- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1079-1080

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Björnram ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1079

Björnstjerna—Blackfeet

1080

kääntynyt, toiminnanhaluinen luonne on koko
hänen elämänsä ajan vetänyt häntä politiikkaan,
ja tälläkin ajalla hän otti sekä
sanomalehtimie-henä että valtiollisena puhujana hartaasti osaa
ajan polttaviin kysymyksiin, aluksi intoilevana
skandinavistina, sitten yhtä innokkaana ja
innostavana Norjan kansallisen asian puolustajana.
-— Myöskin teatterinjohtajana B. toimi tällä aikaa
Bergenissä v. 1857-59 ja Kristiaaniassa 1865-67.
— 1870 ja sen jälkeisten vuosien seuduilla alkaa
B:ssä tapahtua henkinen käänne, hänen
näköpiiriinsä alkavat tulla Darwin, Spencer y. m.
nykyaikaisten ajatussuuntien edustajat ja hän
jättää n. v:sta 1875 lopullisesti
talonpoikais-kuvaukset ja viikingit ja siirtyy nykyaikaisen
sivistyselämän kuvaukseen. Myöskin Ibsenin
vaikutus kuultanee hänen kehityksessään, ja
voinee useaan hänen kappaleensa henkeen ja
aihepiiriin löytää aatteellisen lähtökohdan
jossakin Ibsenin teoksessa. Hän julkaisee nyt pitkän
sarjan näytelmäkappaleita, kuten „Redaktoren"
(1875), „En f allit" („Konkurssi") (1875) ;
„Leonarda" („Leonarda"), „Det ny system" (1879),
„En handske", „Over ævne" I II („Yli voimain")
(1883-95); „Geografi og kjærlighed" (1885),
„Paul Lange og Tora Parsberg" (1898),
„Laboremus" (1901), „Paa Storhove" (1902), sekä
romaaneja ja novelleja: „Manghild" (1877) („Mang
hi Id"), „Det flager i byen og paa havnen" (1884),
„Paa Guds veie" (1889), („Jumalan teillä"),
„Nye fortællinger" (1893), „Mary" (1906)
(„Mary") ; niissä kaikissa hän on käsitellyt
nykyaikaisen sivistysihmisen probleemeja, ja
säännöllisesti, vaikkei täysin poikkeuksetta, tehnyt sen
sellaisella mahdilla, että elämänkysymykset ovat
haahmoutuneet eläviksi ihmisiksi, joiden olossa
ei tunnu piilevän tarkoitusperän luurankoa. B.n
luomissa tuntee omituista valtaavaa, tulvivaa
elonrunsautta, niissä on jotakin sytyttävää,
elämään uskovaa, vauhdikasta, hän on etupäässä
herättäjä, terästäjä. Yli 50 vuotta hän on ollut
Norjau kansan elähyttäjä ja elon voima,
tulkinnut sen surut, laulanut sen rakkauden, vitsonut
sen heikkouksia, on hurmannut ja kannustanut,
hajoittanut ja yhdistänyt, ollut milloin
kompastuksen kivenä, milloin liiton merkkinä, alati
yhtä säikkymätön julistaja, hedelmällisen
toiminnan ja luomisen mies. — Sama
mahdikkuu-den, sytyttävyyden leima, mikä on henkenä B:n
kirjallisessa tuotannossa, on myöskin ollut hänen
valtiollisen toimintansa tunnusmerkkinä.
Norjassa hän on ollut vasemmistolaispuolueen jn
Norjan itsenäisyysasian innostavimpia johtajia.
Yleensä B:n syttyvä ritarillinen luonne on
saanut hänet, missä vain yleisinhimillisiä näkökohtia
on kysymyksessä ollut, pelotta ja palavasti
astumaan sorretun oikeuden puolustajaksi.
Dreyfus-asiassa hän kirjoitti säkenöiviä artikkeleita, ja
meidänkin maamme saa kiittää häntä monesta
leimuavasta kirjoituksesta, jolla hän on
Euroopan edessä puolustanut oikeuttamme.
Rauhanasian innokas esitaistelija hän on ollut. — V.
1903 B. sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. B:n
kootut teokset ovat ilmestyneet 1900-02.
[Collin, ..Björnstjerne Bjornson"; Brandes, „Samlede
Vif[ ker" III.] V. K-i.

2. B j o r n B. (s. 1859), norj. näyttelijä ja
teatterinjohtaja. Björnstjerne B:n poika.
Harjoitti soitanto- ja näyttelijäopintoja Berliinissä,

Pariisissa ja Wienissä, sekä oli jäsenenä
Mei-ningiläisten kuuluisassa teatteriseurueessa.
Oltuaan näyttelijänä ja regissöörinä sekä
Kristiaaniassa että Kööpenhaminassa, hän tuli 1899
etupäässä hänen toimestaan perustetun Norjan
kansallisteatterin ensimäiseksi johtajaksi, jossa
toimessa pysyi vuoteen 1907. V. 1908 B. astui
Berliinin Hebbel-teatterin palvelukseen. Johtajana
hän on toimekas, aloitekykyinen henki, joka
näyttämöllisellä mielikuvituksella on asettanut
näyttämölle runsaan määrän Ibsenin,
Bjern-sonin, Shakespearen teoksia. Näyttelijänä B. on
lyyrillinen, vilkas, elokas, jonka luomista osista
mainittakoon Richard III, Sigurd Slembe, Peer
Gynt, Paul Lange. — Itsekin B. on julkaissut
näytelmäkappaleen „Johanne". V. K-i.

Björnstjerna [-sär-], ruots. aatelissuku,
kotoisin Helsinglannista. Ensimäinen tunnettu
kantaisä oli Olavi Björn, joka upseerina oli
mukana Lützenin taistelussa 1632. Tämän
pojanpojan poika oli arkkipiispa M. B e r o n i u s,
jonka vaimo ja lapset aateloitiin 1760.

MagnusFredrikFerdinandB.
(1779-1847), ruots. soturi, valtiomies ja kirjailija,
arkkipiispa M. Beroniuksen pojanpoika. B.
antautui soturin toimeen; komennettiin 1803
Viaporin linnoitusväkeen. Suomen sodan aikana
1808 hän oli Suomen armeian yleisesikunnan
yliajutantti ja otti kunniakkaasti osaa useihin
taisteluihin, m. m. Siikajoella, Lapualla ja
Oravaisissa. Marraskuussa 1808 hän sai aikaan
Olkijoen sovinnon. Sen jälkeen hän oli majurina
Vestmanlannin rykmentissä; sitä hän komensi
v:n 1809 vallankumouksen aikana, johon innolla
otti osaa. Heti sen jälkeen hän lähetettiin
Napoleonin luo jotakin salaista asiaa ajamaan. V. 1812
hän kävi Englannissa Norjan asiasta
keskustelemassa. V. 1813 B. oli mukana vapauden
taistelussa Napoleonia vastaan, kunnostautuen
Gross-beerenin ja Dennevitzin taisteluissa; otti myös
osaa kansaintaisteluun Leipzigin luona lokak. 18
ja 19 p. Kun Pariisi 1814 oli antautunut
liittoutuneille ruhtinaille, lähetettiin B. Norjaan,
jossa hän teki Mossin sopimuksen. V. 1S15 B.
korotettiin vapaaherraksi, 1826 kreiviksi; oli
vv. 1828-46 Ruotsin lähettiläänä Lontoossa. —
B. on laatinut useita taloutta ja valtiollisia
asioita käsitteleviä sekä tieteellisiä kirjoituksia,
m m. hänen kuolemansa jälkeen ilmestyneen
teoksen „Anteckningar af grefve M. B.", joka
suureksi osaksi koskee Suomen sotaa 1808-09.

K. O. h.

Black Bear [blnk bäa] (suom. „musta karhu"),
Yhdysvaltojen Coloradon valtiossa, Telluriden
kaupungin läheisyydessä sijaitseva kultakaivanto.
Se on ainoa suurempi kaivosyritys, minkä
suomalaiset Ameriikassa omistavat.

Blackburne [blökbaan], James Harry
(s. 1842), engl. sakinpelaaja, joka on
kunnostautunut useissa kilpailuissa ; tunnettu
kauastähtää-vistä suunnitteluistaan.

Blackfeet [blukfit], suom. „mustajalkaiset",
eniten lännessä asuva algonkin-intiaaniheimo
Pohj.-Ameriikassa, ylisen Missourin ja
Saskat-chewanin ympärillä, molemmin puolin Kanadan
ja Yhdysvaltojen rajaa. Heitä elää n. 2,000
Montanassa ja Dakotassa (Blackfeet Agency) ja
vähän enemmän (6.000 1901) Kanadassa
(Mani-tobassa ja Assiniboiassa). Alaheimoja ovat var

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0594.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free