Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bjursten ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1075
Björkqvist—Björn 1 und
1076
seen, joka on sulattava itseensä koko
ihmiskunnan. Hän julkaisi sitten „Ora
utvecklings-anarki" (1892), „Freds- och afväpningsfrågan"
(1895), ,,Om förhållandet mellan själ och kropp
från cell-lärans synpunkt" (1894 ja 98) ja ,,Om
döden och uppståndelsen från cell-lärans
synpunkt" (1900). Viimemainituissa teoksissa hän
esittää, että ihminen on yhteiselimistö, jonka
muodostaa suuri joukko alempia olentoja, solut;
mutta näihin luonnontieteellisiin aatteihin hän
omituisesti yhdistää ihanteellisen filosofisen
maailmankatsomuksen, joka osaksi nojautuu
Boströmin filosofiaan. Hänen jälkeenjättämänsä
kirjoitukset, joiden joukossa on eräs „Guds
för-syn" niminen, osoittavat nekin, miten hän luuli
voivansa yhdistää tavallansa naturalistisia
oppeja ja ihanteellisen, uskonnollismielisen
elämän-katsannon.
Björkqvist, Antti (1741-1809),
postillankir-joittaja, syntyi Nousiaisissa talonpoikaisista
vanhemmista, tuli ylioppilaaksi Turussa 1760,
papiksi Tukholmassa 1765, ja toimi omassa
maassa pappina useissa seurakunnissa, viimeksi
kappalaisena Vehmaalla 1781. B. oli saanut
vaikutuksia saksalaisista pietisteistä ja vaikutti
herättävästi saarnoillaan sekä yleisesti käytetyllä
postillallaan, jonka nimenä on „Uskon harjoitus
autuuteen" (1801). Häntä pidetään myöhemmän
suomalaisen heränneisyyden edelläkävijänä.
K. S.
Björkstén-s u k u oli alkuaan Liivinmaalta
kotoisin; yksi sen jäsenistä asettui Kaarle XII:n
aikana Suomeen. Suvun asuntopaikkana oli
pitkän aikaa Hollola, jossa 1 B:n isä oli
kappalaisena.
1. Bror Ulrik af B. (1795-1856),
senaattori. Päästyään 1815 ylioppilaaksi ja
ylimääräiseksi kamarikirjuriksi talousosastoon, hän
vähitellen yleni virka-asteissa, tullen 1832
esittelijä-sihteeriksi valtiovaraintoimituskuntaan ja 1837
s<naattoriksi talousosastoon; samalla hän toimi
jäsenenä useissa tärkeissä komiteoissa.
Erotes-saan senaatista, jossa hän oli ollut 1840-41
soti-lastoimituskunnan ja 1841-53 kamari- ja
tilitys-toimituskunnan päällikkönä, hän sai
aatelisarvon. K. S.
2. Johan Isak B. (s. 1828), edellisen
veljenpoika, lääkäri, tuli lääket. ja kirurg.
tohtoriksi
väitöskirjallaan ,,Om
lung-hrand". Aloitti
käytännöllisen uransa
linua-ja lasarettilääkärinä
Mikkelissä 1859. Tuli
piirilääkäriksi
Lappeenrantaan 1809 ja
Tammelaan 1875;
siirtyi 1878
lääkintäneu-voksena lääkintähalli-tukseen, josta otti eron
1896 saaden sitten
ark-kiaatterin arvon. Oli
1879 „Finska
läkare-sällskapet"in puheenjohtajana sekä
sanotun seuran
rahastonhoitajana 1881-1906.
Hänen monipuolinen toimintansa koski m. m.
apteekkiolojeu uudestaan järjestämistä ; 1902 hän
J I BjSrkstén.
julkaisi ansiokkaan teoksen: „Vacciuationens
historia i Finland". M. O-B.
Björkudden, Z. Topeliuksen koti. ks.
Koivuniemi.
Björkö. 1. Rukoushuonekunta Raippaluodossa.
— 2. ks. K o i v i s t o.
Björkö, Ruotsissa. 1. Mälarin saari, tunnettu
runsaista muinaislöydöistään, jotka osoittavat,
että siellä pakanuudenajalla oli tärkeä
kaupunki, mahdollisesti se Birka (ks. t.), jossa
Ansgarius ensiksi saarnasi kristinuskoa
svealai-sille. — 2. Suurenpuoleinen saari Roslagenin
saaristossa. — 3. Jönköpingin läänin pitäjä,
1,356 as. (1903).
Björkösund ks. Koivisto n-s a 1 m i.
Björlin
V-J, Gustaf (s. 1845), ruots. sotilas
ja kirjailija. B. kävi sotakorkeakoulun [-Marie-bergissä 1867-70, on sittemmin m. m. ollut
yleisesikunnassa, jossa hän sotahistoriallisen osaston
päällikkönä toimitti teoksen „Sveriges krig ären
1808 och 1809". B. on kirjoittanut muitak.n
historiallisia tutkimuksia, kuten „Sveriges krig
i Tyskland 1805-1807" (1882), „Kriget mot
Dan-mark 1675-1679" (1885), „Karl XII" (1888),
„Karl X Gustaf" (1889), „Gustaf II Adolf"(1890)
y. m. sekä myös kaunokirjallisia teoksia.
Sitäpaitsi on B:llä merkityksensä Ruotsin
valtiopäivillä ja puolustuslaitoksen
uudestijärjeste-lyssä. K. S.
Björn, muin.-ruots. kuninkaiden nimi. 1. Eräs
B. oli kuninkaana Birkassa, kun Ansgarius teki
ensimäisen matkansa Ruotsiin 829-30, ja
vastaanotti tämän ystävällisesti. Häntä on pidetty
samana, kuin kotimaisten kuningasluetteloiden
mainitsemaa „B. på Håga". — 2. B. E e r i k i
n-poika, mainitaan hallinneen Upsalassa 50
vuotta (n. S90-940) ja olleen Eerik Voitollisen
isä. K. G.
Björn ks. B e r o.
Björnberg, Karl (1696-1775), ruots. sotilas ja
politikko, syntynyt Gestriklannissa, yleni
sotilasuralla kenraaliluutnantiksi ja Viaporin
komendantiksi (1765). Oli puolue-elämässä silmitön
hattupuoluelainen, kuului sittemmin Adolf
Fred-rikin aikana niihin hattuihin, jotka lähenivät
hovia, mutta lopulta hän oli innokas
myssypuo-lueen jäsen. K. S.
Björneborg ks. P o r i.
Björner, Erik Julius (1696-1750), ruots.
muinaistutkija. tuli 1725 antikviteettikollegin
sihteeriksi, 1738 asessoriksi. Hänen teoksistaan
mainittakoon „Nordiska kämpadater", „Svea
rikes hävdaàlder", „Schediasma de Varegis".
Björnhofda, kylä ölannissa (Ruotsissa).
Tunnettu II. Wrangelin sinne rakennuttamasta
linnoituksesta, jonka tanskalaiset 1677 valloittivat.
K. R. B.
Björn Järnsida (Rautakylki), tansk.
merikuningas, Ragnar Lodbrokin (ks. t.) poika,
hävittää viikinkiläislaivastoineen Ranskaa
850-luvulla, menee Välimerelle, jossa valloittaa Lunan
kaupungin Italiassa, ja kuolee Frislannissa 862.
Islantilaiset kertomukset sanovat, varmaankin
väärin, B. J:aa Ruotsin kuninkaaksi. K. G.
Björn Klaunpoika ks. L e j o n.
Bjömlund, Bengt (1732-1815), lääkäri,
kirkkoherranpoika Itägöötanmaalta.
Opiskeltuaan kotimaassa ja saavutettuaan 1700
lääketieteen tohtorinarvon B. nimitettiin 1762 Porin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
