thranen sävel-
1072
tämän laulukappaleen „Fjeldeventyret", sekä
laulun „Sonner af Norge, 3et ældgamle rige",
joka oli norjalaisten kansallislauluna, kunnes
Bjornsonin „Ja vi elsker" sen siitä asemasta
syrjäytti 1864. V. K-i.
Bjugg, Mathias J. (1750-1807), riimiseppä
ja tullinhoitaja, ensin Naantalissa sitten
Enkö-pingissä Ruotsissa. Runoudessaan B. oli
Tho-rildin ounistumaton jäljittelijä. K. S.
Bjugg, Petrus (1587-1656), Viipurin piispa,
kotoisin Söderköpingistä, opiskeli Upsalassa ja
Wittenbergissä. Rovasti ja Söderköpingin
kirkkoherra 1639; nimitettiin 1642 Viipurin piispaksi,
josta virasta hän ensin kieltäytyi, mutta jonka
sittemmin vastaanotti. B. osoitti tässä
toimessaan suurta voimaa, intoa ja harrastusta,
varsinkin hän edisti Viipurin lukiota, korotti ja
järjesteli opettaja- ja pappispalkkoja ja koetti
saada Käkisalmen läänin venäläisiä pappeja
saarnaamaan suomeksi. G. R.
Bjurböle [-Ü-], kylä ja ratsutila Porvoon
pitäjässä, n. 7 ’/a km Porvoon kaupungista, sen
me-renlahdelman rannalla, johon \, 1S99 putosi n. s.
„Bjurbölen meteoriitti" (ks. t.). K. S.
Bjurbölen meteoriitti on suurimpia
meteoriitteja, joita on nähty putoavan. Se ilmestyi
maalisk. 12 p. 1899 n. klo ’/s H i- P- taivaalla
loistavana meteorina, jonka näennäinen läpimitta
oli täysikuun vertainen. Perässään se kuljetti
yhtä loistavaa pyrstöä ja valaisi sinertävällä
Bjurbitlen meteoriitin suurin kappale.
valollaan, joka syntyi magnesianpitoisten
ainesten palamisesta, koko Etelä-Suomea ja Itämeren
ympäristöä melkein yhtä kirkkaasti kuin
päivänvalo. Samalla kuului kova ratina ja suhina.
Meteori putosi likelle Bjurbölen (ks. t.)
ratsutilaa, missä se teki 4,5 metrin leveän avannon
jäähän ja kaivautui merenpohjan mutaan,
samalla särkyen moneksi kappaleeksi, jotka
yhteensä painoivat 3-400 kg. Suurella vaivalla se
nostettiin ylös ja sitä säilytetään nyt
suurimmaksi osaksi Geologisen toimiston kokoelmissa.
Osia on myös lähetetty ulkomaisiin kokoelmiin;
näiden sijaan yliopisto on vaihdossa saanut
paljon meteoriitteja. Muutamissa palasissa näkyy
selvästi meteoriiteille ominainen kuoppainen j8
kuonan verhoomo pinta, jonka synnyttää lennon
aiheuttama sulaminen. B:n harmaa massa on
suurimmaksi osaksi enstatiittimineraalia, sen
ohella oliviinia, anortiittia, nikkeli-, fosfori- ja
rikkirautaa, lasia y. m. Muutamat näistä
mineraaleista muodostavat n. s. kondreja, s. o. pieniä
jyvän- tahi herneenmuotoisia palloja, jotka ovat
omituisia meteoriiteille. J. J. S.
Bjarmia—Bjurbölen meteoriitti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
