Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bjursten ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1073
Bjursten—
Björklund
1074
Bjursten [-Ü-], Anders Herman
(1825-66), ruots. runoilija ja pedagogi. Kirjoittanut
joukon epähistoriallisia, romanttisesti
jännittäviä historiallisia romaaneja, kuten „Ödets lek",
„Gyltas grotta", „öfverste Stobée", sekä
Tegné-riu ja Beskovin jälkiä noudattaen mahtipontisia,
suursanaisia runoja, kuten „Minnen frän
Gripsholm" y. m. Tunnetuimpia hänen teoksistaan
ovat ehkä „öfversigt af svenska spräkets och
litteraturens historia" sekä „Läsebok". V. K-i.
Bjuröklubb, majakka Pohjanlahdessa
Ruotsin puolella Skellefteån ja Uumajan välillä.
K. S.
Bjärköa-laki (B.-rätten), (mruots. biærk =
kauppatavara, kauppa, vrt. birkkarlar,
pirkkalaiset), vanhin ruotsalainen kaupunki-laki,
1200-luvun lopulta tai 1300-luvun alkupuolelta. Se
oli voimassa Tukholmassa ja muutamissa
muissakin kaupungeissa, mutta sen tunki pian
syrjään Maunu Eerikinpojan kaupunki-laki, joka
julkaistiin 1350-luvulla. Ennen luultiin B:a
paljoa vanhemmaksi. Painettuna sen ovat
julkaisseet J. Hadorph v. 1687 ja K. J. Schlyter 1S44.
— Norjassa on ollut voimassa kaksi eri sen
nimistä lakia (Bjarko-ret), vanhempi sovitettu
varsinkin Trondhjemin, nuorempi (1200-luvulta)
pääasiallisesti Bergenin oloihin. G. R.
Bjärnå ks. Perniö.
Björck, Gustaf Oscar (s. 1860), ruots.
taidemaalari, kuuluu Ruotsin parhaimpiin
muotokuvaajiin. Varsinkin on B. tunnettu
erinomaisista kuvistaan prinssi Eugenistä (Tukholman
kansallismuseossa) ja kirjailija Verner von
Hei-denstamista (Göteborgin museossa). Muutamia
maisemia ja laatukuvantapaisia kuvia on B.
niinikään maalannut, esim. „Roomalaisia seppiä".
Alussa hän sai vaikutusta G. von Rosenilta ja
tansk. Kröyeriltä, mutta saavutti sittemmin
täyden itsenäisyyden. E. R-r.
Björkboda. 1. Kylä ja maatila
Drags-fjärdissä. B:n Erkin verotilalle perusti
Taalin-tehtaan isäntä Hising B:n
kankirauta-vasarapajan, jossa Taalintehtaasta tuleva takkirauta
taottiin. Paja sai etuoikeutensa 5 p:nä
joulukuuta 1732 sekä lisäoikeuksia 1734 ja 1740.
B:aan laitettiin 1850-luvun lopulla valssilaitos
ja tilan maanviljelys järjestettiin
englantilaiseen malliin. Mutta yritys ei kannattanut ja
koko Taalintehdas syrjätehtaineen meni
vararikkoon 1863. Nykysin omistaa sen B:n
osakeyhtiö, harjoittaen m. m. metalliteollisuutta.
Työssä on 80 työm. ja tuotanto 286 tuh. mk.
(1907). — 2. ks. Kellokoski. E. S.
Björkenheim-s u v u n kantaisä oli ruots.
ruukinisäntä Bengt Magnus Björkman, joka
omisti muutamia tiloja ja ruukkeja Suomessa.
Hänen poikansa kapteeni Lars Magnus B.
korotettiin 1834 Suomen aatelissäätyyn ja otti
nimekseen Björkenheim.
1. Lars Magnus Robert B. (1835-78),
maanviljelijä ja teollisuuden harjoittaja,
edellisen poika, sai täysikäiseksi tultuaan haltuunsa
Kellokosken tilan ja rautaruukin (Tuusulassa ja
Mäntsälässä) ; tuli tunnetuksi etevänä
maanviljelijänä. V. 1872 hän perusti Kellokosken
höyry-sahaosakeyhtiön ja 1873 Kaukaan tehtaan
osakeyhtiön lankarullain valmistamista varten; tämä
tehdas oli ensimäinen laatuaan Suomessa. B. otti
myöskin innokkaasti osaa julkiseen elämään ol-
len v:den 1S63 valtiopäiviltä lähtien
aatelis-säädyn jäsenenä; joutui tapaturmaisen kuoleman
uhriksi rautatiematkalla.
2. Adolf Edvard B. (s. 1856),
maanviljelijä, maanviljelysneuvos, edellisen veli,
Oris-malan tilan ja rautatehtaan omistaja; on v:sta
1S83 Orismalan meijerikoulun ja v:sta 1885 sen
maanviljelyskoulun johtaja. B. on
Etelä-Pohjanmaan etevimpiä maanviljelijöitä; häntä on
paljon käytetty julkisissa toimissa; oli 1892-97
Vaasan läänin isäntäyhdistyksen puheenjohtaja;
v:sta 1894 Vaasan läänin maanviljelysseuran
johtokunnan puheenjohtajana;
maanviljelyshal-lituksen neuvova jäsen 1892-1906, samoin
rautatiehallituksen v:sta 1904; ollut jäsenenä useissa
komiteoissa, m. m. tilattoman väestön
alikomiteassa (1901) ja n. s. agraarikomiteassa (1906) ;
ollut mukana useimmilla säätyvaltiopäivillä
v:sta 1885 lähtien. B. on myöskin tullut
tunnetuksi vapaakirkollisena saarnamiehenä ja
rait-tiusasian ajajana.
3. G ö s t a B. (s. 1866), liikemies,
kauppaneuvos, 1 B:n poika, v:sta 1893 Kaukaan
tehtaan osakeyhtiön toimeenpaneva johtaja;
Pohjoismaiden osakepankin hallintoneuvoston
puheenjohtaja v:sta 1908; Suomen yleisen
työnantajaliiton hallituksen varapuheenjohtaja v.sta
1906; Kymin osakeyhtiön johtokunnan
puheenjohtaja v:sta 1908; edustajana viimeisillä
sääty-valtiopäivillä v:sta 1894 lähtien ja jäsenenä m. m.
rautateitten taloutta tutkimaan asetetussa
komiteassa (1906-08) ja veroreformikomiteassa (v:sta
1909) ; Suomeu pankin pankkivaltuusmies v:sta
1907.
Björklund, Botolf Bernhard
(1S44-1902), lähetyssaarnaaja, ensimäisiä Ambomaalle
lähetettyjä. Toimi kotimaahan palattuaan
Lähetysseuran johtokunnan sihteerinä ja
matkasaarnaajana ja toimitti ondongankielistä
kirjallisuutta.
Björklund, Iisak (1686-1740),
jumaluusopin professori Turun akatemiassa; syntyi
Vähässäkyrössä Heikkilän talossa; käytyään
Vaasan koulun hän 1705-07 ja 1712-28 harjoitti
opintoja Upsalan yliopistossa ja otti tällöin
m. m. osaa Gezeliusten raamattuteoksen työhön;
1728 B. tuli Raamatun alkukielten professoriksi
Turun akatemiaan ja siirtyi 1734
jumaluusopilliseen tiedekuntaan sen toiseksi professoriksi
ollen samalla Turun suomenkielisen
tuomiokirkkoseurakunnan pastori. Joh. Gezeliukseu
kuoltua 1733 Porvoon papisto piispanvirkaa
täytettäessä asetti B:n toiselle ehdokassijalle: 1727
v:n valtiopäivillä B. edusti Porvoon
hiippakunnan papistoa. Jumaluusoppineena hän oli n. s.
raamatulliskäytännöllisen suunnan edustaja;
jumaluusopillisen tiedekunnan opettajana on
hänen vaikutuksensa huomattavaa laatua.
K. O.
Björklund, Johan Gustaf (1846-1903),
ruots. tiedemies, filosofi, synt. Västmanlannissa,
yliopp. Upsalassa 1870, fil. kand. 1878, piti sitten
Tukholmassa pientä ilmoitus- ja
asioitsijatoi-mistoa, muuten eläen yksinomaan aatteilleen,
hyvin hiljaisesti ja vaatimattomasti.
Teoksessaan ,,0m nationernas sammanväxning" (1887)
B. koettaa perusteellisella
historiallis-yhteiskun-nallisella tutkimuksella todistaa, että Euroopan
kansojen kehitys tähtää yhteisvaltion perustami-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
