- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1093-1094

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Blommér ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Blommér, Nils Johan Olsson (1816-53),
ruots. maalari, kuvasi pohjoismaisten
kansansatujen aiheita romanttiseen henkeen ja hieman
kiiltokuvamaiseen tapaan. Muistuttaa hiukan
saks. Moritz von Schwindiä.

E. R-r.

Blomqvist. 1. Aleksander B. (1796-1848),
kirjastonhoitaja, tuli ylioppilaaksi 1815,
dosentiksi kreikan kirjallisuudessa 1823, apulaiseksi
taidehistoriassa sekä yliopiston
varakirjaston-hoitajaksi 1828 ja professoriksi mainitussa
tieteessä 1838; kirjastonhoitajaksi B. tuli
Pippingin jälkeen 1845, jolloin kirjasto siirrettiin
senaatintalosta uuteen kirjastorakennukseen.
Yliopistossa hän oli ensimäinen, joka luennoi
kaunotaiteista ja uudemmasta kirjallisuudesta. B.
oli Finlands Allmänna Tidningin toimittajana
1826-48.

K. S.

2. Anna Charlotta Elisabeth B. (1827-1901),
edellisen tytär, tyttökoulun
johtajatar, syntynyt Helsingissä. B. harjoitti
varhemmassa nuoruudessaan maalaustaidetta, mutta
antautui sitten opettajatoiineen äitinsä
perustamassa yksityisessä tyttökoulussa. V. 1852 koulu
joutui Elisabeth B:n ja hänen sisarensa haltuun
ja kehittyi vähitellen 4-luokkaiseksi
oppilaitokseksi, jossa oli 7-vuotinen oppimäärä. V. 1864
B. nimitettiin Helsingin ruotsalaisen tyttökoulun
johtajattareksi, jossa virassa hän toimi ikänsä
loppupuolelle asti. Tässä virassa hän muun
ohessa pyrki edistämään opettajatar-kasvatusta
perustaen aluksi erityisen „opettajatarluokan",
josta sitten vähitellen muodostui ruotsalainen
jatko-opisto 1886. B. oli tämän laitoksen
kasvatusopillisen johtokunnan puheenjohtajana. Otti eron
virastaan 1898. [Album utg. af forna elever vid
Priv. 1 ärarinneklassen och
fortbildningsläro-verket 1893.] O. M-e.

3. Anton Gabriel B. (1836-1904),
edellisen veli, metsänhoitomies ja metsätaloudellinen
kirjailija. Tuli yliopp. 1852; valmistuttuaan
Tharandtin opistossa Saksissa metsänhoitajaksi
B. nimitettiin 1861 Evon metsäopiston lehtoriksi
ja 1870 saman opiston johtajaksi, jota virkaa
hoiti v:teen 1903. Sai tohtorin arvonimen 1897.
— Innostuneena ja ammatistaan huvitettuna
opettajana B. antoi aineelleen tavallista
syvemmän sisällyksen. Antaen metsänhoito-opin
käytännölliselle puolelle täyden arvon B. tahtoi
oppilaissaan herättää halua myöskin omintakeiseen
tieteelliseen työhön. Ilse hän oli tiedemiehenä
tunnettu kotimaan rajojen ulkopuolellakin.
Pää-julkaisut: „Finlands trädslag i forstligt
afseende beskrifna. I. Tallen" (1881), „II. Granen"
(1883); „Skogshushållningens nationalekonomi
och synpunkter i forstpoliti" (1893) — nämä
myös suomennettuina —; „Undersökn. af
tjocklekstillväxten hos timmerträd af tall och gran
i olika delar af Finland" (1897). Hänen
julkaisemattomat muistiinpanonsa ovat tärkeä lähde
Suomen metsien historialle. B. teki laajoja ja
pitkä-aikaisia opintomatkoja useimpiin
Keski-Euroopan maihin, oli jäsenenä monissa valtion
komiteoissa ja hoiti kunnallisia luottamustoimia
Lammin pitäjässä, jossa Evon opisto sijaitsee.

A. B. H-r.

Blomstedt. 1. Oskar August Frithiof B. (1833-71),
suom. kielentutkija, pedagogi ja
kirjailija; vv. 1855-60 aputoimittajana
„Suomettaressa", v:sta 1861 Kokkolan
yläalkeiskoulun rehtori, v:sta 1864 latinan kielen lehtori
Oulun alkeisopistossa; vv. 1865-66
kasvatusopillisella ja kielitieteellisellä tutkimusmatkalla
Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa; v:sta 1869
Helsingin kansakoulujen tarkastaja sekä suomen
ja unkarin kielen dosentti yliopistossa.
Kielitieteellisiä julkaisuja: „Suomen verbien vi eli
pi päätteestä tutkimus" (Ilels. 1869) ja „Halotti
Beszéd ynnä sen johdosta vertailevia
tutkimuksia Unkarin, Suomen ja Lapin kielissä"
(Ilels. 1869) ; historiallisia tutkielmia ja
kuvauksia: „Vältvääpeli Both’in urotyöt
Ruovedellä" („Suomi" 1857), „Kuvaelmia 1808 vuoden
sodasta Suomessa" (Hels. 1858), „Kapina
Kauhajoella v. 1808" (Turku 1862) ; kasvatusopillista:
„Mietteitä latinan-opetuksesta
alkeis-opistos-samme, H. G. Porthan’in opetus-tavan johdolla"
(Kuopio 1863) ; suomennoksia: Ciceron „Puheita"
(Oulu 1865), Tacituksen „Germania" (Oulu
1865), Sallustiuksen „Jugurtha" (Oulu 1866) ;
Runebergin „Kuoleva sotilas" ja „Soturi-vanhus"
(Mansikoita ja Mustikoita I. 1859). Y. W.

2. Väinö Alfred B. (s. 1871), suom.
taidemaalari, kamreeri A. E. Blomstedtin poika.
B. tuli ylioppilaaksi 1888, opiskeli lakitiedettä
1888-91, mutta kävi samaan aikaan
Taideyhdistyksen piirustuskoulua Helsingissä ja maalasi
G. Berndtsonin johdolla. Suoritettuaan
valmistavat lakitieteelliset tutkinnot yliopistossa, B.
antautui kokonaan taiteen alalle, opiskeli
Pariisissa 1891-92 sekä yleisellä stipendillä 1893-94,
harjoittaen maalausta Bouguereaun oppilaana
„Académie Julien"issä, sittemmin Paul
Gauguin’in johdolla. Tämän jälkeen B. on tehnyt
opintomatkoja 1S97, 1899, 1900 ja 1908
Ranskaan, Italiaan ja Englantiin. Paitsi
muotokuvia (esim. E. Avellanista 1896 ja E.
Stenbäckistä 1901) B. on maalannut kuvia
kansanelämästä sekä maisemia; hänen aikaisimmat
maalauksensa olivat koristeellis-symbolistista
laatua. Hänen teoksistaan mainittakoon:
„Nousuveden aika" (1892), „Kalmisto Bourg La Reine"
(1894), 3 seinäkuvaa Suomen paviljonkiin
Pariisissa (1900) sekä talvimaisemia Turun museossa,
Helsingin Ateneumissa ja Aleksanterin museossa
Pietarissa. — B. on myöskin tehnyt ansiokasta
työtä taideteollisuuden hyväksi valmistamalla
kutomamalleja (esim. „Uhraava pakana-ajan
suomalainen", 1901 Antellin kokoelmissa (ks. t.)
ja „Aatami ja Eeva", 1904) sekä olemalla
Suomen käsityönystäväin taiteellisena johtajana
1900-02. Vuodesta 1902 B. on ollut opettajana
Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

T. Stz.

3. Yrjö Oskari B. (s. 1871), arkkitehti,
kansatieteilijä, v:sta 1900 piirustuksen,
teknillisten käsitöiden ja maantiedon lehtori
Jyväskylän seminaarissa. Julkaissut yhdessä
arkkitehti Sucksdorffin kanssa teoksen
„Karjalaisia rakennuksia ja koristemuotoja. Karelische
Gebäude und Ornamente" (1902).

Blomstrand, Christian Wilhelm (1826-97),
ruots. kemisti, oli 1862-95 kemian ja
mineralogian professorina Lundissa; työskennellyt
etenkin elimettömiin kemian alalla analysoiden
lukuisia sekä skandinaavialaisia että vieraita
kivennäisiä. Mainittavin hänen teoksistaan on
„Chemie der Jetztzeit", jossa hän on esittänyt
mietelmiä ja oppeja erilaisista atomiryhmityksistä.
B. on myöskin laajasti selvitellyt elimellisen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:18 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0601.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free