- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1091-1092

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Blenda ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1091

hän rupesi maalaamaan aatteellisia sekä
historiallisia tauluja, joista „Vapautettu Prometheus"
ja „Kristian II vankilassa" ovat suurimmat ja
vaikuttavimmat. Viime vuosinaan hän
työskenteli paljon radeerauksen alalla. E. li-r.

2. Oscar Thorvald B. (s. 1847), edellisen
veli, tansk. kirurgi, ylilääkärinä kuninkaallisessa
Frederikin sairashuoneessa Kööpenhaminassa
vuoteen 1904, jolloin tuli professoriksi
Kööpenhaminan yliopistoon. B. on varsinkin harrastanut
aseptisten keinojen käytäntöön saattamista
antiseptisten sijalle. Paitsi useita
aikakauskirja-kirjoituksia on B. julkaissut kirjan „Kuolemasta"
(1903), joka herätti melkoista huomiota.

Bloch, Jan (1836-1902), ven.-puol.
finanssipoliittinen kirjailija ja rauhanystävä;
tuottaviin teollisuus-, rautatie- ja pankkiyrityksiin
osaaottamalla B. hankki itselleen suuren
omaisuuden; julkaisi 1875 kirjan „Rautateiden
merkitys Venäjän taloudelliselle kehitykselle".
Mer-killisempi on kuitenkin hänen suuri teoksensa
„Tulevaisuuden sota" (saks. „Der Krieg",
osittain myös ruotsiksi: „Framtidens krig"), jossa
hän ajaa maailmanrauhan asiaa ja jonka
sanotaan osaltaan vaikuttaneen siihen, että Nikolai
II kutsui kokoon Haagin rauhankongressin. B.
on julkaissut muitakin, Puolan ja Venäjän
taloudellisia oloja käsitteleviä kirjoituksia.

Bloch, Markus Elieser (1723-1799), saks.
kalojentutkija, kirjoittanut suuren, kuvatauluilla
varustetun kalateoksen „Allgemeine
Naturgeschichte der Fische", 12 osaa (1782-95).

K. M. L.

Block, Maurice (1816-91), ransk.
talous-ja tilastotieteilijä, synt. Berliinissä. B. rupesi
Ranskan alamaiseksi ja oli v:een 1862 asti
Ranskan tilastollisen keskustoimiston alijohtajana,
toimien sen jälkeen yksinomaan kirjailijana.
1880 hän valittiin moraalisten ja poliittisten
tieteiden akatemiaa jäseneksi. B. on julkaissut
useita talous- ja valtiotieteellisiä teoksia,
varsinkin käytännöllisiä käsikirjoja. Niistä
mainittakoon „Les Progrès de la science économique"
(1889). Hän oli konservatiivinen
vapaakaupan-mies ja arvosteli ankarasti ei ainoastaan
sosialismia vaan myöskin nykyajan
sosiaalipolitiikkaa. Suomeksi on ilmestynyt „Kansantalouden
alkuperusteet" (1889). J. F.

Blockhus [-Ü-] (ruots., saks. Blockhaus),
puu-linnoitus.

Blocksberg, usean Saksan vuoren nimi; niillä
kansa ennen uskoi noita-akkojen Valpurin-yönä
viettävän juhliaan, vrt. B 1 å k u 1 1 a.

Bloemfontein (blümfontSnJ, Oranje-joen
siirtokunnan pääkaupunki, Englannin Etelä-Afrikassa,
30 km Modder-joen eteläpuolella. 1,377 m yi.
merenp., n. 12,000 as. B. sijaitsee Port
Elizabeth-Pretorian rautatien varrella. Kuiva ilmanala.
B. oli ennen buurien vapaan Oranjen tasavallan
pääkaupunki. IV. S-m.

Blois /bluä’J, Ranskan Loir-et-Cherin
departementin pääkaupunki Loire-joen varrella (305 m
pitkä silta joen yli), 76 m yi. merenp., 21,496 as.
(1901). Kaupungissa on renessanssin-aikuisia
rakennuksia; kirjasto, museo, teatteri,
piispanistuin ja kauppatuomioistuin. Kuuluisa on
Valois-suvun linna, Ranskan kauneimpia
muinaismuistoja. Asukkaat harjoittavat puu-, savitavara-,
hansikas-, kone-, etikka- y. m. teollisuutta sekä

1092

viinin- ja paloviinankauppaa. — Vanhalla- ja
keskiajalla B:n nimenä oli B 1 e s æ. V. 1498
se joutui perintönä Banskan kruunulle. V. 1588
Henrik III piti B:ssa valtiopäivät, joiden
kestäessä Guisen herttua Henrik ja hänen veljensä
kardinaali Ludvik murhattiin. VV. S-m.

Blokadi (ransk. blocus < bloc = möhkäle),
saartaminen. Kun vieras valta saartaa jonkun
alueen tai paikan, on tällainen asiaintila
kansainvälisten määräysten alainen. Puolueettomat
vallat eivät saa käydä kauppaa sellaisella alueella
ja laiva, joka ei tästä välitä, otetaan kiinni.
Pariisin sopimuksen mukaan huhtikuun 16 p:ltä
1856 on blokeeratun sataman edustalla
blo-keeraava valtio velvollinen pitämään tarpeeksi
voimakasta merivoimaa estämässä satamaan
pääsyä.

Blokeeraaminen (vrt. Blokadi),
saartaminen.

Blokki-kirjat painettiin 1400-luvulla, ennen
irtonaisten kirjaintyyppien käytäntöön tuloa,
siten, että jokaista sivua varten piirrettiin eri
puulaatta („blokki") kuvineen kirjoituksineen.
Kiinassa, jossa tuhansia eri merkkejä vaativan
sanakirjoituksen tähden irtonaisten tyyppien
käytäntö on hankala, on tämä
kirjanpainamis-tapa vieläkin käytännössä. [vrt. Hochegger,
„Über die Entstehung und Bedeutung der Blocke
bucher", Lpz. 1891.] Y. W.

Blom, Erik Johan (1817-87), „Sysmän
kappalainen" — kuten hän
kirjasuomennoksis-saan itseään nimittää. Hän oli syntynyt
Iisalmessa, tuli maisteriksi 1840, oli ensin
koulumie-henä ja loppuikänsä pappina, m. m. Sysmän
kappalaisena 1860:stä. Näiden toimien ohella B.
suomensi verrattain useita kirjoja. Hänen
suorasanaisista suomennoksistaan, joita voidaan pitää
koko lailla sujuvina ja onnistuneina,
mainitta-koot: Lessingin „Emilia Galotti" (Näytelmistö I,
1861) ja „Minna v. Barnhelm" (Näytelmistö III,
1864) sekä Consciencen novelli „Ravintolan
isäntä" (Muiden maiden marjoja, 3, 1863) ;
runoteoksista hän on taas — useat vähemmin
onnistuneesti — suomentanut Tegnérin „Fritliiofin
sadun" (1872) ja Runebergin „Hirvenhiihtäjät"
(1876) sekä eri runoniekkojen runoja
kokoelmaan: „Niitä näitä runouden alalta, ajan
huviksi" 1 (Kuopio; 1873). K. S.

Blomberg, Karl (1817-64), lahjoittaja, oli
syntymäkaupungissaan Naantalissa
leipurimestarina. Hän ja hänen puolisonsa Antoinette
Karolina B. (1818-58) määräsivät testamentillaan
Suomalaisen kirjallisuuden seuralle omaisuutensa,
josta siten seuralle 1864 koitui noin 104,000 mk.
Näistä varoista kantaa 60,000 mk. „Blombergin
rahaston" nimeä ja käytetään sen korot seuran
yleisiin tarkoituksiin. K. S.

Blommér (o. h. Jansson), Edla Gustav a
(1817-1904), suom. taiteilijatar, harjoitti ensin
omin päin ja sitten helsinkiläisen
muotokuvamaalari .T. E. I.indhin sekä vihdoin ruotsalaisen
maalarin, sittemmin puolisonsa Nils Johan
Blom-mérin (ks. t.) johdolla maalaustaidetta. Miehensä
kuoltua hän muutti jälleen Helsinkiin. Hänen
taulunsa olivat taideyhdistyksen ensimäisissä
näyttelyissä 1847-49 ja kaksi hänen tauluistaan
(„Kehräävä nainen" ja kirjailijatar S. E.
Wacklinin muotokuva) ovat mainitun yhdistyksen
kokoelmissa (Ateneumissa). A*. S.

Bloch — Blommér

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0600.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free